Precarious Pregnancies : Alcohol, drugs and the regulation of risks

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6711-2
Title: Precarious Pregnancies : Alcohol, drugs and the regulation of risks
Author: Leppo, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sociology
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-9132
Abstract: Since the 1970s alcohol and drug use by pregnant women has become a target of political, professional and personal concern. The present study focuses on prenatal substance use and the regulation of risks by examining different kinds of societal responses to prenatal alcohol and drug use. The study analyses face-to-face encounters between professionals and service users at a specialised maternity clinic for pregnant women with substance abuse problems, medical and political discourses on the compulsory treatment of pregnant women as a means of FAS prevention and official recommendations on alcohol intake during pregnancy. Moreover, the study addresses the women s perspective by asking how women who have used illicit drugs during pregnancy perceive and rank the dangers linked to drug use. The study consists of five empirical sub-studies and a summary article. Sub-study I was written in collaboration with Dorte Hecksher and Sub-study IV with Riikka Perälä. Theoretically the study builds on the one hand, on the socio-cultural approach to the selection and perception of risks and on the other on governmentality studies which focus on the use of power in contemporary Western societies. The study is based on an ethnographic approach and makes use of the principles of multi-sited ethnography. The empirical sub-studies are based on three different types of qualitative data: ethnographic field notes from a maternity clinic from a period of 7 months, documentary material (medical journals, political documents, health education materials, government reports) and 3) interviews from maternity clinics with clients and members of staff. The study demonstrates that the logic of the regulation of prenatal alcohol use in Finland is characterised by the rise of the foetus , a process in which the urgency of protecting the foetus has gradually gained a more prominent role in the discourses on alcohol-related foetal damage. An increasing unwillingness to accept any kinds of risks when foetal health is at stake is manifested in the public debate on the compulsory treatment of pregnant women with alcohol problems and in the health authorities decision to advise pregnant women to refrain from alcohol use during pregnancy (Sub-studies I and II). Secondly, the study suggests that maternity care professionals have an ambivalent role in their mundane encounters with their pregnant clients: on the one hand professionals focus on the well-being of the foetus, but on the other, they need to take into account the women s needs and agency. The professionals daily encounters with their clients are thus characterised by hybridisation: the simultaneous use of technologies of domination and technologies of agency (Sub-studies III and IV). Finally, the study draws attention to the women s understanding of the risks of illicit drug during pregnancy, and shows that the women s understanding of risk differs from the bio-medical view. The study suggests that when drug-using pregnant women seek professional help they can feel that their moral worth is threatened by professionals negative attitudes which can make service-use challenging.Kansainväliset tutkimustulokset osoittivat 1970-luvulla, että runsas raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi olla vaaraksi sikiön kehitykselle. Nykyisin raskaana olevia naisia varoitetaan vähäisestäkin alkoholin käytöstä. Suomalaisessa äitiyshuollossa huolestuttiin enenevässä määrin raskaana olevien naisten huumeiden käytöstä ja huumeongelmista 1990-luvun kuluessa. Minkälaiset keinot ovat mahdollisia ja oikeutettuja, kun tavoitteena on ehkäistä sikiöaikaisesta päihteille altistumisesta aiheutuvia riskejä? Miten raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön puututaan käytännössä? Kuinka vakavia riskit ovat? Asiasta on käyty keskustelua niin tieteellisillä foorumeilla, ammattilehdissä, mediassa kuin eduskunnassakin. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten suomalaisen yhteiskunnan eri kentillä on reagoitu raskaudenaikaiseen alkoholin ja huumeiden käyttöön liitettyihin riskeihin. Tutkimuksessa analysoidaan 1) raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaisesta hoidosta käytyä yhteiskunnallista keskustelua ja raskaudenaikaisesta alkoholin käytöstä annettuja viranomaissuosituksia, 2) ammattilaisten ja raskaana olevien naisten kohtaamisia päihdetyöhön erikoistuneella äitiyspoliklinikalla ja 3) raskausaikana huumeita käyttäneiden naisten omia käsityksiä käyttöön liittyvistä riskeistä. Tutkimuksessa osoitetaan erilaisiin tekstiaineistoihin nojaten, että asiantuntijakeskusteluissa sikiön terveyden vaaliminen on noussut yhä keskeisemmäksi arvoksi: riskejä pyritään välttämään aiempaa tiukemmin esimerkiksi suosittelemalla raskaana oleville naisille raittiutta. Sikiön alkoholivaurioita koskevassa keskustelussa alettiin 1990-luvun aikana nostaa esiin sikiön oikeuksia ja samanaikaisesti luotiin negatiivisia mielikuvia raskaana olevasta päihdeongelmaisesta naisesta sekä vaadittiin häneen kohdistuvia pakkotoimia. Äitiyshuollon arkisia käytäntöjä tarkastelemalla tutkimuksessa kuvataan ammattilaisten ristiriitaista roolia huumeongelmaisten odottajien kohtaamisessa: työn tavoite on suojella sikiötä ja saada äiti lopettamaan päihteiden käyttäminen nopeasti, mutta toimivan hoitosuhteen kannalta on tärkeää, että työntekijä vaalii äidin itsemäärämisen tunnetta ja antaa tälle tarvittaessa aikaa muutokseen. Tutkimuksessa osoitetaan haastatteluaineiston valossa, että huumeita raskausaikana käyttäneiden naisten tapa ymmärtää riskit ja uhkakuvat poikkesi lääketieteellisestä riskikäsityksestä, jossa huumeiden käytön riskejä tarkastellaan sikiön terveyden ja kehityksen näkökulmasta. Haastatellut naiset kertoivat pelänneensä raskausaikana sikiön terveyteen liittyvien seikkojen lisäksi mahdollisia lastensuojelutoimia ja raitistumiseen liittyviä psyykkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä sekä yksinäisyyttä. Lisäksi naiset kertoivat pitäneensä riskinä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten negatiivisia asenteita.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6711-2
http://hdl.handle.net/10138/29236
Date: 2012-02-10
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
precario.pdf 333.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record