Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ale jaskkot eatnigiella : Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7575-9
Vie RefWorksiin
Title: Ale jaskkot eatnigiella : Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille
Author: Seurujärvi-Kari, Irja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study examines the Sámi people and the construction of the Sámi identity and the role of language in the cross-border Sámi movement within the context of the international indigenous movement and discourse between 1962 and 2008. The Sámi movement began as a reaction to state assimilation policies. This led to the birth of indigenous processes strengthening the Sámi cultures and languages. Activities across borders and the ethnopolitical processes in each of the Nordic countries in question also formed the basis of the internationalization of the Sámi people. The discourse on indigenous peoples has grown into a question of human rights, which is examined in different national and international contexts.

The study is based on ethnographic data that has been collected via interviews, questionnaires and participant observation with the researched people in different meetings and events. Archive and newsprint material are also used. The approach of the study is auto-ethnographic. The post-colonial theories used in the study strive to destabilize power relations and the distinctions of otherness produced by colonialism, and to reclaim both one's own culture and language in the context of the indigenous movement. A standard model for this type of approach was created by Edward W. Said in his 1978 work Orientalism. The central concepts of the analysis are decolonization, otherness, ethnicity and identity.

The dissertation consists of four published articles and an introduction. The subject matter is analyzed on three levels: global, European and Nordic. On the global level, the results demonstrate that the indigenous movement has constructed a new understanding of indigenousness with new rights. International treaties have facilitated the unification of new concepts and rights, such as the right to self-determination and language, also helping in transforming them into rights of the Sámi people on a national level.

On the Nordic level, aligning the Sámi culture with indigenous discourse became significant for the process of developing the Sámi identity in the Sámi movement. In this process, the Sámi movement made use of Sámi languages in order to mobilize groups of people and to construct relatedness between different Sámi groups. The realization that one s own language is significant to one's culture has resulted in recreating the vitality, visibility and the legitimation of language in society more generally.

The migration of the Sámi people from their traditional territories to increasingly multi-ethnic urban areas alters one's relationship to one's own community as the relationship to cultural traditions changes. Among the urban Sámi, who form a group of ‘new Sáminess’, linguistic discrimination and assimilation continue because of the lack of legislative and other effective language policy measures to promote the learning and use of the Sámi language.Tämä tutkimus käsittelee saamen kansan ja saamelaisten identiteetin rakentamista ylirajaisessa saamelaisliikkeessä ja kielen roolia kansainvälisen alkuperäiskansaliikkeen ja -diskurssin kontekstissa vuodesta 1962 vuoteen 2008. Saamelaisjohtoinen saamelaisliike nousi reaktiona valtioiden assimilaatiopolitiikalle. Tämän nousun myötä käynnistyi revitalisaatioprosessi. Saamelaisten kansainvälistymiselle perustan loivat rajat ylittävä järjestäytyminen sekä kunkin pohjoismaan etnopoliittinen prosessi. Ensimmäinen maailmanlaajuinen alkuperäiskansajärjestö, World Council of Indigenous Peoples, perustettiin 1975. Alkuperäiskansadiskurssista on kasvanut ihmisoikeuskysymys, jota käsitellään eri kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Tutkimus perustuu etnografiseen aineistoon, joka on koottu haastatteluin, kyselylomakkein ja osallistavalla havainnolla. Aineistona käytetään myös arkisto- ja lehtimateriaalia. Lähestymistapa on autoetnografinen. Tutkimuksessa käytetyssä jälkikoloniaalisessa teoriassa on kysymys valtasuhteiden ja kolonialismin tuottaman toiseuttamisen purkamisesta ja (re)konstruoimisesta alkuperäiskansaliikkeessä sekä oman kulttuurin ja kielen takaisin haltuun ottamisesta. Eräänlaisen standardin tällaiselle lähestymistavalle loi Edward W. Said 1978 ilmestyneellä teoksellaan Orientalism. Analyysin keskeisiä käsitteitä ovat dekolonisaatio, toiseus, etnisyys ja identiteetti.

Väitöskirjan rungon muodostavat neljä artikkelia yhdessä johdannon kanssa. Aihetta käsitellään kolmella tasolla, maailmanlaajuisella, eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla. Globaalitason tutkimustulokset osoittavat, että alkuperäiskansaliike on konstruoinut uudenlaisen ymmärryksen alkuperäiskansaisuudesta sekä sen kautta kehittänyt uudenlaisen tavan artikuloida ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyviä perustuvia päämääriä. Alkuperäiskansaidentiteetti identifioi ja liittää lokaalisuuden sen kaikkine kokemuksineen laajempaan universaaliin kategoriaan. Kansainväliset sopimukset ovat auttaneet yhtenäistämään alkuperäiskansaisuuden ja alkuperäiskansaoikeudet, kuten oikeuden itsemääräämiseen ja kieleen ja kääntämään ne saamelaisten oikeuksiksi kansallisella tasolla.

