The Finnish Environment Institute

 

The Finnish Environment Institute (SYKE) is both a research institute, and a centre for environmental expertise. SYKE's research focuses on changes in the environment, and seeks ways to control these changes. The repository contains publications of SYKE as well as the offices preceding it such as the National Board of Waters, The National Board of Waters and the Environment and the Finnish Institute of Marine Research. The repository consists of articles, professional and scientific series and monographs.  Further information: syke.fi/publications ; syke.fi/library

Collections

Recent Submissions

  • Lehtoranta, Virpi; Hjerppe, Turo; Kotanen, Juho; Manninen, Pertti; Mäenpää, Milla; Väisänen, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2016
    Tämä tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa Suomessa järvi- ja jokivesien ekologisen tilan parantamisen hyötyjä yhdellä vesienhoitoalueella siten, että myös vesistöjen käyttöön liittymättömät, eli aineettomat hyödyt otettiin arviossa mukaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia hyödynnettiin laadittaessa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Tutkimuksella selvitettiin Vuoksen vesienhoitoalueella asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien mielipiteitä pintavesiensä tilasta, vesienhoidosta ja suunnitelluista toimenpiteistä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 512 asukkaalle ja 1 000 ulkokuntalaiselle mökinomistajalle Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31.
  • Husa, Jukka; Teeriaho, Jari; Kontula, Tytti; Fagerstén, Reino (Suomen ympäristökeskus, 2001)
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 214
  • Husa, Jukka; Teeriaho, Jari; Kontula, Tytti (Suomen ympäristökeskus, 2001)
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 203
  • Husa, Jukka; Teeriaho, Jari; Kontula, Tytti (Suomen ympäristökeskus, 2000)
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 194
  • Venetvaara, Jari; Lammi, Esa; Klinga, Jouni (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 411
  • Lindholm, Tapio; Tuominen, Seppo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 312
  • Husa, Jukka; Teeriaho, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Alueelliset ympäristöjulkaisut 350
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 36/2016
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorophyll a, oxygen, salinity, SiO2, TIC, and TOC in natural waters in May 2016. In total, 25 participants joined in the proficiency test. Either the calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 83 % of the results were satisfactory when the deviation between 3.5–30 % from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants!
  • Tiitu, Maija; Viinikka, Arto; Kopperoinen, Leena (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2016
    Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kaupunkiluonto tuottavat monia hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulisi tehdä siten, että tuotetaan ekotehokasta, tiivistä yhdyskuntarakennetta, mutta säilytetään samalla viher- ja vesialueiden tuottamat hyödyt ja arvot. Erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa joudutaan tasapainoilemaan rakenteen tiivistämisen ja viheralueverkoston tarjoamien hyötyjen välillä. Tässä raportissa esitellään spatiaaliseen monitavoitearviointiin (SMCA) perustuva paikkatietopohjainen (GIS) menetelmä viherrakenteen ja täydennysrakentamisen yhteensovittamiseksi osana maankäytön suunnittelua. Menetelmä testattiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa potentiaalisten täydennysrakentamiskohteiden tunnistamiseksi. Saadun palautteen perusteella menetelmä koettiin hyödylliseksi, koska se mahdollistaa viherrakenteen ja täydennysrakentamisen arvojen yhteismitallistamisen ja esittämisen kartalla sekä helpottaa aiheeseen vaikuttavien tekijöiden jäsentämistä. Lisäksi raportissa on käyty läpi valtakunnallisia ja kuntakohtaisia paikkatietoaineistoja sekä niiden soveltuvuutta viherrakenteen rajaamiseen, luokitteluun ja täydennysrakentamiskohteiden arviointiin eri mittakaavatasoilla. Kunnille ja maakuntien liitoille lähetetyn kyselyn perusteella viherrakennetta ja täydennysrakentamista kuvaavia paikkatietoaineistoja on olemassa melko paljon. Niiden hyödyntämiselle on kuitenkin monia esteitä, kuten vajavaiset metatiedot tai paikkatieto-osaamisen puute.
  • Viinikainen, Tytti (Suomen ympäristökeskus, 1997)
    Suomen ympäristö 99
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1997)
    Suomen ympäristö 113
  • Haapalahti, Reijo; Hynninen, Pekka (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 124
  • Ekholm, Matti (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 126
  • Mattinen, Maija; Heljo, Juhani; Savolahti, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2016
    Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta (ml. liikenne), mikä tarkoittaa, että energia- ja ilmastopolitiikka ovat tiivis kokonaisuus. Vuonna 2016 Suomessa valmisteltiin uutta energia- ja ilmastostrategiaa, johon kuuluu myös skenaarioiden valmistelu. Tässä raportissa esitetty työ tukee strategian valmistelutyötä. Raportti jakaantuu kahteen osaan: rakennuskannan energiankäytön ennustamiseen ja puun pienpolton lisäämisen tarkasteluihin. Työssä tehtiin rakennustyypeittäin perusskenaarion mukainen tarkastelu, joka jatkaa tulevaisuuteen energiatilastojen lukuja vuodesta 2015 aina vuoteen 2050. Perusskenaariolla arvioidaan jo päätettyjen ja toimeenpantujen politiikkatoimien vaikutusta tulevaisuuden kehitykseen. Rakennuskannan energiankäytön osalta tehtiin ennuste peruskehityksestä ja lisäksi matalamman talouskasvun ennuste. Energiankulutus on esitetty sekä hankitun energian tasolla että hyötyenergiana. Varsinaisten asuinrakennusten (pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot) hankitun energian määrässä on pieni laskeva trendi, mutta energiantarve pysyy oleellisesti samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla. Aurinkolämmön kehitykselle muodostettiin maltillinen lineaariseen kasvuun perustuva ennuste. Toiseksi työssä tarkasteltiin puun pienpolton lisäämisestä aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä ja niiden vaikutusta väestöaltistukseen. Laskentaesimerkin perusteella voidaan todeta, että myös modernien, verrattain vähäpäästöisten varaavien takkojen kasvava käyttö lisää hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksia.