Uudistusaloilla säästettävien riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien tunnuspiirteet

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901231152
Title: Uudistusaloilla säästettävien riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien tunnuspiirteet
Author: Luukkonen, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901231152
http://hdl.handle.net/10138/298317
Thesis level: master's thesis
Degree program: Metsätieteiden maisteriohjelma
Master 's Programme in Forest Sciences
Magisterprogrammet i skogsvetenskaper
Specialisation: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
Skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Metsäkanalinnut (Tetraonidae) elävät talousmetsissä, jotka kattavat 86 % Suomen maa-alasta. Metsänuudistaminen tehdään usein avohakkuuna ja metsikkötasolla tapahtuvat muutokset vaikuttavat metsäkanalintujen elinmahdollisuuksiin. Uudistusaloilla on pyritty turvaamaan riistan elinympäristöjä säästämällä luontaisia alikasvosryhmiä riistatiheiköiksi. Metsäkanalintujen elinympäristövaatimuksena on metsän rakenteellinen suoja ja riittävä ravinto. Ravintoa löytyy varpukasvillisuudesta ja lehtipuista ja suojaa tarjoaa alikasvos. Alikasvosryhmiä on hyödynnetty metsänuudistamisessa jo aiemmin ja sitä käytetäänkin esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsän uudistamisessa. Riistatiheikköjen hyödyt perustuvat olettamuksiin eli tutkittua tietoa ei ole. Riistametsänhoitoon on kuitenkin tehty oppaita ja työohjeita. FSC-sertifioinnissa säästetään alikasvosryhmiä ja pyritään vaikuttamaan metsikön lehtipuuosuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia metsänuudistamisen aikana säästettyjä riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä. Aineistoa kerättiin Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelta UPM Metsän maanmuokkauksen laadunvalvonnan yhteydessä yhteensä 45 kuviolla, joista 39 oli riistatiheikköjä ja 23 säästöpuuryhmiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää uudistusaloille säästettyjen riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien topografisen sijainnin vaikutusta tiheikköihin ja ryhmiin. Myös metsänomistajan käyttämän sertifiointijärjestelmän vaikutusta lehtipuuosuuteen sekä tiheikköjen määrään hehtaarilla selvitettiin. Tiheiköistä selvitettiin peittävyyttä, lehtipuuosuutta ja aluskasvillisuuden esiintymistä. Säästöpuuryhmistä selvitettiin lehtipuuosuus, pituus ja läpimitta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja tilastollisissa testauksissa käytettiin Kruskal-Wallis -testiä. Tuloksena saatiin tiheikön topografisen sijainnin vaikuttaneen tiheikön peittävyyteen. Säästöpuuryhmän topografinen sijainti ei sen sijaan vaikuttanut puustoryhmän pituuteen tai läpimittaan, kun taas säästöpuuryhmän sijainti vaikutti ryhmän lehtipuuosuuteen. Metsänomistajan käyttämä sertifiointijärjestelmä ei vaikuttanut tiheikköjen hehtaarinkohtaiseen määrää, mutta FSC-sertifioiduilla kuvioilla olleissa tiheiköissä lehtipuuosuus oli suurempi kuin PEFC-kuvioilla. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä, mutta vaihtelu oli suurta. Tutkimuksessa tuotettiin riistatiheiköistä myös kuvailevaa tietoa. Riistaiheikköjen keskimääräinen osuus koko uudistuskuvion pinta-alasta oli 3,6 % ja säästöpuuryhmien 2,2 %. Tuloksilla pystytään havainnoimaan riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien optimaaliset sijainnit. Riistatiheikköjen sekä säästöpuuryhmien ennakkosuunnittelussa tulee löytää uudistusaloilta metsäkanalinnuille suotuisimmat elinympäristöt, mutta tärkeintä olisi tutkia riistatiheikköjä lisää. Riistatiheikköjen hyöty metsäkanalinnuille ja muulle riistalle tulee tutkia esimerkiksi riistakameraseurannoilla. Alikasvosryhmien selviytyminen uudistushakkuun jälkeen tulee selvittää, jotta saadaan tietoa ovatko alikasvosryhmät käyttökelpoisia riistatiheiköiksi Nykytiedon valossa tiheiköt sekä säästöpuuryhmät tulee jättää alaville paikoille, jotta tiheiköt olisivat mahdollisimman peittäviä ja säästöpuuryhmissä olisi enemmän lehtipuita. Elinympäristöjen huomioiminen on 20 vuodessa lisääntynyt ja tehokkaan koulutuksen myötä metsäkanalintujen elinympäristöt pystytään huomioimaan yhä tehokkaammin tulevaisuudessa. Jatkossa tärkein toimenpide on kuitenkin uuden tutkimustiedon tuottaminen.
Subject: riistatiheikkö
alikasvos
metsäkanalinnut
avohakkuu
riistan elinympäristöt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record