Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutus - Lääkehoidon toteutuminen ja palvelut asiakkaan ja omaisen kokemana sekä lääkelistan vastaavuus

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/279443
Title: Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutus - Lääkehoidon toteutuminen ja palvelut asiakkaan ja omaisen kokemana sekä lääkelistan vastaavuus
Author: Järvinen, Tiina
Contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
Date: 2018-12-21
URI: http://hdl.handle.net/10138/279443
Thesis level:
Abstract: Iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti 1900 – luvun loppupuolelta lähtien. Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä, joilla on monia sairauksia ja jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Jotta iäkäs pystyisi asumaan turvallisesti kotona, täytyy muun muassa lääkehoidon toteutuksen toimia hyvin. Tässä lisensiaattityössä oli tavoitteena tutkia lääkehoitoon liittyvien palveluiden toimivuutta iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta. Palvelujen toimivuutta arvioitiin kahden tutkimuksen päätavoitteen avulla. Ensimmäinen päätavoite oli selvittää potilastietojärjestelmässä olevan lääkelistan vastaavuutta todellisuudessa käytössä oleviin lääkkeisiin. Toisena päätavoitteena oli tutkia kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden ja heidän lääkehoitoa toteuttavien omaistensa kokemuksia lääkehoitoon liittyvistä palveluista. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko lääkehoitoon liittyvien palvelujen toimivuudessa eroja riippuen siitä, kuka toteuttaa asiakkaan lääkehoidon. Lääkehoidon toteutuksesta voi vastata joko asiakas itse, omainen tai kotihoito. Näiden ryhmien eroja ei työhön liittyvän kirjallisuuskatsauksen perusteella ole tutkittu aikaisemmin. Työ koostui sekä kirjallisuuskatsauksesta että empiirisestä osasta. Hakukriiteerit täyttävien 26 tutkimuksen mukaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoitoon liittyi monia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä kuten hallitsematon monilääkitys ja tiedonkulkuun liittyvät ongelmat. Eroja potilastietojärjestelmissä olevien lääkelistojen ja todellisuudessa käytössä olevien lääkkeiden välillä oli tutkimuksissa jopa 53 – 94 %:lla kotihoidon asiakkaista. Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja työkaluja oli myös kehitetty tutkimuksissa. Työn empiirinen osa suoritettiin Turun kaupungin kotihoidossa. Tutkimukseen osallistujat olivat 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia kotihoidon asiakkaita keskusta-, lähiö- ja maaseutualueelta. Kotona tehtyyn kyselytutkimukseen ja teemahaastatteluun osallistui 17 iäkästä asiakasta ja 6 lääkehoidon toteutuksesta vastaavaa omaista, jotka eivät olleet kuitenkaan omaishoitajia. Asiakkaiden keski-ikä oli 83 vuotta (vaihteluväli 69–97 v) ja he jakaantuivat lääkehoidon toteutuksen suhteen kolmeen erilaiseen ryhmään: toteuttaa lääkehoidon itse (itse – ryhmä), omainen toteuttaa (omaiset – ryhmä) tai kotihoito toteuttaa (kotihoito – ryhmä). Kotihoidon iäkkäät asiakkaat ja lääkehoitoa toteuttavat omaiset olivat hyvin tyytyväisiä kotihoidon lääkehoitoon liittyviin palveluihin ryhmästä riippumatta. Palvelut koettiin asiakkaan sen hetkiseen toimintakykyyn nähden riittäviksi. Tutkimuksessa havaittiin myös turvallisuutta heikentäviä tekijöitä lääkehoitoprosessissa. Asiakkailla oli käytössä paljon lääkkeitä ja kotihoidon lääkelistat eivät aina olleet ajantasaisia. Eniten eroja lääkelistoissa oli siinä ryhmässä, jossa omainen toteutti lääkehoidon. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin pieniä. Lääkehoidon toteutuksen suhteen erilaisten ryhmien kyvyssä toteuttaa lääkehoitoa oli suurta vaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tuli ilmi, että lääkkeiden mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia ei havainnoitu eikä niihin puututtu systemaattisesti kotihoidossa. Asiakkaat ja omaiset kokivat, etteivät he olleet saaneet tukea lääkehoidon toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisilta ja omaiset toivoivat enemmän yhteistyötä kotihoidon kanssa. Tutkimus osoitti, että Suomessa tarvitaan toimenpiteitä ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi. Haittavaikutusten seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota kotihoidossa ja sitä varten hoitajille pitäisi järjestää lisää koulutusta. Iäkkäät kotihoidon asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn kannalta ja sen tähden iäkkäille kotihoidon asiakkailla lääkehoitopalvelut ja lääkeinformaatio pitää räätälöidä yksilöllisesti iäkkään ja tarvittaessa tämän omaisten toiveita kuunnellen.The number and proportion of elderly people in the population have increased sharply since the late 1900s and the growth will continue. Elderly home care clients have many illnesses and they use many drugs. In order for an older client to be able to live safely at home, the pharmacotherapy process amongst others must work well. This licentiate thesis aimed at evaluating the functionality of the pharmacotherapy services from the point of view of elderly home care clients and their family caregivers. The functionality of the services was evaluated through two main research objectives. The first was to study the equivalence of the medication list in electronic medication records (EMRs) with the medicines actually used by the elderly home care clients. The second was to study what kind of experiences elderly home care clients and their family care givers who managed the medications for their family members have on pharmacotherapy services. The aim of the study was to identify whether the functionality of the services differs depending on who is responsible for managing the medications. Either the client her/himself, the family caregiver or the home care providers can be responsible for managing the medications. According to the literature, these differences between the groups have not been studied previously. This work consisted of both a literature review and an empirical part. According to 26 studies found, medication management process of elderly home care clients involves many safety-impairing factors, such as uncontrolled polypharmacy and problems with the information flow. In addition, discrepancies between recorded drug lists and actual drug use could be found amongst 53- 94 % of home care clients. Different kind of interventions and tools have been developed to improve the safety of pharmacotherapy of elderly home care clients. The empirical part of the work was carried out in the home care of City of Turku. The participants were home care clients aged 65 years or more living in central, suburban or rural areas. Altogether, 17 elderly home care clients and 6 informal caregivers participated in the study, comprising an in-home survey and theme interview. The average age of the clients was 83 years (67-97 v) and they represented three different ways of taking the responsibility for managing the medications: the client her/himself, the family caregiver or the home care providers was responsible for managing the medications. Elderly home care clients and their family caregivers were very satisfied with the home care pharmacotherapy services regardless of the group. The services were considered sufficient for the current functional status. However, safety-impairing factors were also observed in the home care drug management process. The customers used many drugs and the medication lists were not always up to date. Discrepancies were more common among the caregiver –group. However, the differences between the groups were small. With respect to the ability to manage the medication use, the groups showed great variation. In addition, the study revealed that adverse drug reactions were not systematically observed and acted upon in home care. The clients and family care givers had not, in their opinion, received support in the medication management from health care professionals. Family caregivers hoped for more coco-operation with home care. The study showed the need for actions to ensure accurate information on currently used medication. Attention should be paid to the monitoring of adverse drug reactions and optimizing the medications in the home care and further training should be offered for nurses. Elderly home care clients are a very heterogeneous group for physical and cognitive function and, therefore, pharmacotherapy services and drug information for elderly home care clients should be tailored individually listening their opinion and, if needed their relatives.
Discipline: Farmakologia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
LISENSIAATTI Tiina Järvinen.pdf 2.315Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record