Finlandismer och språkvård från 1800-talet till i dag

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7598-8
Title: Finlandismer och språkvård från 1800-talet till i dag
Author: af Hällström-Reijonen, Charlotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2012-02-03
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7598-8
http://hdl.handle.net/10138/28954
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The aim of the study is to investigate the use of finlandisms in an historical perspective, how they have been viewed from the mid-19th century to this day, and the effect of language planning on their use. A finlandism is a word, a phrase, or a structure that is used only in the Swedish varieties used in Finland (i.e. in Finland Swedish), or used in these varieties in a different meaning than in the Swedish used in Sweden. Various aspects of Finland-Swedish language planning are discussed in relation to language planning generally; in addition, the relation of Finland Swedish to Standard Swedish and standard regional varieties is discussed, and various types of finlandisms are analysed in detail. A comprehensive picture is provided of the emergence and evolution of the ideology of language planning from the mid-19th century up until today. A theoretical model of corpus planning is presented and its effect on linguistic praxis described. One result of the study is that the belief among Finland-Swedish language planners that the Swedish language in Finland must not be allowed to become distanced from Standard Swedish, has been widely adopted by the average Finland Swede, particularly during the interwar period, following the publication of Hugo Bergroth s work Finlandssvenska in 1917. Criticism of this language-planning ideology started to appear in the 1950s, and intensified in the 1970s. However, language planning and the basis for this conception of language continue to enjoy strong support among Swedish-speaking Finns. I show that the editing of Finnish literary texts written in Swedish has often been somewhat amateurish and the results not always linguistically appropriate, and that Swedish publishers have in fact adopted a rather liberal attitude towards finlandisms. My conclusion is that language planning has achieved rather modest results in its resistance to finlandisms. Most of the finlandisms used in 1915 were still in use in 2005. Finlandisms occur among speakers of all ages, and even among academically educated people despite their more elevated style. The most common finlandisms were used by informants of all ages. The ones that are firmly rooted are the most established, in other words those that are stylistically neutral, seemingly genuinely Swedish, but which are nevertheless strongly supported by Finnish, and display a shift in meaning as compared with Standard Swedish.Syftet med undersökningen är att undersöka den faktiska användningen av finlandismer över tid, synen på dem från mitten av 1800-talet till i dag samt språkvårdens inverkan på bruket av finlandismer. I undersökningen tas olika aspekter på den finlandssvenska språkvården och språksynen upp. Den gemensamma nämnaren för de olika studierna i undersökningen är finlandismer, dvs. språkliga särdrag som bara används i finlandssvenskan och i finlandssvenska regionalspråk, eller som i dem används i en annan betydelse än i svenskan i Sverige. I undersökningen diskuteras finlandssvenskan i förhållande till standardsvenskan och de regionala standardspråken. Olika typer av finlandismer diskuteras ingående. Därtill ges en översiktlig bild av språkvårdsideologins framväxt och utveckling från mitten av 1800-talet till i dag. I undersökningen presenteras en teoretisk modell för korpusvård och korpusvårdens inverkan på språklig praxis. Resultatet av undersökningen är bl.a. att den finlandssvenska språkvårdens syn att svenskan i Finland inte får tillåtas fjärma sig från svenskan i Sverige, har haft genomslag hos finlandssvenskarna och att tilltron till språkvården