The Finnish Environment Institute

 

The Finnish Environment Institute (SYKE) is both a research institute, and a centre for environmental expertise. SYKE's research focuses on changes in the environment, and seeks ways to control these changes. The repository contains publications of SYKE as well as the offices preceding it such as the National Board of Waters, The National Board of Waters and the Environment and the Finnish Institute of Marine Research. The repository consists of articles, professional and scientific series and monographs.  Further information: syke.fi/publications ; syke.fi/library

Collections

Recent Submissions

  • Attila, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Valtion ympäristölupaviranomainen eli aluehallintovirastot (4 kpl) antoivat vuonna 2012 yhteensä 684 ja vuonna 2013 yhteensä 739 ympäristönsuojelulain mukaista lupapäätöstä. Näiden lisäksi myös kunnissa myönnettiin huomattava määrä ympäristölupia ympäristövaikutuksiltaan pienemmille toiminnoille. Eniten lupia myönnettiin eläinsuojille, jätteiden käsittelylle sekä turvetuotannolle, jotka yhdessä kattoivat 60–66 % kaikista myönnetyistä luvista. Lupia myönnettiin runsaasti myös jätevedenpuhdistamoille, malmien ja mineraalien kaivamiseen ja tuotantoon, kemianteollisuuteen sekä kemikaalien tai polttoaineiden varastointiin, käyttöön tai käsittelyyn. Ympäristölupahakemuksista noin 28 % käsiteltiin alle kahdeksassa kuukaudessa ja noin 55 %:ssa käsittelyaika oli yli vuoden. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2012 oli 16,8 kuukautta ja vuonna 2013 17,5 kuukautta. Asianosaisten muistutuksia ja mielipiteitä jätettiin eniten turvetuotannon hakemuksiin liittyen. Valitus tehtiin 12–21 %:sta lupapäätöksiä. Eniten valituksia jätettiin turvetuotannon luvista.
  • Attila, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Valtion ympäristölupaviranomainen eli aluehallintovirastot (4 kpl) antoivat vuonna 2010 yhteensä 609 ja vuonna 2011 yhteensä 683 ympäristönsuojelulain mukaista lupapäätöstä. Näiden lisäksi myös kunnissa myönnettiin huomattava määrä ympäristölupia ympäristövaikutuksiltaan pienemmille toiminnoille. Eniten lupia myönnettiin eläinsuojille, jätteiden käsittelylle sekä turvetuotannolle, jotka yhdessä kattoivat 60–64 % kaikista myönnetyistä luvista. Lupia myönnettiin runsaasti myös jätevedenpuhdistamoille ja kemianteollisuuteen sekä kemikaalien tai polttoaineiden varastointiin, käyttöön tai käsittelyyn. Ympäristölupahakemuksista 37–43 % käsiteltiin alle kahdeksassa kuukaudessa ja 37–40 %:ssa käsittelyaika oli yli vuoden. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2010 13,0 kuukautta ja vuonna 2011 14,8 kuukautta. Asianosaisten muistutuksia ja mielipiteitä jätettiin eniten turvetuotannon hakemuksiin liittyen. Valitus tehtiin 9–12 %:sta lupapäätöksiä. Eniten valituksia jätettiin turvetuotannon ja ns. muun toiminnan luvista.
  • Vihanninjoki, Vesa (Finnish Environment Institute, 2014)
    Due to the Arctic climate change and the related diminishing of Arctic sea ice cover, the general conditions for Arctic shipping are changing. The retreat of Arctic sea ice opens up new routes for maritime transportation, both trans-Arctic passages and new alternatives within the Arctic region. Hence the amount of Arctic shipping is presumed to increase. Despite the observed development, the sailing conditions in the Arctic waters will remain challenging. Thus particular attention will be required also in the future with regard to crew, fleet and other infrastructural issues. In addition to other apparent challenges and risks, the increase in Arctic shipping will lead to an increased amount of emissions. The increased emissions may have considerable and unpredictable influences to the particularly sensitive Arctic environment. With regard to emission species, especially black carbon is presumed to have climatic sig-nificance within the Arctic context. Black carbon absorbs solar radiation very effectively, and when deposited to snow or sea ice cover, it may notably alter the radiative equilibrium of the Arctic region. The increased Arctic marine activities produce black carbon emissions, whose climate impacts are assessed in this report.
