Suomen ympäristökeskus

 

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Tutkimme ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehitämme ratkaisuja muutosten hallintaan. Julkaisuarkistoon on tallennettu SYKEn ja sitä edeltävien laitosten, kuten vesihallituksen, vesi- ja ympäristöhallituksen sekä Merentutkimuslaitoksen julkaisuja. Aineisto sisältää artikkeleita, ammatillisia ja tieteellisiä julkaisusarjoja sekä erillisteoksia. Lisätietoja SYKEn julkaisutoiminnasta: syke.fi/julkaisut; syke.fi/kirjasto

Collections in this community

Recent Submissions

  • Mustajoki, Jyri; Marttunen, Mika; Liesiö, Juuso; Lehtonen, Eeva (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 40/2019
    Maatalouden ravinnekierto on monimutkainen ongelmakokonaisuus, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan sys-teemistä näkökulmaa. Systeemianalyysi on yleiskäsite järjestelmälliselle lähestymistavalle, joka auttaa hahmottamaan systeemeissä olevia monimutkaisia syy–seuraussuhteita. Tarkastelun myötä saadaan jäsennelty kokonaiskuva systeemistä sekä voidaan paremmin ymmärtää vaikutusten välisiä mittasuhtei-ta. Tässä esiselvityksessä tarkasteltiin, miten systeemianalyyttisiä menetelmiä on tarkoituksenmukaista soveltaa ravinteiden kierron eri ongelmakokonaisuuksien ratkaisemiseksi. Aluksi tunnistettiin maatalou-den ravinteiden kiertoon liittyviä keskeisiä tutkimuskysymyksiä ja arvioitiin erityyppisten menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia näiden ratkaisemisessa. Tarkastelun avulla menetelmien soveltajat voivat tunnistaa heidän käyttötarkoituksiinsa parhaiten soveltuvia menetelmiä. Tarkastelu voi antaa uusia ideoita ja näkökulmia myös henkilöille, joilla ei ole aiempaa kokemusta menetelmien soveltamisesta. Usein parhaat tulokset saavutetaan luomalla looginen menetelmäjatkumo, jossa tarkoituksenmukaisesti hyö-dynnetään eri menetelmien ominaispiirteitä. Menetelmiä testattiin kahden tapaustutkimuksen avulla. Ohjauskeinojen monitavoitearvioinnissa luotiin järjestelmällinen arviointikehikko, joka ottaa huomioon muun muassa epävarmuuden liittyen ohjauskei-nojen vaikutuksen realisoitumiseen. Toisessa tarkastelussa luotiin biomassojen käsittelylaitosten sijoitte-lulle optimointimalli, jossa samanaikaisesti optimoidaan biomassojen kuljetusmatkoja käsittelylaitokselle ja biomassojen käsittelylaitosten optimaalista sijoittelukombinaatiota. Hankkeessa ei suoritettu varsinaista mallin laskennallista optimointia, mutta sitä suositellaan tehtäväksi esimerkiksi pilottina käytännön hankkeessa hyödyntäen Biomassa-atlaksesta saatavaa paikkatietoa eri biomassoille. Esiselvityksen perusteella systeemianalyyttisiä menetelmiä on sovellettu ravinteiden kierron ongelmien tarkasteluun Suomessa jo melko laajalti, ja menetelmille on selvästi tarvetta. Suomessa on myös paljon menetelmiin liittyvää osaamista ja esimerkkejä onnistuneista käytännön sovelluksista sekä ravinteiden kierrossa että muilla aloilla. Menetelmäosaaminen hajaantuu kuitenkin monien eri tutkimuslaitosten ja yksikköjen alle. Sen vahvistamiseksi suositellaan tutkimuslaitosten eri yksiköiden menetelmäosaamisesta kartoituksia sekä menetelmiä hyödyntävien hankkeiden yhteisiä tapaamisia. On tärkeää, että substanssiin liittyvien tulosten lisäksi hankkeissa raportoidaan myös menetelmien soveltamiseen liittyviä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä menetelmien myöhemmän soveltamisen kannalta.
  • Bäck, Jaana; Forsius, Martin; Heiskanen, Jouni; Inkeroinen, Jouko; Juurola, Eija; Karjalainen, Juha; Kaukolehto, Marjut; Kolström, Taneli; Latola, Kirsi; Lohila, Annalea; Mäkipää, Raisa; Paavola, Riku; Parland-von Essen, Jessica; Pumpanen, Jukka; Pursula, Antti; Rasilo, Terhi; Suominen, Otso; Tuittila, Eevastiina (Finnish Environment Institute, 2019)
    Reports of the Finnish Environment Institute 41/2019
    This White Paper presents a vision of globally leading, scientifically important and socially relevant environmental research infrastructures (RIs) in Finland, and identifies what we consider as the key issues to be developed to improve the impact and to support the Finnish national infrastructures in their international visibility. The focus is on: 1. The scientific questions driving the terrestrial ecosystem and environmental research globally and in Finland; 2. Specific requirements by different user groups in Finland for ecological and environmental RIs; and 3. Roadmap for the sustainable ecological and environmental RI in Finland. We also present the strategies of organizations regarding their RI development, and the existing infrastructures and networks which form the basis for future development. The final goal of this document is to encourage the development of a coherent vision at national level, and to increase the scientific significance, national synergies and benefits towards a stronger research community. The need for developing a national RI strategy for environmental field arises from the global challenges, which threaten the ecosystems’ functioning. Human activities are imposing many identified, but also previously unknown pressures to ecosystem properties and functions, which are also feeding back to the societies via the quality and quantity of ecosystem services. However, the ecosystem responses to changes in environment are in many cases poorly quantified and the studies only cover short time scales. In order to succeed in providing answers to the grand challenges (ICSU 2010), integrated research infrastructures and efficient analysis tools are crucially needed. The request to improve our knowledge of the state of the environment and the complex biosphere-hydrosphere-atmosphere interactions, and to detect and analyze the impact of global change on these systems has been recognized as a general priority in developing environmental research infrastructures in EU and globally. Currently, Finland is one of the world leaders in atmospheric and environmental sciences, both in terms of research and in coordinating the European and global observation station networks and infrastructures. With this existing experience from close-by research fields and the high research outputs from ecology and ecophysiology in our research organizations, Finland has also the potential to actively promote the ecosystem RI concept, and to act as an example of integrated RIs for other countries. The vision is to develop the capacity of the Finnish ecosystem research community to integrate, upscale and synthesize the observations with relevant holistic process understanding as well as open and reliable data management practices. This can be implemented by creating functional and cost-efficient in-situ platforms and by providing quality-checked data in findable, accessible, interoperable and reusable (FAIR) manner for high-level environmental research. This White paper was made in connection with the INAR Ecosystems initiative funded by Academy of Finland and updated with proceeding of European processes, and it provides a starting point for national cooperation in environmental research infrastructures.
  • Berg, Annukka; Antikainen, Riina; Kauppi, Sari; Kautto, Petrus; Myllymaa, Tuuli; Ruokamo, Enni; Salo, Hanna; Savolainen, Hannu (Finnish Environment Institute, 2019)
    SYKE Policy Brief 30.09.2019
  • Berg, Annukka; Antikainen, Riina; Kauppi, Sari; Kautto, Petrus; Myllymaa, Tuuli; Ruokamo, Enni; Salo, Hanna; Savolainen, Hannu (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    SYKE Policy Brief 30.09.2019
  • Laamanen, Tiina; Mäkinen, Jari; Koivuhuhta, Auri; Nilivaara-Koskela, Ritva; Karppinen, Anssi; Hellsten, Seppo (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2019
    Kaivosten vesistövaikutukset ja niiden ennakointi ja hallinta ovat olleet viime vuosina julkisuudessa eri-tyisen paljon Talvivaaran pato-onnettomuuden jälkeen. Kaivosvesien hallinnan kannalta merkittävimmät kehittämistä vaativat kysymykset ovat olleet päästöjen leviämisen ennakkoarvioiminen, kuormituksen aiheuttamien vesistöjen kerrostuneisuuden muutosten ennustaminen, päästöjen ekologiset vaikutukset vesistöissä, kuormituksen kertyminen ja vaikutukset pohjasedimenteissä sekä kuormittuneiden vesistöjen turvallinen kunnostus ja hoito. Osaamisen lisääminen on myös kestävän ja ympäristön kannalta tur-vallisen kaivostoiminnan edellytys maassamme. Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali) hankkeen tavoitteena oli ke-hittää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesien turvallisesta johtamisesta järviin ja jokiin. Hankkeen ta-voitteena oli myös kehittää kaivosvaikutteisten järvien hoitoa ja kunnostamista huomioiden kaivosvesien erityispiirteet kuten reaktiivisuuden, korkean suolapitoisuuden ja eliöihin kertyvät aineet sekä kohde-vesistöjen ominaisuudet kuten ympäristölaatunormeihin liittyvät taustapitoisuudet ja kerrostuneisuuden muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Hankkeessa on mallinnettu kaivosvesien leviämistä VEMALA-vesistömalliin pohjautuen. Mallinnuksen ansiosta kaivosvesien sekoittumisen ja laimenemisen arviointitavat ovat parantuneet sekä kaivosvesien aiheuttamien vesistöpäästöjen leviämisen arvioinnin työkalut ovat kehittyneet. Kaivosten suolapitoisten vesien aiheuttamaa järvien pysyvän kerrostuneisuuden syntyä mallinnettiin MyLake-ohjelmalla. Hank-keessa myös arvioitiin nikkelin, sinkin ja kuparin biosaatavuutta mittaavien bioligandimallien (BLM) toimi-vuutta suomalaisissa vedenlaatuolosuhteissa ja sovellettiin malleja paikallisissa kaivoskohteissa. Metallien yhteisvaikutusmallin periaatteita demonstroitiin pintavesissä ja sedimenteissä sekä tuotettiin onnistuneesti toksisuustestiaineistoa BLM-mallien validointiin ja jatkokehittämiseen nikkelin ja sinkin osalta. Hankkeessa on tutkittu miten voidaan arvioida kaivosten haitta-aineiden kertymistä sedimentteihin sekä julkaistu ohjeistusmuotoinen raportti sedimenttitutkimuksen toteuttamiseksi kaivoskohteessa. Hankkeessa on tuotettu laajalti taustatietoa sedimentin geokemiallisten olojen muutoksista ja huomioimisesta sekä kerrostuneisuuden purkamisen haitallisten vaikutusten arviointiin kaivoskohteissa sekä kehitetty au-tonomisten mittausalusten käyttömahdollisuuksia vesistötutkimuksen apuvälineinä. Hankkeessa selvitettiin sekä kemiallisen mallinnuksen että pilot-mittakaavan kenttäkokein kerrostuneiden järvien kemiallisen kerrostuneisuuden purkamisen vaikutuksia. Tutkitut menetelmät soveltuvat kun-nostustoimien suunnittelun tueksi. Sedimentin luontaisen puhdistumisen tehostamista selvitettiin, mutta menetelmät vaativat vielä lisää tutkimusta eivätkä ole vielä taloudellisesti kannattavia kunnostusmene-telmiä. Hankkeen tuottamia tausta-aineistoja voivat käyttää tutkimuslaitokset, yritykset, konsultit sekä viran-omaiset tukena kaivosvaikutteisten vesistöjen tilan selvittämisessä ja kaivosvesien vaikutusten arvioin-nissa. Hanke on tuottanut monipuolisesti uutta tietoa, osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesiä vastaanot-tavien vesistöjen hallinnan menetelmistä ja vesistöjen kunnostamisesta.
  • Mattila, Tuomas J.; Rajala, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2019
    Kierrätyslannoitteiden avulla voidaan kehittää maatalouden kannattavuutta ja maan kasvukuntoa. Hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin uusien menetelmien opettelua. Yleisiin lannoitteisiin verrattuna monissa kierrätyslannoitteissa on erilainen ravinnekoostumus, ja useissa tuotteissa suurin hyöty saadaan sivuravinteiden ja kaliumin kautta. Kierrätyslannoitteiden käyttöön liittyy myös riskejä. Osa riskeistä liittyy suurten ravinnemäärien mahdollistamiin ravinne-epäsuhtiin, mutta monien tuotteiden osalta vakavampi riski liittyy maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen haitta voi olla suurempi kuin lannoituksen hyöty, jos tiivistymisriskejä ei oteta vakavasti. Toisaalta säännöllinen eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö voi lisätä maan tiivistymisenkestävyyttä. Tässä raportissa käydään läpi hyviä käytäntöjä kierrätyslannoituksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyen.
  • Newman, Peter; Thomson, Giles; Helminen, Ville; Kosonen, Leo; Terämä, Emma (Finnish Environment Institute, 2019)
    Reports of the Finnish Environment Institute 39/2019
    This paper investigates how influential urban planning is in delivering sustainable cities. We discuss the impact of different urban fabrics – walking, transit and automobile urban fabric - on cities’ ecological footprints and demonstrate it via case studies. We show significant advantages in terms of resource efficiency that walking and transit urban fabric offer over automobile fabric when it comes to urban metabolism. The basic raw material demand of walking fabric has the potential to improve urban efficiencies almost thirty times over the conventional automobile urban fabric in the same city. Also, combining urban fabrics with the Finnish national travel survey revealed clear differences in mobility patterns and related CO2 emissions across urban areas and urban fabrics: walking and transit fabrics support and encourage least carbon intensive modes of mobility. In informal settlements across the globe, with many of the qualities of the walking urban fabric, community cohesion must be safeguarded when considering infrastructure development for effective urban metabolism and supporting the SDG’s. The differences in urban metabolism with urban fabric suggest that cities can make major contributions to sustainable development through urban planning and design that respects and regenerates walking and transit urban fabrics. The paper also shows how this approach can assist the emerging regenerative cities agenda.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1997)
    Suomen ympäristö 129
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1996)
    Suomen ympäristö 41/1996
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1995)
    Muistio 1/1995
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1994)
    Muistio 4/1994
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1993)
    Muistio 4/1993
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1992)
    Selvitys 7/1992
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1991)
    Selvitys 3/1991
  • Puustinen, Markku; Tattari, Sirkka; Väisänen, Sari; Virkajärvi, Perttu; Räty, Mari; Järvenranta, Kirsi; Koskiaho, Jari; Röman, Elina; Sammalkorpi, Ilkka; Uusitalo, Risto; Lemola, Riitta; Uusi-Kämppä, Jaana; Lepistö, Ahti; Hjerppe, Turo; Riihimäki, Juha; Ruuhijärvi, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2019
    KiertoVesi -hanke oli kiertotalousteeman alle kuuluva laaja maatalouden ympäristökysymyksiä, ravinteiden käyttöä ja niiden hallintaa käsittelevä hanke. Hankkeen johtoajatuksena oli muodostaa erilaisista maatalouden käytännöistä, niiden muutoksista ja tulevista muutospaineista kattava kokonaiskuva mitta-suhteiltaan erilaisten skaalojen välisten yhteyksien sekä maatalouden nykyisen ympäristötilan hahmottamiseksi. Hanke muodostui viidestä työpaketista, joissa - tuotettiin erilliset ravinteiden kierrätystä kuvaavat skenaariot - koottiin ravinteiden liikkeitä kuvaavat koekenttien, valuma-alueiden ja vesistöalueiden aineistot yhteen tietokantaan - tehtiin mallitarkasteluina pilottialueilla skenaariotarkastelut ravinteiden kierrätyksen vaikutuksista - arvioitiin ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden vaikuttavuus koko maatalousmaalla ja vertailtiin vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden vaikuttavuuteen - koottiin työpakettien tulokset yhteen ja tehtiin kokonaisvaltainen tarkastelu maatalouden ravinnevirroista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin kiertotalouden keinoin Hankkeessa selvitettiin lisäksi, kuinka paljon lannan ja mineraalilannoitteiden ravinteiden vastaavuus poikkeaa toisistaan erilaisissa lannan käyttötilanteissa, mihin ravinteet näissä erilaisissa tilanteissa päätyvät ja missä suhteessa – satoon, maaperään, ilmaan vai vesistöön. Tavoitteena oli tuottaa monipuolista tietoa edellä mainittujen tekijöiden välisistä yhteyksistä ja hahmottaa kokonaiskuva kiertotalouden näkökulmasta. Työssä maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusarvioiden laskenta koski talviaikaista kasvipeitteisyyttä, muokkaus- ja viljelymenetelmien muutosta, suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja sekä erillisenä tarkasteluna karjanlannan kestävää käyttöä ja kipsin levityksen vaikutuksia. Esitetyt mallitulokset eivät sisällä mineraalilannoitteiden viljelykäytön ja ravinnetaseiden pienenemisen suoria vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin ja arviot voivat olla tästä syystä aliarvioita. Erityisen mielenkiintoinen lähestymistapa maatalouden kiertotaloudessa on ravinteiden poistaminen suoraan vesistöistä systemaattisella kalastuksen lisäämisellä. Sisävesien nykyinen kotitarvekalastus palauttaa vain noin kolmasosan siitä ravinnepotentiaalista, joka kalastukseen sisältyy. Systemaattisella hoitokalastuksella on mahdollista poistaa merkittävä määrä ravinteita vesistöistä. Vaikka ravinteiden poistolla suoraan vesistöistä ja ravintoketjun kunnostamisella saadaankin nopeammin näkyviä vaikutuksia aikaisesti, sitä tulee edistää rinnakkaisena toimena valuma-aluetoimien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa käsitystä maatalousympäristön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista ja tuottaa tietoa niin vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun kuin maatalouden ympäristöohjelman kehittämisen tueksi.
  • Silvo, Kimmo; Jouttijärvi, Timo; Nystén, Taina; Kauppi, Sari; Kontula, Tytti; Oinonen, Kari; Jantunen, Jorma; Hellsten, Seppo; Krogerus, Kirsti; Leppänen, Matti; Lehtoranta, Jouni (Finnish Environment Institute, 2019)
    SYKE Policy Brief 28.8.2019
  • Silvo, Kimmo; Jouttijärvi, Timo; Nystén, Taina; Kauppi, Sari; Kontula, Tytti; Oinonen, Kari; Jantunen, Jorma; Hellsten, Seppo; Krogerus, Kirsti; Leppänen, Matti; Lehtoranta, Jouni (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    SYKE Policy Brief 28.8.2019
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1990)
    Selvitys 4/1990
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1989)
    Selvitys 4/1989
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1988)
    Tiedotus 1/1988

View more