Pohjoismaisella tasolla saamelaisten identiteetin rakentamisprosessissa saamelaisliikkeessä tuli tärkeäksi saamelaisuuden alkuperäiskansaistaminen. Tässä prosessissa saamelaisliike käytti omaa kieltä strategiana joukkojen mobilisoimiseksi yhteisön solidaarisuuden ja yhtenäisyyden rakentamiseksi. Varmuus oman kielen merkityksestä kulttuurissa teki saamen kielen takaisin haltuun ottamisprosessista onnistuneen.

Saamelaisten migraatio perinteisiltä asuinalueilta monietniseen urbaaniympäristöön muuttaa jatkuvasti suhdetta omaan yhteisöön, jolloin suhde myös omiin perinteisiin muuttuu. Kaupungistuneiden saamelaisten parissa, jotka muodostavat ’uussaamelaisen’ ryhmän, kielellistä sulautumista pääväestöön tapahtuu koko ajan. Sulautumisen syinä ovat diskriminaatio saamen kieltä kohtaan ja siten saamen kielen opetukseen ja käytön tehostamiseen tarvittavien yhteiskunnallisten tukitoimenpiteiden puuttuminen.Čoahkkáigeassu

Dát dutkamuš gieđahallá sámi álbmoga ja identitehta konstruerema rájáid rasttildeaddji sámelihkadusas álgoálbmotlihkadusa ja –diskurssa oktavuođas jagis 1962 jahkái 2008. Globalisašuvnna vuostereakšuvdnan vuođđudišgohte birra máilmmi 1960- ja 1970-loguin báikkálaš ja etnalaš kultuvrraid bealušteaddji ja ovddideaddji sosiála lihkadusaid ja –fierpmádagaid nu stuorra servodaga guovddážiin go dan ravddain. Das čuovui álgoálbmogiid diđolašvuođa ja lihkadusa badjáneapmi ja urbána vuollekultuvrraid riegádeapmi. Álgoálbmotdiskurssas lea otne šaddan olmmošvuoigatvuohtagažaldat, mii gieđahallo nationála ja globála oktavuođain.

Dutkamuš vuođđuduvvá etnográfalaš materiálii, mii lea čohkkejuvvon jearahallamiid, jearahallanskoviid ja oassálasti áiccadeami bokte jagiid 2005-2008. Materiálan geavahuvvo maid arkiiva- ja aviisamateriála. Lahkonavuohki lea autoetnográfalaš. Materiála analyserejuvvo maŋŋekoloniála dutkamuša ja máŋggadieđálaš álgoálbmotdutkamuša refereansarámmas. Jearaldat lea kolonialismma dagahan váldeoktavuođaid burgimis ja rekonstrueremis sihke álgoálbmot kultuvrraid ja -gielaid ođđasis háldui váldimis ja fámuidahttimis. Ovttalágan standárdda dasa hábmii Edward W. Said 1978 girjjistis Orientalism. Analysa guovddášdoahpagat leat dekolonialiseren, nuppeláganvuohta, etnihkalašvuohta ja identitehta.

Nákkosgirjji ruŋgun leat njeallje artihkkala ja láidehus. Fáddá guorahallo golmma dásis, namalassii máilmmeviidosaš, eurohpalaš ja davviriikkalaš dásis. Globála dási bohtosiin boahtá ovdan dat, ahte álgoálbmotlihkadus lihkostuvai konstrueret ođđalágan ipmárdusa álgoálbmotdoahpagis ja dan bokte ovddidit ođđalágan dábi artikuleret olmmošvuoigatvuođaide ja dásseárvui gullevaš ulbmiliid. Álgoálbmotidentitehta identifisiere ja laktá lokála dási dan buot vásáhusaiguin viidásut universála kategoriijai. Riikkaidgaskasaš soahpamušat leat veahkehan dahkat oktilažžan álgoálbmotvuođa ja álgoálbmotvuoigatvuođaid, nugo vuoigatvuođa iešmearrideapmái ja gillii ja jorgalit daid sámiid vuoigatvuohtan nationála dásis.

Davviriikkalaš sámelihkadusas ja dan identitehta konstruerenproseassas dehálažžan šattai sámiid álgoaálbmogin dahkan. Dán proseassas sámelihkadus geavahii álggu rájes giela strategiijan mobiliseret joavkkuid konstrueret servoša solidáralašvuođa ja oktiigullevašvuođa. Sihkkarvuohta iežas giela mearkkašumi birra kultuvrras dagahii dan, ahte sámegiela ruovttoluotta váldin lihkostuvai.

Jođálnuvvan migrašuvdna eret árbevirolaš ássanguovlluin máŋggaetnalaš urbána birrasii rievdada olles áigge gaskavuođa iežas servodahkii seammás go maiddái gaskavuohta iežas árbevieruide rievdá. Davviriikkain erenoamážit gávpotluvvan sámiid, ’ođđa sámiid joavkku’, gielalaš oktiisuddan váldoálbmogiiguin dáhpáhuvvá oppa áigge. Oktiisuddama sivvan leat diskriminašuvdna sámegiela vuostá ja ná sámegiela oahpahusa doalaheapmái ja ovddideapmái ja sámegiela geavaheami buorideapmái dárbbašuvvon servodatlaš doarjjadoaimmaid váilun.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7575-9
http://hdl.handle.net/10138/28893
Date: 2012-01-21
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account