  • Ekholm, Petri; Kronvang, Brian; Posch, Maximilian; Rekolainen, Seppo (Vesi- ja ympäristöhallitus / National Board of Waters and the Environment, 1995)
  • Leivuori, Mirja; Tyrväinen, Sami; Näykki, Teemu; Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen helmikuussa 2015 uima-allasvesien määrityksistä: kokonaiskloori, sitoutunut kloori, vapaa kloori, KMnO4, NO3, pH, sameus ja urea. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 25 laboratoriota. Määrityksen vertailuarvona käytettiin ureamäärityksessä laskennallista pitoisuutta ja muulloin osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Tulosten arviointi tehtiin z-arvon perusteella, jolloin pH-määrityksessä sallittiin 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 8–30 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %.
  • Suoheimo, Pirke; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Petäjä, Jouko; Saarinen, Kristina; Savolahti, Mikko; Silvo, Kimmo (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Euroopan komissio antoi ehdotuksensa päästökattodirektiivin (NEC-direktiivi, 2001/81/EY) muuttamiseksi sekä direktiiviehdotuksen keskisuurten (1-50 MW) polttolaitosten päästöjen rajoittamiseksi osana ns. EU:n ilmansuojelupakettia. Säädösehdotusten tavoitteena on vähentää ilmaan joutuvia päästöjä siten, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Päästökattodirektiiviehdotuksella säädettäisiin rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yh-disteiden, ammoniakin ja pienhiukkasten sekä metaanin maakohtaisista päästökatoista, päästöjen rapor-toinnista ja päästöjen vaikutusten seurannasta. Keskisuuria polttolaitoksia koskevalla direktiiviehdotuksella säädettäisiin energiantuotantoyksiköiden rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöistä. Selvityksessä tarkastellaan Suomelle esitettyjen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista, tar-vittavia lisätoimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tarkastellaan direktiiviehdotusten ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, innovaati-oihin sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Suomelle kaavailtu rikkidioksidin vähennystavoite näyttäisi toteutuvan tarkastelluissa vaihtoehtoisissa kehitysskenaarioissa. Muiden päästöjen osalta tilanne on haasteellisempi. Lisätoimia tarvittaisiin erityisesti maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pienhiukkasten osalta tavoitteisiin pääsemiseen vaikuttavat olennaisesti turpeen käytön ja puun pienpolton kehitys. Keskisuurille energiantuotantoyksiköille ehdotettujen uusien päästömääräysten vuoksi savukaasupuh-distimien lisäinvestointeja tarvittaisiin alustavan arvion mukaan erityisesti pienissä kiinteitä polttoaineita käyttävissä polttolaitoksissa. Terveysvaikutusten vähentämisessä puun pienpoltosta ja liikenteestä aiheutuvat pienhiukkaspäästöt ovat keskeisessä asemassa Suomessa. Päästökattodirektiiviehdotus edellyttäisi kansallisen ilmansuojeluohjelman laatimista ja sen säännöllistä päivittämistä. Lisäksi sekä päästötietojen raportointiin että päästöjen vaikutusten seurantaan liittyvät velvoitteet lisääntyisivät nykytilanteeseen verrattuna.
  • Metsämäki, Sari; Pulliainen, Jouni; Salminen, Miia; Luojus, Kari; Wiesmann, Andreas; Solberg, Rune; Böttcher, Kristin; Hiltunen, Mwaba; Ripper, Elisabeth (2014)
  • Unknown author (Vesihallitus, 1986)
  • Palko, Jukka; Räsänen, Matti; Alasaarela, Erkki (Vesihallitus, 1985)
  • Häkkinen, Pekka (Vesihallitus, 1984)
  • Penttinen, Anna-Liisa (Vesihallitus, 1984)
  • Anttonen-Heikkilä, Kaisu (Vesihallitus, 1983)
  • Kettunen, Ilppo; Lempinen, Paula (Vesihallitus, 1983)
  • Körkkö, Raimo; Loukola, Erkki; Maijala, Timo (Vesihallitus, 1983)