Effects of musical experience on children’s language and brain development

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4794-3
Title: Effects of musical experience on children’s language and brain development
Author: Linnavalli, Tanja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Cognitive Science, Department of Digital Humanities
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Cognitive Brain Research Unit, Faculty of Medicine, University of Helsinki
Cicero Learning, Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-01-17
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4794-3
http://hdl.handle.net/10138/279375
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The present thesis investigated the maturation of children’s neural speech-sound discrimination, its links to behavioral linguistic measures and whether participating music playschool affects these skills. Neural speech-sound discrimination was studied by recording children’s (N=75) event-related potentials (ERP) to different speech-sound changes with electroencephalography (EEG), four times in a longitudinal setting starting at the age of 4 to 5. Similarly, children’s neurocognitive skills were assessed four times during the 20 months of the follow-up. Children attending music playschool were compared to children partaking in dance lessons or not attending either one of these activities. The results suggest that the 5–6-year-old children’s neural speech-sound discrimination reflected by their Mismatch negativity (MMN) responses has an association with phoneme processing skills. Larger MMN amplitudes were found for children scoring higher in Phoneme processing test. The intelligence measures were not associated with the brain responses. During the follow-up, children’s MMN, P3a and Late discriminative negativity (LDN) responses to phoneme deviations changed, reflecting maturation of auditory change detection. The amplitudes for the MMN response increased and for the LDN decreased for several speech-sound features. Furthermore, the P3a shifted towards adult-like positivity for some sound features. Thus, it seems that even for speech-sounds constantly heard in every-day life of children, the discrimination is still immature at the age of 5–6. The linguistic skills improved more for children partaking in music playschool than for children attending in dance lessons or not participating in either. The magnitude of improvement was dependent on the duration of participation and was evident for phoneme processing skills and vocabulary knowledge. Similar effects did not emerge for perceptual reasoning or inhibition skills. However, music playschool did not modulate children’s neural speech-sound discrimination, suggesting that the passively elicited neural modulation associated with the development of linguistic skills are not simplistically linked with the auditory detection of the speech-sound changes. The results highlight the usefulness of change- induced auditory ERPs in indexing i) linguistic skills and ii) maturation of neural auditory discrimination of speech-sounds in childhood, and further demonstrates iii) the beneficial role of structured but playful music sessions for children’s linguistic development.Väitöskirjassa tutkin 5–6-vuotiaiden lasten puheäänten havaitsemista ja sen yhteyksiä kielellisiin kykyihin. Selvitin myös musiikkileikkikouluun osallistumisen vaikutuksia näihin taitoihin. Tutkimuksessa mukana olevista 75 lapsesta osa osallistui musiikkileikkikouluun, osa tanssitunneille ja osa toimi ns. passiivisina kontrollilapsina. Lapsien aivovasteita puheäänten muutoksiin mitattiin neljä kertaa kahden vuoden aikana. Lisäksi lapset tekivät kielellisiä ja muita kognitiivisia taitoja mittaavia testejä. Kielelliset kyvyt kehittyivät nopeammin lapsilla, jotka osallistuivat musiikkileikkikouluun kuin muilla lapsilla. Kielellisten taitojen paraneminen näkyi äänteiden prosessointitaitoja ja sanavarastoa mittaavissa testeissä ja oli sidoksissa musiikkileikkikouluun osallistumisen kestoon. Musiikkileikkikoulu ei vaikuttanut ei-kielellistä älykkyyttä ja toiminnanohjauksen taitoja mittaavien testien tuloksiin, eikä myöskään muokannut lasten puheäänteiden muutosten erottelua aivoissa. Tutkimuksen aikana puheäänteiden muutosten erottelu aivoissa kehittyi. Näyttääkin siltä, että lasten kuuloerottelukyky kehittyy vielä 5–6-vuoden iässä päivittäin kuultavien puheäänten suhteen. Lisäksi tulosten mukaan lasten puheäänten erottelu aivoissa on yhteydessä kielellisiin taitoihin siten, että lapsilla, jotka suoriutuivat paremmin äänteiden prosessoinnin testistä, oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille. Väitöskirjani tulokset korostavat puheäänten muutoksien synnyttämien aivovasteiden käyttökelpoisuutta i) kielellisten taitojen ja ii) lasten kuuloerottelukyvyn kehityksen selvittämisessä sekä suosittelevat iii) lapsen kehitystason huomioon ottavan musiikkitoiminnan käyttämistä lasten kielellisen kehityksen tukemiseen.
Subject: Kognitiotiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Effectso.pdf 1.579Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record