Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa : Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3370-0
Title: Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa : Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta
Author: Rönkä, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 107 - URN:ISSN:2343-2748
Abstract: This study examines drug-related deaths in Finland. The aim is to examine how pharmaceuticalisation (i.e., the growing societal relevance of pharmaceutical drugs) is reflected in drug-related deaths, which social determinants are associated with drug-related mortality, and what is the role of drug use contexts in drug-related deaths. The background of this study is the development of the Finnish drug problem from a minor issue to approximately the European average since the mid-1990s. The special characteristic of the Finnish drug situation is non-medical use of prescription opioids among people who inject drugs. The research material used in this dissertation consists of register data, interviews with elderly drug users, and analysis of discussion threads on drug users’ online forum. The research deploys both quantitative and qualitative methods. The results indicate that besides prescription drugs sold in the illicit market, personally prescribed pharmaceuticals are also linked to drug-related deaths. People on disability pension are especially likely to experience drug-related deaths related to purchases of prescription drugs. Qualitative analysis further shows that pharmaceuticals are obtained from the health care system either for the purpose of self-medication or intoxication. Drug-related mortality was associated with social disadvantage. Lower education, long- or short-term unemployment, early retirement, divorce, not living in a private household, and living alone were associated with total drug-related mortality in men and women—and also in all subcategories of drug-related deaths. Social disadvantage was strongly associated with mortality related to psychoactive substance use disorders. It is noteworthy that individuals with only secondary education had a marginally higher risk for drug-related death than the highly educated. Online forums enable the sharing of rather sophisticated drug combination recommendations. The forum works as a platform for harm reduction inspired exchange of knowledge. However, accumulating and sharing knowledge may actually lead to the user experiencing an extreme sense of ability or a ‘competence fallacy.’ The user community’s knowledge sharing practices can generate a shared perception of a sufficient or even superior drug use experience and knowledge to evaluate bodily limits. In addition, the exact dosages shared in the forum can contribute to the experience of control, thereby heightening the sense of capability and safety in drug-use. The study shows that prescription drugs which are relatively safe in a medical context are not safe in the context of non-medical drug use; the process of marginalisation leading to drug-related death starts at an early age; and drug-related deaths are linked to high confidence in personal drug use competence, often as a result of cumulated user knowledge on online forums.Tämän väitöstutkimuksen aihe on huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lääkkeellistyminen, eli lääkkeiden yhteiskunnallisen merkityksen kasvu, näkyy huumekuolemissa. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan osoittavat, että hoitokontekstissa suhteellisen turvallinen lääke ei ole sitä enää huumeiden käyttöympäristössä. Tulokset viittaavat siihen, että katukauppalääkkeiden lisäksi lääkärin määräämillä lääkkeillä on yhteys huumekuolemiin. Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla huumeiden ongelmakäyttäjillä oli reseptilääkeostoksia huumeyliannostuskuolemiin liittyen. Myös laadullinen analyysi osoittaa, että lääkkeitä hankitaan terveydenhuollosta joko itselääkinnällisiin tai päihtymistarkoituksiin. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin huumekuolleisuuteen liittyviä sosiaalisia taustatekijöitä. Matala koulutus, työttömyys, työkyvyttömyyseläke, avioero ja asuminen laitoksessa tai yksin olivat yhteydessä huumekuolleisuuteen. Vaikka nämä eivät yksittäisinä tekijöinä ole merkki huono-osaisuudesta, voidaan sanoa, että kokonaisuudessa huumekuolleisuus on vahvasti yhteydessä sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Koska huumekuolemaan johtava syrjäytymisprosessi alkaa nuorella iällä, huumekuolemien ehkäisemisen kannalta olisi tärkeää nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä opintopolun turvaaminen toisen asteen koulutukseen. Tulisi myös varmistaa, että paikkoja huumehoitoon on riittävästi, kynnys hoitoonpääsyyn on matala ja hoitopolku selkeä. Tutkimuksen aineistona on käytetty rekisteriaineistoja, ikääntyneiden huumeiden käyttäjien haastatteluaineistoa ja internetin keskustelufoorumin keskusteluketjuja, joita on analysoitu kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3370-0
http://hdl.handle.net/10138/282222
Date: 2019-01-12
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
HUUMEIDE.pdf 390.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record