Causal effects in macroeconomics through higher moments

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8749-3
Julkaisun nimi: Causal effects in macroeconomics through higher moments
Tekijä: Nelimarkka, Jaakko
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Taloustieteen tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Publications of the Helsinki Center of Economic Research - Dissertationes Oeconomicae - URN:ISSN:2323-9794
Tiivistelmä: This dissertation contains three essays that examine causal effects in macroeconomics by identifying structural shocks and measuring their propagation through higher and time-varying moments of data. In particular, the use of non-normal distributions provides more conditions for identification when conventional methods cannot distinguish the underlying macroeconomic shocks. I complement the conventional structural vector autoregressive analysis with techniques that facilitate the recovery of exogenous variation from economic time series based on these additional features of data. In the first essay, I empirically analyse monetary policy transmission. The surprise announcements by the central bank allow to identify the causal effects of monetary policy. However, this conventional identification strategy becomes problematic when a combination of shocks moves the market surprises. I introduce a flexible structural vector autoregression to identify several types of monetary policy actions triggering the market surprises. The identification is based on a novel combination of high-frequency proxies and higher moments of data. I estimate three distinct shocks from the surprise component of monetary policy: a conventional monetary policy shock, a long-term shock and an information shock. With the policy reflected in the long-term shock, the central bank is able to influence the economy similarly to conventional monetary policy, but with instruments other than the short-run interest rate. The second chapter studies the effects of government spending under anticipation of fiscal policy. When economic agents foresee future fiscal policies, measuring the causal effects of government spending is confronted by econometric challenges. The essay explores the propagation of government spending shocks using a noncausal model that allows for the anticipation of exogenous fiscal policy changes. Overcoming the issue of insufficient information, the shock is extracted from an anticipated error term by using institutional information about the conduct of fiscal policy. In the U.S. economy, the shock increases investment, employment, and wages one and a half years prior to its arrival, and consumption eventually rises. The estimated fiscal multiplier is above but close to unity. Importantly, neglecting the anticipation leads to underestimation of the multiplier. In the last essay, I provide evidence on the effects of news shocks under insufficient information. News shocks about future productivity can be correctly inferred from a conventional vector autoregressive model only if information contained in the observables is rich enough. The methodology of the essay is able to measure the anticipation of permanent changes in total factor productivity independent of available information. By means of a noncausal model, economic shocks are recovered from both past and future variation, which solves the problem of insufficient information per se. Consequently, the model produces impulse responses to the anticipated structural shocks. In the U.S. economy, news about improving total factor productivity moves investment and stock prices, but the measured impact effects are modest. The estimated news shock gradually diffuses to productivity and generates smooth reactions of forward-looking variables.Tämä väitöskirja koostuu kolmesta itsenäisestä artikkelista, joissa analysoidaan syy–seuraussuhteita makrotaloudessa hyödyntämällä havaintoaineistojen jakaumien tilastollisia ominaisuuksia aiempaa monipuolisemmin. Empiirisessä makrotaloustieteessä syy–seuraussuhteita tarkastellaan mittaamalla ja erottelemalla talouteen vaikuttavia sokkeja eli yllätyksiä. Usein nämä sokit oletetaan normaalijakautuneiksi. Käyttämällä ei-normaalia jakaumaa aineistoista on kuitenkin mahdollista saada enemmän informaatiota makrotalouden sokkien identifiointiin. Tällöin sokkien vaikutusten tarkastelu on mahdollista myös tilanteessa, jossa tavanomaiset menetelmät eivät kykene huomioimaan taloudenpitäjien odotuksia tai erottelemaan talouden sokkeja toisistaan. Sovellan menetelmiä rahapolitiikan, ennakoidun finanssipolitiikan ja ennakoitujen tuottavuussokkien vaikutusten mittaamiseen. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelen rahapolitiikkaa erottelemalla sokkeja korkovaihtelusta, joka syntyy markkinareaktioista keskuspankin yllättäviin ilmoituksiin. Nämä markkinareaktiot voivat kuitenkin olla vasteita keskuspankin erityyppisiin viesteihin. Tällöin tavanomaisin keinoin tehtävä rahapolitiikkasokkien erottelu ja politiikkojen arviointi voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin. Kun tilastollisen aineiston ei-normaalisuus huomioidaan, Yhdysvaltain aineistosta keskuspankin rahapoliittisista päätöksistä on mahdollista erottaa kolme erityyppistä yllätystä. Niillä on erilainen vaikutus hintoihin, tuotantoon, korkoihin ja rahoitusmarkkinoihin. Nämä kolme rahapolitiikkasokkia heijastavat tavanomaista korkopolitiikkaa, odotuksiin ja riskiin vaikuttavaa politiikkaa sekä keskuspankin toimien informaatiovaikutusta. Sokkien avulla pystytään näin ollen mittaamaan tavanomaisen ja epätavanomaisen rahapolitiikan sekä keskuspankin viestinnän kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Toisessa artikkelissa arvioidaan finanssipolitiikan vaikutusta kansantalouteen silloin, kun taloudenpitäjät kykenevät ennakoimaan tulevaisuuden politiikkaa esimerkiksi toimeenpanon keston vuoksi. Tällainen ennakointi vaikeuttaa finanssipolitiikan kausaalivaikutusten mittaamista, sillä taloudenpitäjien päätöksenteko nojautuu laajempaan informaatioon kuin empiirinen malli voi ottaa huomioon. Artikkelissa tämä informaatio-ongelma ohitetaan hyödyntämällä aikasarjojen tulevaisuuden vaihtelua siten, että taloudenpitäjät ennakoivat julkisia menoja nostavaa sokkia jo ennen sen toteutumista. Tulosten mukaan julkisten menojen nostolla on elvyttävä vaikutus Yhdysvaltain talouteen: niin tuotanto, kulutus kuin investoinnit kasvavat. Erityisesti investoinnit, työllisyys ja palkat kasvavat ennen politiikan varsinaista toimeenpanoa. Jos odotusvaikutuksia ei huomioida, finanssipolitiikan kerroinvaikutus saatetaan aliarvioida. Viimeisessä artikkelissa tarkastelen tulevaisuuden tuottavuutta signaloivia uutissokkeja, joita on pidetty suhdannevaihteluiden lähteinä. Tällaisten sokkien havainnointia vaikeuttaa se, että havaitut muuttujat eivät todennäköisesti sisällä riittävästi relevanttia informaatiota tulevaisuudesta. Tutkimuksessa käytettävällä mallilla voidaan sen sijaan mitata talouden reagointia tulevaisuuden kokonaistuottavuuden kasvuun riippumatta mallin sisältämästä informaatiosta. Havaitsen, että Yhdysvaltojen talouteen vaikuttavat uutissokit toisaalta ennakoivat korkeampaa tulevaisuuden tuottavuutta ja toisaalta nostavat osakekursseja ja investointeja jo uutisen paljastuessa. Kuitenkin havaitut reaktiot uutissokkeihin ovat maltillisia, minkä vuoksi ne eivät merkittävästi selitä Yhdysvaltain talouden suhdannevaihteluita.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8749-3
http://hdl.handle.net/10138/284193
Päiväys: 2019-01-18
Avainsanat: Taloustiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Causalef.pdf 5.078MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot