WhatsApp kolmannen tilan välittäjänä : Opettajan kognitiivinen dissonanssi luokan WhatsApp-ryhmään osallistumisessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901251184
Title: WhatsApp kolmannen tilan välittäjänä : Opettajan kognitiivinen dissonanssi luokan WhatsApp-ryhmään osallistumisessa
Author: Brandt, Viivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901251184
http://hdl.handle.net/10138/298399
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Uudessa opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen määritellään tärkeäksi kansalaistaidoksi, jonka kehittämiseen jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuudet. Tämä taito nähdään sekä oppimisen tavoitteena että sen välineenä. Samalla kun sosiaalisen median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut, on sitä koskeva diskurssi lisääntynyt huomattavasti. Sosiaalinen media nähdään mahdollisuutena, vaikka se samanaikaisesti herättää myös pelkoja ja huolta. Aiempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan sosiaalista mediaa oppimisen välineenä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt sen tarjoamat mahdollisuudet vuorovaikutuksen rakentajana erityisesti opettajan ja oppilaiden välillä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luokan kollektiivista vuorovaikusta sosiaalisen median WhatsApp-sovelluksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiseksi opettajan rooli keskustelussa muodostui sekä tarkastella vuorovaikutusta kolmannen tilan ehtojen toteutumisen näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään paikantamaan tutkijan luokanopettajana kokemaa dissonanssia, joka kiinnittyy opettajan ja oppilaiden väliseen informaaliin vuorovaikutukseen sosiaalisessa mediassa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on luokan yhteinen WhatsApp-keskustelu kevätlukukaudella 2016. Aineistoa ei ole alun perin kerätty tutkimustarkoituksessa, vaan se valikoitui tutkimuksen kohteeksi lukuvuoden lopulla. Tutkimukseen osallistuivat kaikki luokan 22 oppilasta sekä luokanopettaja, joka tässä tutkimuksessa toimi myös tutkijan roolissa. Aineisto analysoitiin diskursiivisin menetelmin, opettajan rooli oman työnsä tutkijana toi tutkimukseen autoetnografisia piirteitä. Analyysissä hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä analyysitapaa. Analyysin viitekehys rakentui Gutiérresin ym. (1995) teoriaan kolmannesta tilasta, jonka avulla rakennettiin kolmannen tilan ehdot. Käsite toimi tutkimuksessa nk. toisen tason analyyttisenä työkaluna. Koettua dissonanssia pyrittiin paikantamaan laajemmin toimijuuteen liittyvän dialektiikan vastaparin vapaus-kontrolli sekä opettajuuden episteemisen ja eksistentiaalisen ulottuvuuden dialektiikan avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa oppilaat näyttäytyivät vuorovaikutuksessa aktiivisina toimijoina. Oppilaat olivat opettajaa aktiivisempia sekä keskustelujen aloittamisessa että keskusteluun osallistumisessa. Opettajan roolissa korostui opettajuuden eksistentiaalinen puoli, jolloin opettaja näyttäytyi tasavertaisena keskusteluun osallistujana. Toisaalta perinteisen auktoriteetin roolin muuttuessa opettajan roolia voitiin määritellä myös keskustelun mahdollistajan rooliksi. Tulosten perusteella luokan yhteinen WhatsApp-keskustelu näyttäytyi kolmannen tilan kaltaisena tilana. Tämän tilan rakentuminen edellytti luopumista totutusta institutionaalisesta vuorovaikutuksesta, jolloin WhatsApp-sovellus toimi kiinnostavasti välineenä, jonka avulla tutkimuksen kohteena ollut rluokka kykeni rakentamaan vuorovaikutustaan laadullisesti uudella tavalla. Opettajana koettu dissonanssi paikantui toimijuuden sisäiseen vapauden ja kontrollin väliseen dialektiikkapariin sekä opettajan tasapainoiluun opettajuuden eksistentiaalisen sekä episteemisen ulottuvuuden välillä. Tämä tutkimus auttaa tarkastelemaan sosiaalisen median tarjoamia vuorovaikutusmahdollisuuksia paljastaen samalla sen tuomat haasteet opettajan näkökulmasta. Tutkimus muistuttaa myös opettajuuden eksistentiaalisen ulottuvuuden merkityksestä luokanopettajan työssä.Aims. Information and communication technologies are defined as important civics in the new curriculum and every student should have the opportunity to improve these skills. They are seen both as an instrument and as a target of learning. The increasing importance of social media in society has also remarkably increased the social media discourse. It is seen as an opportunity although it simultaneously raises fears and concerns. The previous research has focused on examining social media as a tool for learning. Less attention has been given to the opportunities it offers to building interaction between pupils and teachers. This study examines the collective interaction of a school class in WhatsApp application. The aim of the study is to find out how the role of the teacher is formed in the conversation and to approach the interaction from the third space viewpoint. In addition this research aims to locate the dissonance experienced by the researcher as a class teacher taking part in the informal interaction in social media. Methods. The data in this study is a WhatsApp discussion from the spring semester of 2016. It was not originally collected for research purposes but was selected for research at the end of the academic year. The study was attended by all 22 pupils of the class and the class teacher who later assumed the role of the researcher. The data is approached through discourse analysis with autoethnographic features that are based on the teacher’s experience in researching her own practice. This analysis utilized both data-driven and theory-driven analysis. The framework of the analysis is based on Gutiérres et al. (1995) theory of a third space by means of building the conditions of a third space. This concept worked as a middle level analytical tool. The experienced dissonance was located using the concepts of agency and especially the contradiction of control – agency as well as through the dialectics of the epistemic and the existential dimensions of being a teacher. Results and conclusions. Pupils were active agents in the interaction. They were more active in initiating and participating in discussions than the class teacher whose role was emphasized by the existential dimension of being a teacher. The teacher appeared as an equal participant in the conversation. The WhatsApp conversation acted as a third space and building this space required the abandonment of traditional institutional interaction. WhatsApp application worked as an interesting mediator that enabled the subjects of the study to build their interaction in a new way. The dissonance was placed in the dialectics of control - agency and balancing between the existential and epistemic dimensions of teaching. This study helps to see the opportunities of interaction in social media and reveals the challenges it brings from the teachers point of view. It also points out the importance of the teachers presence.
Subject: WhatsApp
vuorovaikutus
toimijuus
kolmas tila
dissonanssi
autoetnografia
diskurssianalyysi
Subject (yso): WhatsApp
vuorovaikutus
toimijuus
kolmas tila
dissonanssi
autoetnografia
diskurssianalyysi
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record