Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Arvoja näkyvissä : Kaunokirjallisuuden etiikka Ludwig Wittgensteinin filosofian valossa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
arvojana.pdf 823.0Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7616-9
Vie RefWorksiin
Title: Arvoja näkyvissä : Kaunokirjallisuuden etiikka Ludwig Wittgensteinin filosofian valossa
Author: Nystrand, Marko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The goal of this dissertation was to study whether it is possible and meaningful to apply Ludwig Wittgenstein s distinction between saying (Sagen) and showing (Zeigen) to ethically oriented literary criticism. The following questions were used as the primary guidelines:

1. Is it possible, in the context of literary criticism, to put in practice Wittgenstein s ethical conceptions, which are quite theoretical and metaphysical by nature?

2. If so, what practical literary devices do authors use if they want to demonstrate their ethical values within the frame of a fictional work?

3. Does philosophy offer useful ethical consepts that open us new and interesting readings in fiction?

The philosophical background of Wittgenstein s distinction is clarified in chapter I. This clarification is based on his main works, Tractatus logico-philosophicus and Philosophishe Untersuchungen, the published correspondence between Wittgenstein and Paul Engelmann, and selected Wittgenstein research and papers. Analyzing ethics and it s expression in Georg Trakl s poetry further elucidates Wittgenstein s concept of showing.

The concept that a literary work is an act of an author was used as a starting point. The presumption was that analyzing this act of an author will reveal how ethical values can be demonstrated in literature.

Categorizing an author s act at different levels of literary expression provides the structure of this study. In chapters IV - XIII literary devices useful for demonstrating ethics are examined and explained using examples from the works of Joseph Conrad, Charles Dickens, Nikolay Leskov, Ludwig Uhland, Eino Leino, Pentti Haanpää and Maria Jotuni. The concepts and views of researchers and writers such as Mihail Bahtin, Peter Juhl, E. D. Hirsch, Peter Lamarque and Stein Haugom Olsen are used.

The concepts outlined in previous chapters are then applied in three case studies: Aeschylus s Oresteia trilogy, J-L. Runeberg s poem Sven Dufva and Sofi Oksanen s novel Puhdistus (Purge).

On the whole, Wittgenstein s idea that ethical values can be demonstrated (shown) by means of literature is revealed as a fruitful point of departure for a more exact ethical reading, offering a new perspective on literary works.Tutkimuksen keskeisenä pyrkimyksenä oli tarkastella, voidaanko eettisesti suuntautuneeseen kirjallisuudentutkimukseen soveltaa Ludwig Wittgensteinin jakoa sanomiseen (Sagen) ja näyttämiseen (Zeigen). Työtä ohjasivat muun muassa seuraavat kysymykset:

1. Voidaanko Wittgensteinin varsin teoreettista ja metafyysistä käsitystä eettisten arvojen näyttämisestä soveltaa käytännön kaunokirjallisuuden tutkimukseen?

2. Jos voidaan, niin millaisten kirjallisten ilmaisutapojen avulla arvoja teoksissa näytetään?

3. Onko kaunokirjallisia teoksia hedelmällistä lukea ja avata filosofiasta tutun etiikan käsitteistön avulla?

Tutkimuksen aluksi selvennettiin Wittgensteinin sanominen-näyttäminen-jaon filosofista pohjaa. Käsittely perustui pääosin hänen pääteoksiinsa Tractatus logico-philosophicus ja Philophische Untersuchungen, Wittgensteinin ja Paul Engelmannin julkaistuun kirjeenvaihtoon sekä joihinkin Wittgenstein-tutkimuksiin ja artikkeleihin. Näyttämisen käsitettä tarkennettiin myös erittelemällä Georg Traklin runouden etiikkaa ja sen ilmaisemiseksi käytettyjä keinoja.

Lähtökohtana tutkimuksessa oli, että kaunokirjallinen teos on tekijän teko. Erittelemällä kyseistä tekoa saadaan selville, miten eettisiä arvoja voidaan näyttää. Tekijän teon purkaminen kaunokirjallisen ilmaisun eri tasoihin loi samalla tutkimuksen keskeisen jäsennyksen. Ilmaisutapoja tutkittiin useiden kaunokirjallisten esimerkkien kautta. Esimerkit oli poimittu muun muassa Joseph Conradin, Charles Dickensin, Nikolai Leskovin, Ludwig Uhlandin, Eino Leinon, Pentti Haanpään ja Maria Jotunin tuotannosta. Erittelyn tukena käytettiin valikoivasti etiikan ja kirjallisuustieteen käsitteistöä esimerkiksi sellaisilta tutkijoilta kuin Mihail Bahtin, Peter Juhl, E.D Hirsch, Peter Lamarque ja Stein Haugom Olsen.

Viimeisenä lukuna oli tapaustutkimusosio, jossa tutkimuksen kuluessa hahmotellun käsitteistön avulla avattiin kolmen teoksen etiikkaa. Tarkastelussa olivat Aiskhyloksen Oresteia-trilogia, J.L. Runebergin runo Sven Dufva ja Sofi Oksasen romaani Puhdistus.

Tutkimus paljasti, että Wittgensteinin käsitys siitä, että kaunokirjallisuudessa voidaan näyttää eettisiä arvoja, on hedelmällinen lähtökohta teosten tarkkaan eettiseen luentaan ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman lähestyä kaunokirjallisuutta.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7616-9
http://hdl.handle.net/10138/29085
Date: 2012-02-10
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account