Suomen ympäristökeskus: Äskettäin tallennettua

Näkyvissä 1-20 / 4966
  • Korpinen, Samuli; Laamanen, Maria; Suomela, Janne; Paavilainen, Pekka; Lahtinen, Titta; Ekebom, Jan (Finlands miljöcentral, 2018)
    SYKE publikationer 4
    ”Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018” är en del av Finlands havsförvaltningsplan. Rapporten beskriver det aktuella läget av den marina miljön 2011–2016, och inkluderar även en uppskattning om belastningen på havet, definierar god status och presenterar de allmänna miljömålen och indikatorerna med vilka förverkligandet av målen kommer att övervakas. Statusen för den marina miljön bedöms genom det marina direktivets elva deskriptorer för god status. Statusen klassificeras som bra eller dålig. Människan har påverkat den marina miljön på många sätt under en lång tid, vilket har lett till att havets tillstånd har försämrats. För att återställa god status i den marina miljön måste den mänskliga belastningen på havet minskas. Statusen försämras bland annat genom tillförsel av näringsämnen och skadliga ämnen, statusförsämrande aktiviteter på livsmiljöer såsom muddring, dumpning av muddermassor, byggverksamhet, införande av främmande arter, fiske, jakt, bifångst i samband med fiske, nedskräpning och undervattensbuller. Den mest statusförsämrande belastningen på kustvattnen och öppna havet åstadkoms av den överdrivna tillförseln av näringsämnen och den därmed följande eutrofieringen. En betydande del av havsbottnens huvudsakliga livsmiljöer är i ett dåligt tillstånd på grund av övergödningen och andra mänskliga belastningar. På grund av syrebristen är statusen sämst i norra Östersjöns och Finska vikens öppna havsområden. Bottenhabitaternas status är mestadels god i Bottniska viken. Med avseende på skadliga och farliga ämnen är den marina statusen fortfarande dålig. Med avseende på nedskräpningen har man inte kunnat klassificera statusen, men skräp förekommer mest nära mänskliga aktiviteter och i områden där skräp ansamlas. Med avseende på främmande arter kan statusen betraktas som god. Av havsdäggdjuren har gråsälspopulationen ökat under de senaste åren, och gråsälens status är god. Statusen för östersjövikaren, vår andra marina sälart, är god i Bottniska viken men dålig i Skärgårdshavet och i Finska viken, där vikarpopulationerna är mycket små med avsaknad av tillväxt. De häckande populationerna av flera havsfågelarter minskar och statusen är oftast dålig. Statusen för kommersiellt fiskbara arter är huvudsakligen god, men av fiskarna är statusen för havsöring, ål och Skärgårdshavets gös särskilt oroande. Havsförvaltningsplanen är en nationell havsstrategi som bygger på EU:s marina strategi och som utarbetades i samarbete med andra Östersjöstater inom HELCOM.
  • Korpinen, Samuli; Laamanen, Maria; Suomela, Janne; Paavilainen, Pekka; Lahtinen, Titta; Ekebom, Jan (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    ”Suomen meriympäristön tila 2018” on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa ja se kuvailee meriympäristön nykytilan vuosina 2011–2016 ja sisältää myös arvion mereen kohdistuvista paineista, määrittelee hyvän tilan ja esittelee yleiset ympäristötavoitteet sekä indikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Meriympäristön tilaa arvioidaan yhdentoista meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisen kuvaajan kautta. Tila luokitellaan joko hyväksi tai heikoksi. Ihminen on vaikuttanut meriympäristöön pitkään ja monin tavoin, minkä seurauksena meren tila on heikentynyt. Meriympäristön tilan palauttamiseksi hyvälle tasolle on tilaa heikentäviä ihmispaineita vähennettävä. Tilaa heikentävät muun muassa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen, vieraslajit, kalastus, metsästys, kalastuksen sivusaaliksi joutuminen, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Merkittävä osa merenpohjan laajoista elinympäristöistä on heikossa tilassa johtuen rehevöitymisestä ja muista ihmispaineista. Tila on heikoin Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden avomerialueilla happikadosta johtuen. Pohjanlahdella merenpohjan tila on pääosin hyvä. Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta meren tila on edelleen heikko. Meren roskaantumisen osalta tilaa ei ole voitu luokitella, mutta roskia on meressä eniten ihmistoimintojen läheisyydessä ja alueilla minne roskat kulkeutuvat. Vieraslajien osalta tilaa voidaan pitää hyvänä. Merinisäkkäistä hallin populaatio on viime vuosina kasvanut, ja hallin tila on hyvä. Itämerennorpan, toisen merihylkeemme, tila on Pohjanlahdella hyvä, mutta heikko Saaristomerellä ja Suomenlahdella, missä norppapopulaatiot ovat erittäin vähälukuisia eivätkä kasva. Usean merilintulajin pesimäkannat ovat laskussa ja tila on pääosin heikko. Kaupallisesti kalastettavien lajien tila on pääosin hyvä, mutta kaloista erityisesti meritaimenen, ankeriaan ja Saaristomeren kuhan tila on huolestuttava. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiadirektiivin mukainen kansallinen meristrategia, jota valmisteltaessa on tehty yhteistyötä muiden Itämeren valtioiden kanssa HELCOMissa.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Väisänen, Tero; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2018
    Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2018 vesistöjen kenttämittausvertailun Vantaan Keravanjoessa, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kuusi toimijaa ja 11 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 97 %, kun sallittiin 2-10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteet olivat kehittyneet edelliseen kenttämittaukseen verrattuna. Kukaan osallistuja ei ilmoittanut tuloksensa mittausepävarmuutta. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille!
  • Leivuori, Mirja; Rantanen, Minna; Hatanpää, Eliisa; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 28/2018
    Proftest SYKE arranged the proficiency test (PT) for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur, and volatile matter in peat, wood pellet (not sulphur) and coal samples in September 2018. In total, there were 26 participants in the PT. The participants could also calculate the emission factor for the peat and coal samples. The robust mean, median or mean of the reported results by the participants was used as the assigned value for measurements. The evaluation of performance was based on the z and En scores. In total, 89 % of the reported results were satisfactory based on z scores when the deviations of 1–30 % from the assigned values were accepted. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 92 %, from the wood pellet sample 83 % and from the coal sample 88 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 82 %, from the wood pellet 73 % and from the coal sample 79 % of the results were satisfactory. All results evaluated based on En scores were satisfactory. The evaluation of performance was not done for the measurement of Mad in all samples and Nd in the wood pellet sample. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Näykki, Teemu; Sara-Aho, Timo; Ivalo, Raija; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 350
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 348
  • Mäkinen, Irma; Nuutinen, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 347
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 327
  • Mäkinen, Irma; Sainio, Pirjo (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 326
  • Mäkinen, Irma; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Järvinen, Olli; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 325
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 324
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Pönni, Seppo; Joutti, Anneli; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 322
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 321
  • Mäkinen, Irma; Sainio, Pirjo; Pönni, Seppo (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 314
  • Mäkinen, Irma; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 313
  • Mäkinen, Irma; Sainio, Pirjo; Erkomaa, Kirsti; Huhtala, Sami (Suomen ympäristökeskus, 2005)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 312
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 307
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 305
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Nuutinen, Jari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 304
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 301