The Impact of Village Development Funds on Community Welfare in the Lao People's Democratic Republic

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7610-7
Title: The Impact of Village Development Funds on Community Welfare in the Lao People's Democratic Republic
Author: Paavola, Marjo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Metsätieteiden laitos/Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2012-02-23
Belongs to series: University of Helsinki/Tropical Forestry Reports - URN:ISSN:0786-8170
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7610-7
http://hdl.handle.net/10138/29515
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Micro credits have become an important tool in development efforts globally as well as at the national or local level. They are also increasingly linked to sustainable forest management and its role in poverty reduction in developing countries. The potential of micro credits in alleviating poverty is now recognized worldwide. Governments, donors, development agencies, banks, researchers and consultants are also increasingly interested in microfinance. The objectives of the present study were, using Lao PDR as a case country, (1) to analyse the livelihood assets and activities of selected households with the emphasis on a comparison between poor and non-poor households and between those which had and had not received a micro credit; (2) to assess whether the well-being of the villages and households had improved as a consequence of the application and implementation of village development funds, that is, micro credits, and which were the factors affecting poverty; and (3) to evaluate the opinions of provincial level forestry and district leaders and other leaders on village development funds in contributing to well-being in Laos. The theories of sustainable livelihoods and entrepreneurship were used in analysing the impact of micro credits on the welfare of villagers and their livelihood assets. A basic assumption was also that access to various levels of assets and the combinations of assets both have an influence on people s choice of livelihood strategies. Village and household survey data were used. These data were collected in the field in the form of interviews with closed questions. Village heads were interviewed, as well as the heads and the members of the selected households. In total, 76 villages were studied and 1,518 households were interviewed. The village development financing system was assessed through provincial and district level semi-structured interviews, by focusing in particular on the adequacy and appropriateness of the development financing guidance, tools and training. A quantitative analysis suggested that the effects of the SUFORD project and micro credits in the form of village development funds were small or non-existent. However, the quantitative analysis could define the specific factors related to poverty as follows: ethnic origin; glutinous rice production during the wet season; the farm area; the goods and chattel situation and the house type compared to the situation three years earlier; and the off-farm income of the household. In contrast to the quantitative analysis, the major result of a qualitative analysis was that the SUFORD project had improved the welfare situation of the households and villages. The positive results of the qualitative analysis may be explained by the fact that the SUFORD project was perhaps regarded by the rural communities as much more powerful than it really was.Pienlainoista on tullut tärkeä keino kehitysponnisteluissa sekä maailmanlaajuisesti että kansallisella ja paikallisella tasolla. Pienlainat ovat myös lisääntyvässä määrin yhteydessä kestävään metsätalouteen ja sen merkitykseen köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa. Pienlainojen luomat mahdollisuudet köyhyyden poistamiseen on tunnustettu ympäri maailmaa. Hallitukset, rahoittajat, kehitysyhteistyöorganisaatiot, pankit, tutkijat ja konsultit ovat myös enenevässä määrin kiinnostuneita pienrahoituksesta. Tutkimuksen päämääränä oli analysoida valittujen kotitalouksien toimeentulon tukena olevaa omaisuutta ja päätöksentekoa Laosissa. Vertailu tehtiin köyhien ja varakkaampien kotitalouksien välillä sekä toisaalta sellaisten kotitalouksien välillä, jotka olivat tai eivät olleet saanet pienlainaa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida mahdollinen kylien ja kotitalouksien hyvinvoinnin lisääntyminen avustusten ja pienlainojen seurauksena. Tavoitteena oli myös arvioida maakuntien metsähallinnon johdon ja aluejohtajien mielipiteitä kylien avustamisesta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin Laosissa. Pienlainojen vaikutusten analysoinnissa sovellettiin ns. kestävän toimeentulon teoriaa ja yrittäjyysteoriaa. Perusolettamuksena oli, että tulotasolla ja eri toimeentulomuotojen yhdistelmillä on vaikutusta toimeentulostrategioiden valintaan. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi pääasiassa kylä- ja kotitaloustason tietoja. Nämä tiedot kerättiin kentällä haastattelujen avulla, joissa kohteina olivat kyläpäälliköt sekä kotitalouksien päämiehet ja jäsenet. Yhteensä haastateltiin 76 kyläpäällikköä ja 1518 kotitaloutta. Kylien kehittämiseen tähtäävä rahoitusjärjestelmä arvioitiin maaseutu- ja aluetason haastatteluissa, jotka keskittyivät erityisesti kylärahoituksen opastuksen sekä sen välineiden ja koulutuksen sopivuuteen ja riittävyyteen. Tutkimuksen kvantitatiivinen analyysi tuli siihen lopputulokseen, että kohteena olleen kestävän metsätalouden ja maaseutukehityksen projektin (SUFORD) ja sen myöntämien pienlainojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen oli pieni. Kvantitatiivinen analyysi pystyi kuitenkin määrittelemään köyhyyteen vaikuttavat tekijät, joita olivat erityisesti seuraavat: etninen alkuperä, vuoristoriisin tuotanto sadekaudella, maatilan koko, tavaroiden ja irtaimiston omistus ja asunnon laatu verrattuna kolme vuotta aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen, sekä kotitalouden saama maatalouden ulkopuolinen tulo. Toisin kuin kvantitatiivisessa analyysissa, kvalitatiivisen analyysin päätulos oli, että SUFORD-projekti oli lisännyt kotitalouksien ja kylien hyvinvointia. Myönteiset tulokset kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan selittää sillä tosiasialla, että kyläyhteisöt pitivät SUFORD-projektia vaikutukseltaan ehkä merkittävämpänä kuin mitä se todellisuudessa oli.
Subject: trooppinen metsänhoito/tropical silviculture
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
theimpac.pdf 2.846Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record