Maahanmuuttajavanhempien kokemuksista yhteistyöstä helsinkiläisten päiväkotien kanssa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Smids, Saskia
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201901241158
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/298380
dc.description.abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia maahanmuuttajavanhempien kokemuksia yhteistyöstä helsinkiläisten päiväkotien kanssa. Tästä aihealueesta on Suomessa tehty hyvin vähän tutkimusta, joten asettamani tutkimusongelmat kohdistuvat melko laajalle aihealueelle. Taustateorian luvuissa on käsitelty maahanmuuttajaperheiden osuutta suomalaisissa päiväkodeissa, kuinka varhaiskasvatuslaki ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ohjeistavat ja velvoittavat vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, sekä miksi pitäisi tavoitella avointa ja luottamuksellista yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa. Tämän lisäksi olen esitellyt sosiaalipsykologian teorioita, kuten kategoriset skeemat ja stereotypiat, ennakkoluuloiset asenteet, ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti sekä etninen identiteetti. Menetelmät. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta. Haastattelin viittä vanhempaa, kahta isää ja kolmea äitiä. Heistä neljä olivat asuneet Suomessa alle viisi vuotta. Tavoitin heidät kolmen eri päiväkodin kautta. Heillä oli kokemuksia yhteensä yhdeksästä eri helsinkiläisestä päiväkodista. Aineisto on analysoitu teema–analyysin metodilla. Analysoin aineistoni kertaalleen aineistolähtöisesti, jotta pystyin vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, ja toisen kerran analysoin aineistoni teorialähtöisesti, jotta pystyin vastaamaan toiseen tutkimuskysymykseen. Teorialähtöisen analyysin lähtökohtana olivat sosiaalipsykologian teoriat. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kuvataan päätulokset, johtopäätökset ja tulosten käytännön sovellusmahdollisuudet. Tulokset kirjoitetaan imperfektissä (esim. "Temperamentiltaan pelokkailla oli turvattomampi kiintymyssuhde kuin muilla lapsilla") ja johtopäätökset preesensissä (esim. ”Samalla kehitystasolla olevat toverit vaikuttavat lasten välittömään hyvinvointiin ja sosiaaliseen kehittymiseen”). Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien kokemusten mukaan päiväkodeissa ei oltu erityisemmin otettu huomioon heidän erilaisia tarpeita yhteistyössä kasvattajien kanssa. Kuitenkin vuosittain pidettäviin varhaiskasvatuskeskusteluihin ja aloituskeskusteluihin oli tilattu tulkki. Silloin kun vanhemmat eivät pystyneet vielä puhumaan suomea, heillä ei käytännössä ollut mahdollisuutta keskustella lapsensa kuulumisista päivittäisissä lapsen hakutilanteissa. Vaikuttaa siltä, että suomen kielen osaamisesta on tullut ehto, joka mahdollistaa ja rohkaisee vanhempien eriarvoistamista ja eristämistä. Suomen kielen osaaminen on itsessään tekninen ongelma, mutta sitä käytetään verukkeena syrjinnälle. Tämän varhaiskasvatuksen asiakasryhmän tarpeiden kohtaaminen on hyvin ajankohtainen ongelma. Käsitän, että tarvittavien järjestelyjen ja uusien yhteistyörakenteiden aikaansaaminen on varhaiskasvatusta tarjoavan tahon vastuulla. fi
dc.description.abstract The purpose. The purpose of the reseach was to study the experiences of immigrant parents about cooperation with kindergartens in Helsinki. Very little research has been done on this topic in Finland, so my research questions are focused on a fairly wide research field. The background literature focuses on the prevalence of immigrant families in Finnish kindergartens, how the Early Childhood Education Act and the national Early Childhood Education Plan guide and enforce co-operation with parents, and why kindergartens should seek open and confidential co-operation with immigrants. In addition, I have presented the social psychology theories, such as the cognitive categorical schemas, prejudiced attitudes, stereotypes, intergroup relations, social identity and ethnic identity. Methods. The data corpus of this qualitative research consists of five thematic interviews. I interviewed five parents, two fathers and three mothers. Four of them had lived in Finland for less than five years. I found them from three different kindergartens. They had an experience in total of nine different kindergartens in Helsinki. The data corpus has been analyzed using the thematic-analysis method. I analyzed data corpus first time with a data-based orientation, to answer the first research question; second time I analyzed my data corpus with a theory-based orientation, to answer the second research question. Theory-based analysis was premised by the social psychology theories, which were presented in the third chapter. Results and conclusions. According to the parents' experiences, kindergartens had not taken into account their different needs in collaboration with them. However, an interpreter was ordered for annual discussion sessions and start-up discussions. The time while parents were not able to speak in Finnish, they practically did not have the opportunity to communicate with the kindergartens' educators on daily bases. It seems that being able to communicate in Finnish language has become a condition that allows and encourages the inequalities and isolation of immigrant parents. Finnish speaking skills should be a technical problem in itself, but it is used as a pretext for exclusion. Meeting the needs of this early age education customer group is a very timely problem. I think that the necessity for new arrangements and new cooperation structures are the responsibilities of the party who provides the services. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject päiväkoti
dc.subject varhaiskasvatus
dc.subject maahanmuuttajat
dc.subject vanhemmat
dc.subject yhteistyö
dc.subject sosiaalinen identiteetti
dc.title Maahanmuuttajavanhempien kokemuksista yhteistyöstä helsinkiläisten päiväkotien kanssa fi
dc.title.alternative Immigrant Parents' experiences of co-operation with the day care centers in Helsinki en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201901241158

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Smids_Saskia_Pro_gradu_2018.pdf 1.459Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record