Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Äidin hoiva, jaettu vanhemmuus – ja vapaus valita. Perhevapaiden uudistamisen argumentointi 1970-luvulta 2000-luvulle

Show simple item record

dc.contributor.author Varjonen, S
dc.coverage.spatial Helsinki fi
dc.date.accessioned 2011-09-28T13:01:08Z
dc.date.available 2011-09-28T13:01:08Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.isbn 978-951-669-868-0 (nid.)
dc.identifier.isbn 978-951-669-869-7 (pdf)
dc.identifier.issn 1238-5050
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/27824
dc.description 114 s. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan perhevapaista Suomessa käytyä poliittista keskustelua ja sen pitkän aikavälin muutosta. Tutkimuksessa syvennytään 1970-luvun uudistusaaltoon, jolloin isät otettiin mukaan järjestelmään, sekä 2000-lukuun, jolloin isiä on eri keinoin kannustettu vapaiden käyttöön. Tässä yhteydessä selvitetään itse uudistusprosesseja, mutta keskei-nen tutkimuskohde ovat päätöksentekoon osallistuneiden toimijoiden perhevapaita koske-vien näkemysten argumentointitavat. Tutkimuksen aineisto koostuu mm. valtiopäiväasia-kirjoista, työryhmämuistioista, hallitusten ja puolueiden ohjelmista ja työmarkkinajärjestöjen kannanotoista. Aineistoa lähestytään kehysanalyysin sekä argumentaatioteorian menetel-mien avulla. Näillä kiinnitetään huomio niihin tekniikoihin, joilla poliittisessa argumentoin-nissa on pyritty saamaan esitetyille toimenpiteille mahdollisimman laaja kannatus. 1970-luvulla keskustelu vanhempainlomista oli hyvin polarisoitunutta. Isien hoivaajaroolin kas-vattaminen oli osa vasemmiston diskurssia, joka pyrki tasa-arvoon niin kodeissa kuin työ-markkinoillakin. Konservatiivien äidinhoivan diskurssi sitä vastoin piti äitiä luonnostaan pa-rempana hoitajana lapselle ja vaati pitkän äitiysloman jatkeeksi kotihoidon tukea, jota va-semmisto puolestaan vastusti. 2000-luvun pääteemoja ovat olleet vanhemmuuden kus-tannusten tasaisempi jakaminen sekä isien kannustaminen vapaiden käyttöön. Isien kan-nustamiseksi on esitetty erilaisia malleja isäkiintiöistä: perusteina ovat olleet muun muassa isä–lapsi-suhde, tasa-arvo sekä Pohjoismaiden positiiviset kokemukset kiintiöistä. Työnan-tajat ja konservatiivit ovat kuitenkin pitäneet kiintiöitä vanhempien valinnanvapauden rajoit-tamisena, vaikka ne muuten ovatkin argumentoineet tasaarvon ja isien kannustamisen puolesta. Isäkiintiöiden kannattajat taas eivät enää 2000-luvulla ole kyseenalaistaneet ko-tihoidon tukea, joka on pidentänyt naisten katkoja työelämästä ja jolla on suuri merkitys lasten hoidon epätasaiselle jakautumiselle.
dc.language.iso Suomi fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 118 fi
dc.subject vanhempainvapaa fi
dc.subject perhevapaat fi
dc.subject kotihoidon tuki fi
dc.subject perhepolitiikka fi
dc.subject poliittinen päätöksenteko fi
dc.subject argumentaatioteoria fi
dc.subject kehysanalyysi fi
dc.subject diskurssi fi
dc.title Äidin hoiva, jaettu vanhemmuus – ja vapaus valita. Perhevapaiden uudistamisen argumentointi 1970-luvulta 2000-luvulle fi
dc.type Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi
dc.description.hinta 10 euroa fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Tutkimuksia118.pdf 1.143Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account