Terrorismin käsitteen poliittinen luonne ja rikosoikeudellinen määritelmä suhteessa laillisuusperiaatteeseen

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203751
Julkaisun nimi: Terrorismin käsitteen poliittinen luonne ja rikosoikeudellinen määritelmä suhteessa laillisuusperiaatteeseen
Tekijä: Selmani-Antoniou, Medina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203751
http://hdl.handle.net/10138/279429
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Rikosoikeus
Criminal law
Straffrätt
Tiivistelmä: Terrorismia on pidetty jo useita vuosikymmeniä vakavana turvallisuusuhkana, jonka on katsottu edellyttäneen merkittäviä vastatoimia sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. Terrorismin kansainvälisen sääntelyn historiallisena käännekohtana voidaan pitää Yhdysvalloissa 11 päivänä syyskuuta 2001 tapahtuneita terrori-iskuja, joissa kaapatut matkustajalentokoneet lennätettiin päin World Trade Centerin kaksoistorneja sekä Yhdysvaltain puolustusministeriölle kuuluvaa Pentagonin hallintorakennusta. Terrori-iskujen myötä myös Euroopan unionissa ryhdyttiin merkittäviin oikeudellisiin toimiin terrorismin torjumiseksi. Euroopan unionin neuvoston puitepäätös terrorismin torjumisesta (2002/475/YOS) hyväksyttiin 13 päivänä kesäkuuta 2002. Puitepäätöksellä pyrittiin ennen kaikkea lähentämään jäsenvaltioiden lainsäädäntöä terrorismin torjuntaan liittyvissä asioissa. Tämä merkitsi uuden terrorismirikoksia koskevan 34 a luvun sisällyttämistä Suomen rikoslakiin (19.12.1889/39) vuonna 2003. Terrorismiin liittyvät kriminalisoinnit ovat saaneet laajalti kritiikkiä niin kansainvälisellä kuin myös kansallisella tasolla. Sääntelyä on pidetty kyseenalaisena erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja sitä läheisesti muistuttavan Rule of Law -periaatteen kannalta. Lisäksi kriminalisointien on katsottu olevan varsin monitulkintaisia sekä soveltamisalaltaan liian laajoja. Tästä syystä Yhdistyneiden kansakuntien yritykset kaiken kattavan terrorisminvastaisen kansainvälisen yleissopimuksen laatimiseksi eivät ole tähän päivään saakka tuottaneet tulosta. Terrorismin käsitteen yhtenäisestä ja yleispätevästä määritelmästä ei ole saavutettu kansainvälisellä tasolla yhteisymmärrystä. Ongelmien ydin voidaan paikantaa väittelyyn siitä, mitä terrorismin käsitteellä ylipäänsä tarkoitetaan. Terrorismin käsitettä käytetään hyvin valikoivasti, mikä johtuu muun muassa siitä, että valtioilla on erilaisia intressejä ja tarpeita, jotka ohjaavat merkittävissä määrin käsitteen määrittelyä. Koska kyseessä on sekä ideologisesti että poliittisesti latautunut termi, jolla pyritään ennen kaikkea osoittamaan halveksuntaa, ”terrorismia” voidaan pitää oikeudellisesti tyhjänä käsitteenä. Terrorismin käsitteen määrittelyä koskevien ongelmien voidaan siten katsoa palautuvan termin poliittiseen luonteeseen. Tutkielmassa tarkastellaan terrorismin käsitteen poliittista luonnetta ja sen vaikutuksia terrorismin rikosoikeudelliseen määritelmään. Lisäksi tarkastelussa tuodaan esiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vallitsevat keskeisimmät erot oikeuden ja politiikan välisen suhteen hahmottamisessa rikosoikeuden alalla. Tutkielman tavoitteena on tämän pohjalta tutkia terrorismin nykyhetkisen rikosoikeudellisen määritelmän suhdetta laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskieltoon. Tutkielmassa otetaan erityisesti kantaa siihen, voidaanko terrorismin nykyhetkisen rikosoikeudellisen määritelmän katsoa täyttävän laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskiellon asettamat vaatimukset.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot