Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi

Show simple item record

dc.contributor.author Åkerblad, Leena
dc.contributor.author Haapakoski, Kaisa
dc.contributor.author Tolvanen, Asko
dc.contributor.author Mäntysaari, Mikko
dc.contributor.author Ylistö, Sami
dc.contributor.author Kannasoja, Sirpa
dc.coverage.spatial Helsinki fi
dc.date.accessioned 2018-12-20T06:42:43Z
dc.date.available 2018-12-20T06:42:43Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.isbn 978-952-284-054-7 (nid.)
dc.identifier.isbn 978-952-284-055-4 (pdf)
dc.identifier.issn 1238-5050 (ISSN-L)
dc.identifier.issn 1238-5050 (painettu)
dc.identifier.issn 2323-7724 (verkkojulkaisu)
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/278892
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2018113049563
dc.description 137 s. fi
dc.description.abstract Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä tutkimuksessa ammatillisen kuntoutusselvityksen palveluprosessia tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumisen, oikea-aikaisuuden ja toimivuuden näkökulmista. Tutkimuksen aineiston muodostavat kysely palveluun osallistuneille (n = 352) ja tapaustutkimusaineisto, joka koostuu kuntoutujien haastatteluista ja heidän asiakirjoistaan (n = 8) sekä kuntoutu­jien omaohjaajien (n = 5) ja lähettävien tahojen (n = 4) haastatteluista. Kuntoutusselvitykseen osallistuneiden työ- ja opiskelukyky vaikuttivat yleisesti heikoilta. Osallistujat ohjautuivat palveluun useimmiten Kelan, TE-toimiston tai työvoiman palvelupisteen aloitteesta, harvemmin omaehtoisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista koki osallistuneensa palveluun itselleen sopivaan aikaan. Kokemus sopivasta ajoituksesta oli yhteydessä positiiviseen arvioon kuntoutusyksikön onnistumisesta sekä suunnitelmien parempaan toteutumiseen. Palvelun toimivuuden ja henkilökeskeisyyden toteutumisen kannalta olennaista oli se, että kuntoutusselvityksellä oli myös osallistujien elämänlaatua tai työelämäosallisuutta parantava käyttöarvo, ei ainoastaan järjestelmälähtöinen itseisarvo. Tässä keskeistä oli ymmärrettävän tiedon välittäminen, palvelun vastaaminen kuntoutujan tarpeisiin, ammatillisen kuntoutussuunnitelman käyttöarvo, kuulluksi tulemisen kokemus sekä tuen jatkuvuus. Tulosten mukaan huomiota tulee kiinnittää seuraaviin kysymyksiin: Miten voidaan varmistaa, että kuntoutusselvitys on helposti lähestyttävä palvelu, josta osallistujat saavat tietoa etukäteen? Miten palvelu saadaan vastaamaan kuntoutujien erilaisiin tarpeisiin siten, että he kokevat sen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi? Miten voidaan varmistaa järjestelmä- ja organisaatiorajat ylittävä tuki ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen siten, että palvelulla olisi myös pitkäaikaisvaikutuksia? fi
dc.language.iso Suomi fi
dc.relation.ispartofseries Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 154 fi
dc.subject ammatillinen kuntoutus fi
dc.subject kuntoutujat fi
dc.subject työkyky fi
dc.subject opiskelukyky fi
dc.subject arviointi fi
dc.subject interventio fi
dc.subject prosessit fi
dc.subject kokemukset fi
dc.subject osallisuus fi
dc.subject elämänlaatu fi
dc.subject saavutettavuus fi
dc.title Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi fi
dc.type Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia fi
dc.description.hinta 38 euroa fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tutkimuksia154.pdf 1.059Mb PDF View/Open
Tutkimuksia154LIITTEET.pdf 448.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record