har varit stor, särskilt under mellankrigstiden efter att Hugo Bergroths bok Finlandssvenska (1917) hade utkommit. En viss kritik av den finlandssvenska språkvårdsideologin började synas på 1950-talet och på 1970-talet ökade kritiken. Fortfarande har ändå språkvårdens språksyn starkt understöd bland finlandssvenskarna. Jag visar att redigeringen av skönlitterära texter skrivna på svenska i Finland kunde ske rätt amatörmässigt och inte alltid med ett språkligt korrekt resultat, men också att förlagen i Sverige hade en rätt liberal inställning till finlandismer. Min slutsats blir att språkvården har nått förhållandevis anspråkslösa resultat i fråga om motarbetandet av finlandismerna. De flesta finlandismer som användes 1915 användes ännu 2005. Mina undersökningar tyder på att det förekommer finlandismer hos talare i alla åldrar, även i högre stilarter hos akademiskt bildade personer. De vanligaste finlandismerna används av informanter oberoende av ålder. Mest etablerade är de fast förankrade finlandismerna, dvs. finlandismer som kännetecknas av att de är stilistiskt neutrala, verkar helt svenska men trots det har stöd i finskan, och har en förskjuten betydelse i förhållande till standardsvenskan.Tutkimuksessa tarkastellaan finlandismien (suomalaisuuksien) todellista käyttöä pitkän ajan kuluessa 1800-luvun puolivälistä aina nykyaikaan saakka sekä kielenhuollon vaikutusta niiden käyttöön. Tutkimuksessa otetaan esiin eri näkökulmia suomenruotsin kielenhuoltoon ja kielikäsitykseen. Tutkimuksen eri näkökulmien yhteinen nimittäjä on finlandismeissa, siis niissä kielen erityispiirteissä, joita käytetään suomenruotsissa ja suomenruotsin aluepuhekielissä tai joita käytetään eri merkityksessä kuin ruotsinruotsissa. Tutkimuksessa käsitellään suomenruotsin suhdetta standardikieleen ja paikallisiin standardikieliin. Erilaisia finlandismeja käsitellään seikkaperäisesti. Lisäksi luodaan selkeä kuva kielenhuoltoideologian synnystä ja kehityksestä 1800-luvulta näihin päiviin saakka. Tutkimuksessa esitellään lisäksi teoreettinen malli, jolla tutkia korpusta koskevia kysymyksiä ja korpuskysymysten vaikutusta kielellisiin käytänteisiin. Tutkimustuloksista ilmenee muun muassa, että suomenruotsin kielenhuollon näkemys, jonka mukaan Suomessa käytetty ruotsi ei saa loitota Ruotsissa käytetystä kielestä, on vaikuttanut suomenruotsalaisiin ja että luottamus kielenhuoltoon on ollut suurta, erityisesti sotien välisenä aikana sen jälkeen, kun Hugo Bergrothin teos Finlandssvenska (1917) oli ilmestynyt. Suomen-ruotsalaista kielenhuoltoideologiaa kohtaan alkoi esiintyä tiettyä kritiikkiä 1950-luvulla, ja 1970-luvulla kritiikki lisääntyi. Kuitenkin kielenhuollon kielinäkemyksen kannatus on voimakasta suomenruotsalaisten parissa. Osoitan, että Suomessa ruotsiksi kirjoitettujen kaunokirjallisten tekstien toimittaminen tapahtui usein varsin amatöörimäisesti eikä lopputulos aina ollut kielellisesti korrekti mutta että myös Ruotsissa kustannusyhtiöt suhtautuivat suomalaisuuksiin jokseenkin vapaamielisesti. Päätelmäni on, että kielenhuolto on saavuttanut melko vaatimattomia tuloksia suomalaisuuksien vastaisessa työssä. Useimmat vuonna 1915 käytössä olleet suomalaisuudet olivat käytössä vielä vuonna 2005. Tutkimuksen mukaan suomalaisuuksia esiintyy kaiken ikäisillä puhujilla, jopa akateemisesti koulutettujen henkilöitten ylätyylisessä puheessa. Kaikki informantit ikään katsomatta käyttävät tavallisimpia suomalaisuuksia. Vakiintuneimpia ovat syvään juurtuneet finlandismit, toisin sanoen finlandismit, joille on luonteenomaista tyylillinen neutraalius, jotka vaikuttavat täysin ruotsinmukaisilta, vaikka ne nojautuvatkin suomeen, ja joiden merkitys on eriytynyt suhteessa standardiruotsiin. Asiasanat: kielipolitiikka, kielensuunnittelu, korpussuunnittelu, kielenhuolto, finlandismit, suomalaisuudet, suomenruotsi, kieli-ideologia
Subject: nordiska språk
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
finlandi.pdf 831.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record