Tietojenvaihto SEUT 101 artiklan tulkinnassa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203738
Julkaisun nimi: Tietojenvaihto SEUT 101 artiklan tulkinnassa
Tekijä: Enlund, Jens
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203738
http://hdl.handle.net/10138/279426
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Eurooppaoikeus
European law
Europarätt
Tiivistelmä: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan 1 kohdassa määrätään siitä, millaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset tai yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat ovat sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä. Komissio on vuonna 2011 antanut suuntaviivat SEUT 101 artiklan soveltamisesta. Suuntaviivoissa on oma lukunsa koskien yritysten välistä tietojenvaihtoa. Tietojenvaihtoa voidaan käsitellä SEUT 101 artiklan tulkinnassa ainoastaan, jos tietojenvaihdolla luodaan sopimus, yhdenmukaistettu menettelytapa tai yritysten yhteenliittymän päätös tai se on osa sopimusta, yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yritysten yhteenliittymän päätöstä. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda tarkempia suuntaviivoja sen määrittelemiseksi, miten yritysten välistä tietojenvaihdon sallittavuutta on arvioitava SEUT 101 artiklan tulkinnassa. Tutkielmassa selvennetään sitä, miksi yritykset vaihtavat tietoja keskenään, ja samalla arvioidaan tietojenvaihdon hyötyjä ja haittoja. Tutkielma etenee painotellen SEUT 101 artiklan yleisten oppien ja yksityiskohtaisimpien tietojenvaihtoa koskevien sääntöjen ja tulkintojen välillä. Tutkielmassa käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää. Tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan tietojenvaihdon sallittavuuden arvioinnin kannalta keskeistä sääntelyä. Tutkielman toisena keskeisenä tavoitteena on tutkia tietojenvaihtoa koskevan sääntelyn ongelmallisuutta oikeusvarmuuden periaatteen toteutumisen näkökulmasta. Tietojenvaihtoa koskeva sääntely on siinä määrin tulkinnanvaraista, että sen voidaan katsoa olevan uhka oikeusvarmuuden periaatteen toteutumisen kannalta. Oikeusvarmuuden periaatteen toteutuminen edellyttää, että oikeusvaikutuksen omaavat päätökset ovat sekä ennakoitavia että hyväksyttäviä. Periaatteen mukaan säännösten on oltava selviä ja täsmällisiä, jotta oikeussubjektit voivat ilman epävarmuutta saada tiedon oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot