Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4760-8
Title: Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder
Author: Lindström, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-02-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4760-8
http://hdl.handle.net/10138/296434
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Human voice conveys information about a speaker’s emotions and intention via speech prosody; changes in the speaker’s intonation, stress, rhythm, and tone of voice. The ability to recognize and interpret speech prosody is essential for successful social communication and has been associated with social competence throughout childhood. Autism spectrum disorders (ASD) are characterized by impaired social communication and social interaction skills as well as repetitive patterns of behavior. Semantic-pragmatic language deficits, including deficient speech prosody production and comprehension, are often found to be impaired in individuals with ASD. The present thesis investigated processing of words and speech prosody in school-aged typically developed children and two groups of children with ASD: those with accompanying language impairments (children with ASD [LI]) and those with no accompanying language impairments (children with ASD [no LI]). To this end, auditory event-related potentials (ERPs) were recorded for a Finnish word uttered with different emotional connotations (neutral, scornful, sad, and commanding). Two of the thesis studies included a behavioral prosody discrimination task, and in one study, facial electromyographic (facial EMG) reactions were recorded for the above-mentioned speech stimuli. In typically developed children, changes in speech prosody elicited mismatch negativity (MMN) / late discriminative negativity (LDN) responses, demonstrating that the auditory system of school-aged children automatically detects prosodic changes in speech. Further, these prosodic changes in speech activated an involuntary attention mechanism in typically developed children, as reflected by a P3a component. However, no reliable facial EMG reactions were found for these non-attended prosodic changes in speech. Both groups of children with ASD had diminished ERP responses to words, suggesting that initial stages of sound encoding were deficient in children with ASD, but these processes were more impaired in children with ASD (LI) than in children with ASD (no LI). In both groups of children with ASD, MMN/LDN responses to the scornful stimulus were diminished, suggesting abnormal auditory discrimination mechanisms in children with ASD. In addition, P3a responses were diminished and atypically distributed in children with ASD, suggesting that these children have difficulties in orienting to speech sound changes. Finally, children with ASD (no LI) were slower in behaviorally discriminating prosodic changes in speech compared to the typically developed children. Taken together, these and the ERP results show that processing of natural speech prosody is impaired in children with ASD at various information processing levels, including aberrant discrimination of and orienting to, as well as sluggish responding to prosodic changes. These speech processing deficits might contribute to the observed difficulties in comprehending another person’s emotional state based on his/her tone of voice in individuals with ASD.Puhujan tunnetilaa koskeva tieto välittyy puheen prosodian, eli puheen intonaation, painotusten, rytmin ja äänensävyn vaihteluiden kautta. Prosodian havaitseminen ja ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, ja näiden taitojen on havaittu olevan yhteydessä sosiaaliseen kompetenssiin läpi lapsuusiän. Autismikirjolla tarkoitetaan kehityksellisiä neurobiologisia häiriöitä, joiden keskeisiä piirteitä ovat pulmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja toistavat, stereotyyppiset käyttäytymisen mallit. Autismikirjoon liittyy kielen semantiikan ja pragmatiikan pulmia, ml. vaikeuksia puheen prosodian havaitsemisessa ja tuottamisessa. Väitöskirjatyössä selvitettiin prosodisten piirteiden havaitsemista tyypillisesti kehittyneillä kouluikäisillä lapsilla ja autismikirjoon kuuluvilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui sekä ryhmä autismikirjoon kuuluvia lapsia, joilla oli kielenkehityksen vaikeuksia että ryhmä autismikirjon lapsia, joilla ei ollut kielenkehityksen viivettä/vaikeuksia. Prosodian havaitsemista selvitettiin rekisteröimällä aivojen tapahtumasidonnaisia kuuloherätevasteita luonnollisille sanaärsykkeille, joita esitettiin eri tunnetiloissa lausuttuna (neutraali, surullinen, halveksiva ja käskevä). Äänen esitietoisen erottelun mittarina käytettiin poikkeavuusnegatiivisuus l. mismatch negativity (MMN) / late discriminative negativity (LDN) -vasteita. Tahattoman tarkkaavaisuuden kääntymistä äänimuutoksiin mitattiin P3a-vasteen avulla. Kahteen osatutkimukseen sisältyi äänten erottelutehtävä. Tyypillisesti kehittyneillä lapsilla tutkittiin lisäksi kasvojen lihasreaktioita (kasvolihasten EMG-rekisteröinti) edellä mainittuihin sanaärsykkeisiin. Tulosten mukaan tyypillisesti kehittyneet lapset erottelevat puheesta puhujan äänensävyn muutoksia kuulotiedon esitietoisella tasolla ja heidän tahaton tarkkaavuutensa kääntyy näihin äänimuutoksiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty selkeitä kasvolihasreaktoita näille sanaärsykkeille. Autismikirjon lapsilla havaittiin äänipiirteiden peruskäsittelyssä poikkeavuutta. Näitä vaikeuksia oli enemmän niillä lapsilla, joilla oli autismikirjon häiriön lisäksi kielenkehityksen vaikeutta. Tulosten mukaan autismikirjoon kuuluvilla lapsilla myös puheen prosodiikan erottelu on tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin verrattuna heikentynyttä. Puheen prosodisille muutoksille syntyneet vaimentuneet MMN/LDN -vasteet osoittavat, että autismikirjoon kuuluvat lapset havaitsevat kuulotiedon käsittelyn esitietoisella tasolla tyypillisesti kehittyneitä lapsia heikommin puheen äänensävyn muutoksia. Vaimentuneet ja epätyypillisesti jakautuneet P3a-vasteet osoittavat lisäksi, että autismikirjoon kuuluvien lasten tahaton tarkkaavuus ei kääntynyt prosodisille muutoksille yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla. Tulokset viittaavat vaikeuteen ja hitauteen huomioida puhujan tunnetilaa heijastavia äänen muutoksia autismikirjossa. Tutkimuksessa esiin tulleet puheäänen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua autismikirjossa havaittuihin vaikeuksiin tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.
Subject: Psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Neuralan.pdf 1.461Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record