Kansan raittiudeksi ja kotien onneksi : Naisten kieltolakimielipiteet ja toiminta kieltolain puolesta ja sitä vastaan 1919 - 1932

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies en
dc.contributor Alkoholitutkimussäätiö fi
dc.contributor Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) fi
dc.contributor.author Kaartinen, Aija fi
dc.date.accessioned 2012-01-09T09:37:36Z
dc.date.available 2012-01-25 fi
dc.date.available 2012-01-09T09:37:36Z
dc.date.issued 2012-02-04 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-222-323-4 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/29042
dc.description.abstract It is often maintained that the Prohibition Act (in force from 1 June 1919 to 5 April 1932) still influences both the Finnish alcohol policy and notions about alcohol. This study focuses on the development of women s opinions concerning Prohibition in Finland. What role did the formulation and expression of women s opinions and women's actions play in the final outcome of the Prohibition Act? What do the debate on Prohibition and women s activities for and against the legislation tell us about the status and possibilities of women to exert influence in the Finnish society of the Prohibition era? Women s opinions are particularly interesting since they deviated radically from what has generally been assumed. It was expected that the referendum of 1931 would result in a resounding vote of 100% in favour of Prohibition, but the outcome was a majority vote against it. Over 65% of the women who cast their vote in the referendum wanted a full repeal of Prohibition. The study approaches the history of Prohibition by combining methods and theories of the history of mentalities and social history with gender history. Women are examined as a heterogeneous group with dissimilar objectives and differing ways of acting and thinking. The research material consists of press materials, archival materials from organisations, personal materials and statistics from the Prohibition period. Both discourses and practices are examined; the object of the research is best described by Michel Foucault's concept of dispositif. When participating in the public debate on Prohibition, women based their right to express their opinions and take part in action on an ideological continuum spanning a hundred years, according to which home and family were central areas of women s interest. This idea was linked to questions of morality and social policy. On the other hand, women presented themselves as working taxpayers, voters and equal citizens. The most crucial issue in women's discussions was whether Prohibition improved or worsened the temperance of fathers, husbands and sons. The dichotomies town dweller - countryside dweller, Swedish-speaking Finnish-speaking, and middle class - working class were highly significant backgrounds both as factors dividing women and in public discussions regarding Prohibition. The 1931 referendum showed that the lines of demarcation drawn during the preceding debate did not materialise in political action in line with these dichotomies: the dispositif did not correspond to the discourse. Contrary to what was expressed in public, a great number of women among the labour and rural classes, among inland inhabitants and among Finnish-speakers were also against Prohibition. The media and organisations defended temperance and Prohibition almost until the end of the Prohibition era. This discourse was in conflict with the discourse of everyday conversations and practices in which alcohol was present. en
dc.description.abstract Mikä merkitys naisten mielipiteillä ja toiminnalla oli kieltolain kohtalolle? Mitä kieltolakikeskustelu ja toiminta lain puolesta ja sitä vastaan kertoo naisten asemasta kieltolakiajan yhteiskunnassa? Naisten mielipiteet ovat erityisen kiinnostavia, koska yleinen käsitys niistä muuttui niin radikaalisti: oletettu kieltolain sataprosenttinen kannatus osoittautuikin vuoden 1931 kansanäänestyksessä vastustukseksi. Yli 65 prosenttia äänestykseen osallistuneista naisista halusi purkaa kieltolain kokonaan. Eräs tärkeimmistä kansanäänestykseen johtaneista mielenilmaisuista oli 118 537 naisen keväällä 1931 allekirjoittama kieltolain vastainen adressi. Tutkimus purkaa myyttistä miehistä ja "kosteaa" kieltolakikuvaa. Kieltolain kumoamisessa ei ollut kysymys siitä, että naiset halusivat itse vapaasti ja laillisesti juoda. Maalais- ja työläisnaisille se ei joka tapauksessa ollut sopivaa. Naisten kieltolakikeskustelun keskeisimpänä teemana oli, minkälainen alkoholilainsäädäntö minimoi juomisesta tulevat haitat. Estikö kieltolaki isiä, aviomiehiä ja poikia juomasta? Kieltolakitaistelun "rintamat" asettuivat sukupuolen ohella linjoille kaupunki - maaseutu, porvarilliset - työväki, ruotsinkieliset suomenkieliset. Kieltolakikansanäänestys osoitti, että keskustelussa tehdyt rajanvedot eivät kanavoituneetkaan luokittelujen mukaiseksi poliittiseksi toiminnaksi. Myös kieltolain tukipilareina pidetyissä työväestössä, maalaisissa, sisämaan asukkaissa ja suomenkielisissä oli suuri joukko kieltolakia vastustavia tai laista välinpitämättömiä naisia. Kieltolakikeskustelussa naiset perustelivat osanottonsa yhteiskunnalliseen keskusteluun satavuotiaalla koti- ja perhekeskeisellä aatteellisella jatkumolla, johon liitettiin myös moraalin ja sosiaalipolitiikan kysymykset. Toisaalta naiset esiintyivät työssäkäyvinä veronmaksajina ja äänestävinä, tasa-arvoisina kansalaisina. Mediassa ja järjestöissä puolustettiin raittiutta ja kieltolakia lähes kieltolakiajan loppuun saakka. Julkisesti kieltolaista esitetyt mielipiteet olivat ristiriidassa yksityisesti ja seurapiirijulkisuudessa esitettyjen näkemysten kanssa. Kieltolaki ei juurinut alkoholinkäyttöä pois molempien sukupuolten eliitin ja työläis- ja talonpoikaismiesten tapakulttuurista. Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona on lehdistökeskustelu. Sitä täydentävät nais- kieltolaki- ja raittiusjärjestöjen materiaalit sekä kirjeet, päiväkirjat, muistelmat ja kieltolakiajasta kertovat tilastot. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomalaisen Kirjallisuuden Seura fi
dc.relation.ispartof Bibliotheca Historica 133 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1238-3503 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject talous- ja sosiaalihistoria fi
dc.title Kansan raittiudeksi ja kotien onneksi : Naisten kieltolakimielipiteet ja toiminta kieltolain puolesta ja sitä vastaan 1919 - 1932 fi
dc.title.alternative For a sober nation and happy homes. Women s opinions and actions for and against prohibition in Finland between 1919 and 1932. en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Peltonen, Matti fi
dc.opn Liikanen, Ilkka fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record