Nautaeläinten sähköinen tunnistaminen Suomen nautakarjatiloilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901231136
Title: Nautaeläinten sähköinen tunnistaminen Suomen nautakarjatiloilla
Author: Ketola, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901231136
http://hdl.handle.net/10138/298321
Thesis level: master's thesis
Discipline: Agroteknologia
Agrotechnology
Agroteknologi
Abstract: Kaikki nautaeläimet tulee pystyä tunnistamaan yksilöllisesti kaikissa EU-maissa. Elektroninen korva-merkki on yksi tapa merkitä nautaeläin. Tavalliseen korvamerkkiin verrattuna eMerkin käyttö nopeuttaa eläimen tunnistamista sekä parantaa tunnistamisen luotettavuutta. Halu tunnistamisen kehittämiselle tuli vuoden 1997 BSE (hullun lehmän tauti) -kriisistä, jonka seurauksena nautojen koko elinkaari haluttiin pystyä jäljittämään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nautaeläinten sähköisen tunnistamisen käyttöä Suomessa erityyppisillä tiloilla. Tarkastelun kohteena olivat nautakarjatilat, jotka käyttivät elektronisia korvamerk-kejä tilallaan. Tavoitteena oli selvittää sähköisen tunnistamisen käyttöä, toimintaa sekä tilan omistajien näkemyksiä sähköisestä tunnistamisesta. Tiloja vertailtiin karjakoon neljänneksittäin sekä toiminta- ja tuotantomuodoittain. Tutkimus toteutettiin nettikyselylomakkeella. Kyselyn perusjoukon rajaus tehtiin Faba osk:n asiakasrekisterin tiloista. Kysely lähetettiin 2511 tilalle ja vastauksia saatiin 266 kappaletta. Eniten vastauksia saatiin Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Sähköistä tunnistamista käytti tilallaan 67 % vastanneista. Eniten sähköistä tunnistamista käytettiin Kii-manseurannassa, ruokintakioskeissa ja lypsyrobotin kanssa. Sähköisen tunnistamisen käytössä oli eroja kaikkien mitattavien muuttujien välillä. Tilat käyttivät erilaisia sähköisen tunnistamisen laitteita eri tun-nistustavoilla. Suosituimpia eläimentunnistustapoja olivat elektroninen korvamerkki ja kaulapanta-anturi. Tilat olivat pääosin yksimielisiä siitä, että nautojen eMerkinnän tulisi olla pakollinen suomen kaikilla naudoilla. Sähköinen tunnistaminen oli kyselyn mukaan sitä tärkeämpi tilalle, mitä suurempi karja oli. Vastaavasti lypsykarjatilat ja maatalousyhtymät pitivät sähköistä tunnistamista muita tuotantosuuntia ja toimintamuotoja tärkeämpänä.The 1997 BSE crisis (mad cow disease) gave impetus to improve cattle identification to be able to trace cattle from birth to death. Compared to a traditional ear tag, the electronic ear tag speeds up the identi-fication of a single animal and also increases the reliability of identification. This technology makes it theoretically possible to individually identify all of the cattle inside the EU. The objective of this study was to examine the utilisation of electronic identification (EID) in Finland on different types of farms. The observation objects were cattle farms that used electronic ear tags. The objective was to find out the farms’ utilisation of EID, its function, and also farmers’ views of EID. The farms were compared by the size of the herd quarters, the form of operations and farm types. The study was done by an internet survey. The population was recruited from the customer register of Faba co-operative. The survey was sent to 2511 farms and 266 responses were received. The top three areas with the highest response rates were in Northern Savo, Northern Ostrobothnia and Southern Ostroboth-nia. 67 % of the responded farms used EID in their farms. The most popular EID assisted jobs on farms were heat detection, feeding kiosks and with milking robot. There was a difference in the utilisation of EID between all the measured variables. The farms used different kinds of EID equipment with differ-ent identification styles. The most popular ways to identify cattle were electronic ear tags and collar sensors. The farms were unanimous in their view that the electronic ear tags should be mandatory for all the cattle in Finland. The bigger the farm, the more important they felt that EID was. Dairy farms and fusion farms considered EID more important than did other production sectors or farm types.
Subject: RFID
EID korvamerkki
transponderi
sähköinen tunnistaminen


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ketola_Lauri_Pro_gradu_2018.pdf 1.159Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record