Religiosity and recidivism among juvenile offenders

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Kuivaniemi, Antti
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201810193383
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/278372
dc.description.abstract Tavoitteet: Yleisen turvallisuuden ja rikoksentekijöiden kuntouttamisen näkökulmasta on tärkeää kehittää jatkuvasti entistä tehokkaampia uusintarikollisuuden ehkäisyyn tarkoitettuja ohjelmia. Uskonnollisuutta on usein tarjottu ratkaisuksi uusintarikollisuuden vähentämiseksi, ja vankiloissa käytetäänkin monia uskonnollisia elementtejä sisältäviä ohjelmia rikoksentekijöiden kuntouttamiseksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millaisia vaikutuksia uskonnollisuudella on uusintarikollisuuteen, ja meditoiko tätä vaikutusta tovereiden antisosiaalinen vaikuttaminen. Menetelmät: Tässä opinnäytetyössä hyödynnetään kattavaa Pathways to Desistancepitkittäistutkimuksen aineistoa, jonka osallistujia seurattiin seitsemän vuotta heidän saaman tuomion jälkeen. Tutkimuksen otantaan kuului 1354 nuorta törkeistä rikoksista tuomittua rikoksentekijää Yhdysvalloista Phoenixista ja Philadelphiasta. Uusintarikollisuutta mitattiin Self-Reported Offending (SRO) -mittarilla ja tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin mittauksia, jotka tehtiin vuosi ja kaksi vuotta tutkimuksen alkamisen jälkeen. Uskonnollisten uskomusten määrää ja kirkossa käymisen yleisyyttä tutkittiin Importance of Spirituality -mittarilla. Sekä uskonnollisten uskomusten ja kirkossa käymisen vaikutusta uusintarikollisuuteen, että toverien antisosiaalisen vaikuttamisen mahdollista meditoivaa vaikutusta tutkittiin binäärisellä logistisella regressiolla. Tulokset ja johtopäätökset: Uskonnollisilla uskomukset olivat yhteydessä vähentyneeseen uusintarikollisuuteen kahden vuoden mittauspisteessä, mutta tämä vaikutus ei ollut havaittavissa yhden vuoden mittauspisteessä. Korkeampi kirkossa käymisen määrä ennusti lisääntynyttä uusintarikollisuutta sekä yhden ja kahden vuoden mittauspisteissä sen jälkeen, kun toverien antisosiaalinen vaikutus ja demografiset taustamuuttujat oli kontrolloitu. Lisäksi, vastoin sosiaalisen kontrollin teoriaa, uskonnollisten uskomusten tai kirkossa käymisen yhteyttä uusintarikollisuuteen ei medioinut toverien antisosiaalinen vaikuttaminen. Myöskään kirkossa käyminen ei moderoinut uskonnollisen uskomusten yhteyttä uusintarikollisuuteen, eivätkä uskonnolliset uskomukset kirkossa käymisen yhteyttä uusintarikollisuuteen. Kokonaisuudessaan tutkimustieto uskonnollisuuden ja uusintarikollisuuden suhteen on edelleen hyvin rajallista ja ristiriitaista, ja aihepiirin tutkimisessa on käytetty useita erilaisia mittareita. Tämän opinnäytetyön tulokset lisäävät olemassa olevaa tutkimustietoa, joka kokonaisuudessaan viittaa siihen, että uskonnollisuuden vaikutus uusintarikollisuuteen on parhaimmillaankin vähäistä, ja että tämän vaikutuksen suunta ja voimakkuus riippuu käytetyistä käsitteistä ja mittareista. Uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmien kehittämisen tulisi keskittyä menetelmiin, joilla on enemmän empiiristä näyttöä. fi
dc.description.abstract Objectives: From the viewpoint of public safety and offender rehabilitation, there is a constant need for a development of more effective recidivism prevention programs. Religion has been offered as a solution to prevent recidivism and at the moment, many religious programs are run in the offender population. The objective of thesis is to examine the associations of religion on recidivism and whether this association is mediated by antisocial peer influence. Methods: This thesis utilizes a comprehensive longitudinal Pathways to Desistance data, in which participants were followed for seven years. The sample used in this thesis includes 1354 juvenile offenders, convicted of a serious offence, from Phoenix and Philadelphia, United States. The recidivism was examined with Self-Reported Offending (SRO) measure, and for the purposes of this thesis, both 1- year and 2-year measurements were used. The extent of religious beliefs and the frequency of church attendance were assessed with Importance of Spirituality scale. The associations of both religious beliefs and church attendance with recidivism in 1-year and 2-year measurements, and the mediating effects of antisocial peer influence, were assessed via binary logistic regression. Results and conclusions: It was found that religious beliefs predicted a decrease in recidivism two years after the religious beliefs were measures, but that association was not present in the 1-year follow-up. Higher church attendance was associated with a higher amount of recidivism at both 1-year and 2-year follow-ups after religious beliefs, antisocial peer influence and demographic variable were controlled for. Also, contrary to the framework of the social control theory, it was found that the association of religious beliefs or church attendance with recidivism was not mediated by the antisocial peer influence. In addition, the association of the religious beliefs on recidivism was not moderated by church attendance and vice versa. Overall, the body of literature on this subject is still very limited, with mixed results and with different types of measurements used. The findings of this thesis add to the evidence base and suggest that the effect of religion on recidivism is small at best, and that it is dependent on the constructs and measurements used. The development of recidivism prevention programs should focus on elements that have more empirical evidence and have been proven to work. en
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject religiosity
dc.subject recidivism
dc.subject reoffending
dc.subject religious beliefs
dc.subject church attendance
dc.subject juvenile offenders
dc.title Religiosity and recidivism among juvenile offenders en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201810193383

Files in this item

Files Size Format View
Kuivaniemi_Antti_Pro_gradu_2018.pdf 788.6Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record