Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tietokone ikäihmisen arjessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
tietokon.pdf 1.404Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201111225841
Vie RefWorksiin
Title: Tietokone ikäihmisen arjessa
Author: Laiho, Maija Sirkka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: The aged people in the target group of my study belong to generation, which has experienced the shift from agricultural society via industrial society up to the society which has been described as information society. They have grown up concurrently with the technological development, but during the recent years the technological development has accelerated. One can say that the older the target study group has come the more information technological skills they need to possess to be equal actors in our society. However, especially in case of aged people the learning and maintaining of skills in information technology has mainly been left dependent on their personal motivation.

The purpose of this report is to study the use of computers in the life of the aged people. The report studies the will and ability of the aged people to learn the skill of using computers, and the new possibilities which this brings into their lives. The study questions are the following: 1) Why the aged people start to use computers? 2) How the aged people benefit information technology in their own life? 3) How computers have extended the environment of the aged people? 4) What kind of problems the aged people have experienced in use of computers?

The research material consists of group interviews and individual interviews (total of 23 people). The interview material has been collected among the participants on information technology courses of the Senior University of Helsinki University during years 2004-2005. The research method used is theme interviewing. In addition, the material of opinions about information technology of people born in decades of 1920 and 1930, gathered as part of the Ikihyvä Päijät-Häme 2002 -research has been used.

On basis of this research one can say that the aged people do have motivation to study the use of computers, although many interviewees commented that they also have met problems in use of computers. The motivation has grown also because the fear that without the skills to use computers they could drift into outsiders of the society, whereas instead as skilled computer users they felt to be equal citizens compared with the younger age groups, and that they can maintain their independence and autonomy. Especially, the independent use of banking routines over the Internet and use of emails seem to give them a position as modern actors. Many interview statements also underline that computers will bring both joy and benefit to the users.

Studying the use of computers is a new and interesting hobby, which can fill the hole left in the life after leaving the working life. Using skills of text processing and processing of pictures one can, for example, record the traditional knowledge of the family and ancestry to the younger generations, and write articles or even books on the professional area of ones own.

Single people emphasize that computers can even act as companionship substitutes. One can use Internet for virtual traveling, which provides a new dimension in use of computers. Internet can also be used to maintain family relationships, especially between grandparents and remote grandchildren.

Typical problems in use of computers appeared to be that reaching the right professional helpdesk advisers of the service providers is difficult and requires lots of time and patience. However, the interviewees were not willing to give up their computers, because they had already used to these.

Keywords: digital divide, aging, Internet, usability, motivation, information technology, information society.Tutkimukseni kohteena olevat ikäihmiset kuuluvat sukupolveen, joka on kokenut maamme siirtymisen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi luonnehdittuun yhteiskuntamuotoon. He ovat kasvaneet rinnakkain tekniikan kehityksen kanssa, mutta vuosien mittaan tietoteknologian kehitys on nopeutunut. Voidaankin sanoa, että mitä vanhemmaksi tutkimuksen kohteena olevat ikäihmiset ovat tulleet, sitä enemmän heiltä vaaditaan tietoteknisiä valmiuksia voidakseen olla tasa-arvoisia toimijoita yhteiskunnassamme. Kuitenkin juuri ikäihmisten kohdalla uuden tietoteknologian oppiminen ja tietotaidon ylläpitäminen on jäänyt heidän oman motivaationsa varaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ikäihmisten tietokoneen käyttöä heidän elämässään. Tutkimuksessa tarkastellaan ikäihmisten halua ja kykyä oppia tietokoneen käyttötaitoa sekä niitä uusia mahdollisuuksia, joita tietokoneen käytön osaaminen tuo mukanaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miksi ikäihmiset ovat alkaneet käyttää tietotekniikkaa? 2) Miten ikäihmiset hyödyntävät tietotekniikkaa omassa elämässään? 3) Miten tietokone on laajentanut ikäihmisten elämänpiiriä? 4) Minkälaisia käytettävyys ongelmia on esiintynyt?

Tutkimusaineisto koostuu ryhmä- ja yksilöhaastatteluista (= 23 henkilöä). Haastatteluaineisto on kerätty Helsingin yliopiston Ikäihmisten yliopiston tietotekniikan kursseille osallistuneiden ikäihmisten keskuudessa vuosien 2004 2005 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Lisäksi tarkastelen kvantitatiivisesti Ikihyvä Päijät-Häme 2002 -tutkimukseen osallistuneiden 1920 ja 1930- luvuilla syntyneiden henkilöiden mielipiteitä tietoteknologiasta.

Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että ikäihmisillä on motivaatiota oppia tietokoneen käyttötaitoa, vaikka monet totesivatkin, ettei se aina ole ongelmatonta. Oppimisen motivaatiota lisäsi pelko, että tietokoneen käyttötaidottomina he voisivat ajautua tietopaitsioon ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Sen sijaan tietokoneen käyttötaitoisina he tunsivat olevansa tasa-arvoisia nuorempiin ikäryhmiin verrattuna ja voivat säilyttää riippumattomuutensa sekä autonomiaansa. Erityisesti itsenäinen verkkopankin ja sähköpostin käyttö tuntuu antavan heille modernin toimijan aseman. Monista puheenvuoroista korostui myös, että tietokoneesta on käyttäjälleen paljon iloa ja hyötyä.

Käyttötaidon opetteleminen on uusi mielenkiintoinen harrastus, jolla voidaan täyttää työelämän jättämää aukkoa. Tekstinkäsittely- ja kuvankäsittelytaidoilla voidaan esimerkiksi tallentaa suvun perinnetietoa nuoremmille sukupolville, kirjoittaa artikkeleja tai jopa kirjoja omalta ammattialalta.

Yksin asuvat korostavat, että tietokone voi toimia myös seuran korvikkeena. Internetiä osataan hyödyntää virtuaalimatkailuun, joka on uusi mielenkiintoinen ulottuvuus tietokoneen käytössä. Internetiä käytetään myös ylläpitämään perhesuhteita erityisesti isovanhempien ja lastenlasten välillä.

Käytettävyysongelmista nousi keskeisesti esille se, että oikean ammatti-ihmisen tavoittaminen operaattoreiden asiakastuessa on hankalaa ja vaatii runsaasti aikaa sekä kärsivällisyyttä. Tietokoneistaan nämä ikäihmiset eivät kuitenkaan halua luopua, koska ovat siihen jo tottuneet.

Avainsanat: digitaalinen kuilu, ikääntyminen, Internet, käytettävyys, motivaatio, tietotekniikka, tietoyhteiskunta
URI: URN:NBN:fi-fe201111225841
http://hdl.handle.net/10138/28268
Date: 2011-08-30
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account