Art Spiegelman’s Maus as an object of Cultural Memory in the US

Abstract

Tutkielmassa perehdytään Art Spiegelmanin sarjakuvateoksiin Maus I: A Survivor's Tale (1986) ja Maus II: And Here My Troubles Began (1991) muistitutkimuksen näkökulmasta. Tutkielma tarkastelee teosten kykyä vaikuttaa amerikkalaisten lukijoiden mielikuvaan Holokaustista. Tutkielman on tarkoitus osoittaa, että Maus I ja II ovat kulttuurimuistin objekteja (objects of cultural memory) joilla on kyky muokata ja rakentaa yhteiskunnan kollektiivista muistia Holokaustista. Tutkielman kolme analyysilukua tutkivat kukin yhtä Astrid Erllin kolmesta kriteeristä, jotka määrittävät fiktiivisen teoksen kyvyn vaikuttaa yhteiskunnan kollektiiviseen muistiin. Ensimmäinen analyysikappale tarkastelee kulttuurillista kontekstia, jossa Maus I ja II ovat saaneet alkunsa. Toinen analyysikappale perehtyy sarjakuvien sisäisiin piirteisiin, joihin sisältyvät muun muassa rakenne, temporaalisuus, hahmot ja genre. Kyseinen kappale pyrkii myös osoittamaan, että Maus I ja II lähestyvät Spiegelmanin isän tarinaa rekonstruktiivisestä näkökulmasta. Elina Liikasen (2015) ehdottaman rekonstruktiivisen lähestymistavan mukaan teoksen kertojana toimiva päähenkilö rekonstruoi menneisyyden tapahtumia nykyhetkestä käsin. Näiden teosten rakenne on rinnastettavissa klassiseen salapoliisitarinan kaavaan, ja niiden todistusaineistoa ovat yleensä valokuvat, historialliset dokumentit sekä silminnäkijäkuvaukset. Viimeinen analyysikappale pyrkii osoittamaan, että Maus I ja II ovat osa laajempaa Holokaustikuvausten jatkumoa. Niiden monet piirteet ovat saaneet vaikutteita aikaisemmista kuvauksista ja siten vahvistavat jo tiettyjä vallallaan olevia käsityksiä Holokaustista amerikkalaisessa kulttuurimuistissa. Tutkielman lopuksi perehdytään kulttuurimuistamisen ongelmiin sekä kulutusyhteiskunnan vaikutukseen menneisyyden representaatioihin.