Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen : Seurantatutkimus 5.luokkalaisille tuen tarpeen oppilaille

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203766
Title: Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen : Seurantatutkimus 5.luokkalaisille tuen tarpeen oppilaille
Author: Vuorela, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203766
http://hdl.handle.net/10138/279421
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, kehittyvätkö ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot yhden lukuvuoden kestävän interventiohankkeen aikana 5. luokkalaisilla tuen tarpeen oppilailla. Lisäksi toisena tutkimusongelmana oli selvittää, mitkä ajattelun ja oppimaan oppimisen osa-alueet kehittyvät ja mitkä mahdollisesti eivät. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tässä tutkielmassa olivat tuen tarpeen oppilaat ja se, kehittyivätkö heidän taitonsa muihin oppilaisiin verrattuna ja oliko tämän tyyppisestä interventiosta heille hyötyä. Tämän tutkielman taustalla vaikuttavina teorioina ovat sekä Piaget´n että Demetrioun kognitiivisen kehityksen teoriat. Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä niiden kehittäminen ovat kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ajankohtaisia aiheita. Suomessakin on tehty muutamia seurantatutkimuksia, joissa on tutkittu lasten oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä useamman vuoden ajan. Kuuden vuoden seurantatutkimus osoitti, että tulevaisuuden työelämän vaatima ongelmanratkaisukyky edellyttää ajattelu- ja päättelytaitojen sekä opiskelumotivaation harjaantumista, ja siihen voidaan vaikuttaa jo alakoulussa. (Vainikainen, Wüstenberg, Kupiainen, Hotulainen, & Hautamäki, 2015). Uudessa opetussuunnitelman perusteissa (2014) laaja-alainen osaaminen on keskiössä. Yhtenä laaja-alaisena osaamiskokonaisuutena (L1) on ajattelu ja oppimaan oppiminen. (POPS 2014, 20.) Menetelmät. Tämän tutkimuksen otosjoukko koostui Akaan, Lappeenrannan ja Liperin peruskoulun 5.luokkalaisista, ketkä osallistuivat lukuvuoden 2017–2018 aikana toteutettuun oppimaan oppimisen arviointitutkimukseen (N=245). Tässä tutkielmassa erotettiin aineistosta ne, ketkä kuuluvat osaamista mittaavien tehtävien perusteella heikoimpaan neljännekseen. Aineiston koonti toteutettiin osaamisen tasoa mittaavilla verkkotehtävillä ja asenteita selvittävillä verkkokyselyillä. Aineiston analyysiin käytettiin riippumattomien otosten t-testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Koe- ja kontrolliryhmien välille ei muodostunut merkittäviä eroja tutkimuksen aikana. Kaikista valituista muuttujista ainoastaan päättelytaito ylitti tilastollisen merkitsevyyden rajan. Heikoimman ja ylimmän neljänneksen tulosten vertailussa osaamisen summamuuttujissa tapahtuneet muutokset ylittivät tilastollisen merkitsevyyden rajan. Uskomusten osalta ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna, yhden lukuvuoden mittainen seurantatutkimus vaikuttaa liian lyhyeltä erojen esiin nostamiseen.Goals. The objective of this Master´s Thesis was to examine the development of learning to learn and thinking skills of 5th graders with special needs during the school year intervention. Another objective was to examine which thinking and learning to learn skills would develop and which not. The specific interest was to find out differences and similarities between the students with special educational needs and general education students. The theories used in this thesis are Piaget´s and Demetriou´s theories of cognitive development. Thinking and learning to learn skills and development of those have been current topics in studies of behavioural sciences. There have been few intervention studies in Finland too, where the de-velopment of children´s learning to learn skills have been examined during several years. In six-years intervention study showed how the future working life demands thinking and reasoning skills for problem solving, and it can be influenced already at the primary school (Vainikainen, Wüstenberg, Kupiainen, Hotulainen, & Hautamäki, 2015). In the new national core curriculum (2014) the transversal competence is essential and one of the multidisciplinary modules is thinking and learning to learn. (POPS 2014, 20.) Methods. The participants of this study consisted of the 5th graders in the municipalities of Akaa, Lappeenranta and Liperi, who responded to the evaluation study of learning to learn during the school year 2017–2018 (N=245). In this study those students who were in the lowest quarter regarding to tasks of competence were separated as own group. The compaction of data was executed with online tasks of competence and online inquiries related to attitude both in autumn and spring. The data was analysed by using the independent samples t-test. Results and conclusions. There were no significant differences between the experimental and the control group. The only variable which exceeded the significant level, was deduction. In the comparison of the lowest and the highest quartet´s results there were significant changes in the group variables of competence. Instead no significant changes between the beliefs were noticed. Compared to the earlier research, it seems one-year intervention study is too short to show the differences.
Subject: oppimaan oppiminen
ajattelun taidot
uskomukset
interventio
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vuorela_Kaisa_Pro_gradu_2018.pdf 1.268Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record