Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä

Show simple item record

dc.contributor.author Järvikoski, Aila
dc.contributor.author Takala, Esa-Pekka
dc.contributor.author Juvonen-Posti, Pirjo
dc.contributor.author Härkäpää, Kristiina
dc.date.accessioned 2018-12-19T06:10:03Z
dc.date.available 2018-12-19T06:10:03Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.isbn 978-952-284-056-1 (pdf)
dc.identifier.issn 2343-2780 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 2343-2799 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/278322
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2018121050326
dc.description.abstract Työkyvyn käsite ja sen tulkinnat vaihtelevat, ja käytössä olevat työkykymallit heijastuvat myös kuntoutuksen käytäntöihin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, millaisia ovat kuntoutuksessa ja työkykyä edistävässä toiminnassa käytetyt työkyvyn käsitykset ja mallit. Kirjallisuutta haettiin systemaattisesti kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimustietokannoista vuosilta 2000–2016. Koottua aineistoa täydennettiin erilaisin lisähauin. Tulokset raportoidaan kolmessa osassa. Ensiksi kuvataan aikaisempia kirjallisuuskatsauksia, jotka koskevat työkyvyn käsitettä ja sen määrittelyjä sekä työkyvyn malleja ja tutkimuksen teorioita. Toiseksi tarkastellaan työkyvyn arviointia varten kehitettyjä menetelmiä ja niiden viitekehyksiä. Kolmanneksi aineistosta on nostettu esiin kahdeksan kuntoutuksen kannalta oleellista työkyvyn mallia: 1) lääketieteellinen malli, 2) työkyky yhteiskunnan tai organisaation sosiaalisena konstruktiona, 3) työkyvyn tasapainomalli, 4) psykososiaaliset mallit, 5) työllistyvyyteen perustuvat mallit, 6) integroidut ”yksilö työyhteisössä” -mallit, 7) biopsykososiaaliset mallit, erityisesti ICF-malli, sekä 8) muut monialaiset ja -ulotteiset työkykymallit. Monialaisten mallien käyttö kuntoutuksessa on yleistynyt samalla kun erilaiset työkykyyn liittyvät ja vaikuttavat tekijät tunnetaan aiempaa paremmin. Kehityshaasteita ovat yksilön toimijuuden ja työkyvyn prosessimaisuuden sekä päätöksenteon taustalla olevien järjestelmätasoisten tekijöiden huomioon otto. Kuntoutuksessa olisi keskityttävä työstä irrallaan tapahtuvan työkyvyn arvioinnin sijasta realisoituvaan työkykyyn, toimintaan ja suoriutumiseen konkreettisessa työssä sekä työhön osallistumisen mahdollisuuksiin ja esteisiin. Työkykymallien ei tulisi korostaa sairauden tai vamman asemaa, vaan huomioida yksilö- ja kontekstitekijöiden sekä työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien merkitys. fi
dc.format.extent 86
dc.language suomi fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Kela fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan raportteja fi
dc.subject työkyky fi
dc.subject käsitteet fi
dc.subject mallit (tuotokset) fi
dc.subject käsiteanalyysi fi
dc.subject arviointimenetelmät fi
dc.subject kuntoutus fi
dc.title Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä fi
dc.description.reviewstatus Vertaisarvioitu
dc.relation.numberinseries 13
dc.type.okm C1
dc.publisher.place Helsinki
dc.type.refworks Book, whole

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja13.pdf 681.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record