Domestic labour relations in India : Vulnerability and gendered life courses in Jaipur

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7248-2
Julkaisun nimi: Domestic labour relations in India : Vulnerability and gendered life courses in Jaipur
Tekijä: Mattila, Päivi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: This study explores labour relations between domestic workers and employers in India. It is based on interviews with both employers and workers, and ethnographically oriented field work in Jaipur, carried out in 2004-2007. Combining development studies with gender studies, labour studies, and childhood studies, it asks how labour relations between domestic workers and employers are formed in Jaipur, and how female domestic workers trajectories are created. Focusing on female part-time maids and live-in work arrangements, the study analyses children s work in the context of overall work force, not in isolation from it. Drawing on feminist Marxism, domestic labour relations are seen as an arena of struggle. The study takes an empirical approach, showing class through empiria and shows how paid domestic work is structured and stratified through intersecting hierarchies of class, caste, gender, age, ethnicity and religion. The importance of class in domestic labour relations is reiterated, but that of caste, so often downplayed by employers, is also emphasized. Domestic workers are crucial to the functioning of middle and upper middle class households, but their function is not just utilitarian. Through them working women and housewives are able to maintain purity and reproduce class disctinctions, both between poor and middle classes and lower and upper middle classes. Despite commodification of work relations, traditional elements of service relationships have been retained, particularly through maternalist practices such as gift giving, creating a peculiar blend of traditional and market practices. Whilst employers of part-time workers purchase services in a segmented market from a range of workers for specific, traditional live-in workers are also hired to serve employers round the clock. Employers and workers grudgingly acknowledged their dependence on one another, employers seeking various strategies to manage fear of servant crime, such as the hiring of children or not employing live-in workers in dual-earning households. Paid domestic work carries a heavy stigma and provide no entry to other jobs. It is transmitted from mothers to daughters and working girls were often the main income providers in their families. The diversity of working conditions is analysed through a continuum of vulnerability, generic live-in workers, particularly children and unmarried young women with no close family in Jaipur, being the most vulnerable and experienced part-time workers the least vulnerable. Whilst terms of employment are negotiated informally and individually, some informal standards regarding salary and days off existed for maids. However, employers maintain that workings conditions are a matter of individual, moral choice. Their reluctance to view their role as that of employers and the workers as their employees is one of the main stumbling blocks in the way of improved working conditions. Key words: paid domestic work, India, children s work, class, caste, gender, life courseVäitöstutkimukseni käsittelee kotitalouksien työsuhteita Intiassa. Se pohjautuu työnantajien ja työntekijöiden haastatteluihin sekä havainnointiin Jaipurin kaupungissa 2004-07. Kehitysmaatutkimuksen alaan kuuluva monitieteinen tutkimus linkittyy myös sukupuolen, työelämän ja lapsuuden tutkimukseen. Päätutkimuskysymyksiä ovat: 1) miten kotitalouksien työsuhteet Jaipurissa muotoutuvat? ja 2) miten naispuolisten kotitaloustyöntekijöiden elämänkulut rakentuvat? Kaikki haastattelemani työntekijät ovat naispuolisia, samoin kuin suurin osa työnantajista, sillä kotien työsuhteet ovat pitkälti naisten vastuulla. Käsittelen lasten työntekoa osana muuta työvoimaa, en irrallisena ilmiönä. Työntekijät mahdollistavat keskiluokalle tietynlaisen elämäntyylin, jossa esimerkiksi fyysisiä töitä pyritään välttämään. Osa työnantajista ulkoistaa lähes kaiken työn 24-tunnin palvelijoille . Toiset palkkaavat muutaman osa-aikaisen työntekijän suorittamaan likaisimpina pidettyjä tehtäviä kuten tiskausta ja roskien vientiä. Kotitaloustyöntekijät helpottavat naisten kotityötaakkaa, mutta he myös uusintavat luokkaeroja niin keskiluokan ja köyhien kuin alemman ja ylemmän keskiluokan välillä. Tutkimus tuo esille, miten luokka ja muut hierarkiat, erityisesti sukupuoli, kasti, ikä ja elämänvaihe, etnisyys sekä uskonto, järjestävät kotitaloustyön markkinoita. Tehtävät ovat pitkälti sukupuolen mukaan eriytyneet ja työnantajilla on tarkkoja kriteerejä iän ja etnisyyden suhteen. Kastin merkitys on säilynyt tärkeänä, vaikka työnantajat sitä vähättelevätkin. Erityisesti kastittomien tehtävät ja liikkumatila on tarkkaan rajattu. Työsuhteet perustuvat enenevästi markkinalogiikkaan, jossa tietyt tehtävät ostetaan ennalta sovittuun hintaan. Silti niihin kuuluu myös perinteisiä palvelijasuhteen elementtejä kuten vapaa- ja työajan rajan hämärtyminen. Työantajat kokevat olevansa työntekijöistä syvästi riippuvaisia, mikä aiheuttaa haavoittuvuuden tunnetta. Puhe palvelijoiden aiheuttamasta turvallisuusriskistä on yleistä, ja työnantajat ovat kehittäneet monia riskienhallintakeinoja, esimerkkinä lasten palkkaaminen. Myös köyhät työläisperheet ovat riippuvaisia työnantajista: ala on naisten ja tyttöjen suurimpia työllistäjiä Intian epävirallisella sektorilla. Kodeissa työskentelee myös miehiä ja poikia, ja heitä suositaan esimerkiksi kokkeina ja 24-tunnin työntekijöinä. Kotityöhön liittyy Jaipurissa vahva stigma, eikä se mahdollista pääsyä parempina pidettyihin ammatteihin. Työ siirtyy äidiltä tyttärille, jotka keskeyttävät usein koulunkäynnin osallistuakseen perheen tulonhankintaan. Työolosuhteet keskiluokan kodeissa vaihtelevat orjuuden kaltaisista oloista jossain määrin säädeltyyn palkkatyöhön. Kaikkein haavoittuvimpia ja alttiimpia riistolle ovat työnantajien kodeissa asuvat lapset, joilla ei ole perhettä Jaipurissa. Omissa kodeissaan asuvat siivoojat ovat sen sijaan saavuttaneet tiettyjä yhteisiä vaikkakin epävirallisia palkkakäytäntöjä. Yhteisten työehtojen luomista vaikeuttaa yhtenäisen lainsäädännön puuttumisen lisäksi työnantajien syvään juurtunut käsitys, jonka mukaan kotityöläisten työolosuhteet ovat pääasiassa kunkin työnantajan moraalikysymys, eivät työntekijöille kuuluva oikeus. Koska lähes jokaisessa Intian keskiluokkaisessa ja varakkaassa kodissa on työntekijöitä, voi sektorin sääntelypyrkimyksillä olla laajoja vaikutuksia. Asiasanat: kotitalouksien palkkatyö, Intia, lasten työnteko, luokka, kasti, sukupuoli, elämänkulku
URI: URN:ISBN:978-952-10-7248-2
http://hdl.handle.net/10138/27783
Päiväys: 2011-10-08
Avainsanat: kehitysmaatutkimus
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
domestic.pdf 2.018MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot