The Finnish Environment Institute - Publications archive

 

The Finnish Environment Institute (SYKE) is both a research institute, and a centre for environmental expertise. SYKE's research focuses on changes in the environment, and seeks ways to control these changes. The repository contains publications of SYKE as well as the offices preceding it such as the National Board of Waters, The National Board of Waters and the Environment and the Finnish Institute of Marine Research. The repository consists of articles, professional and scientific series and monographs.  Further information: syke.fi/publications ; syke.fi/library

Collections in this community

Recent Submissions

  • Komonen, Atte; Puumala, Ilkka; Várkonyi, Gergely; Penttilä, Reijo (Suomen Metsätieteellinen Seura, 2021)
    Silva Fennica 55: 1
    According to ecology theory, isolated habitat fragments cannot maintain populations of specialized species. Yet, empirical evidence based on monitoring of the same fragments over time is still limited. We studied the colonization–extinction dynamics of eight wood-decaying fungal species in 16 old-growth forest fragments (<14 ha) over a 20-year period (1997–2017). We observed 19 extinctions and 5 colonizations; yet, the distribution of extinctions and colonizations did not differ from the one expected by chance for any of the species. Twenty-six percent of the extinctions took place in two natural fragments amid large forest–peatland complexes. Phellinus nigrolimitatus (Romell) Bourdot and Galzin decreased and Phellinus ferrugineofuscus (P. Karst.) Bourdot increased in abundance (number of logs occupied). The volume of living spruce trees in the forest fragments correlated positively with the number of logs inhabited in five of the study species. Because fragment characteristics did not affect species turnover, it seems that stochastic processes governed colonizations and extinctions. Although the least abundant species in 1997 had declined, and the most abundant species had become more abundant, it appears that specialized wood-decaying fungi can persist for decades in isolated old-growth forest fragments, if suitable dead wood is continuously available.
  • Primmer, Eeva; Paavola, Jouni (Elsevier, 2021)
    Ecological economics 184: 107001
    The notion of insurance value of ecosystems has both conceptual and practical appeal. However, the operationalisation of the concept does not yet match the typical assumptions about the governance of ecosystems and ecosystem service provision. The articles in this special section provide the first comprehensive effort to address this challenge by offering conceptualizations and examples of metaphorical, analytical and operational applications of the concept of insurance value. Together with this introduction, the articles exemplify the varied uses of the concept of insurance value and the ways in which it is positioned in relation to governance. This introduction highlights that when designing governance solutions for the provision of insurance value from ecosystems, the state of the ecosystem and the activities through which its insurance value generation will be targeted should be clear. The introduction also highlights the importance of considering the assumptions and framings regarding how insurance value is generated in the ecosystems, through preservation, sustainable use or restoration, or through a combination of these strategies. Because of the distinct analytical and governance implications of these strategies, future research should specifically address the institutional conditions for applying any one of them.
  • Tsering, Tenzin; Sillanpää, Mika; Sillanpää, Markus; Viitala, Mirka; Reinikainen, Satu-Pia (Elsevier, 2021)
    Science of The Total Environment 789: 147968
    Rivers act as temporary sinks of microplastics and a key medium allowing microplastics to enter the ocean. In this study, microplastics pollution in river shore sediment of the Indian Himalaya, including the Brahmaputra River and the Indus River was discussed. Sampling campaigns were performed in years 2018 and 2019. Sample pretreatment was performed using Na2WO4·2H2O for density separation and H2O2 for oxidation of organic material. Microplastics analysis was performed by using FTIR microscope. The smaller size of microplastics 20–150 μm were more abundant (531–3485 MP/kg in the Brahmaputra River and 525–1752 MP/kg in the Indus River) than microplastics in size range between 150 μm and 5 mm (20–240 MP/kg in the Brahmaputra River and 60–340 MP/kg in the Indus River). Microplastics were found in sediments of all sampling sites. Fragmented, secondary microplastics were dominant in the river shore sediment of the Indian Himalaya. This study contributes towards filling research gap of microplastics in India's freshwater source and highlights the importance of in-depth complete studies of microplastics in the rivers that act as pathways and sinks for microplastics.
  • Forsblom, Louise; Lindén, Andreas; Engström‐Öst, Jonna; Lehtiniemi, Maiju; Bonsdorff, Erik (Blackwell Publishing Ltd, 2021)
    Ecology and Evolution 11:9
    Benthic species and communities are linked to pelagic zooplankton through life-stages encompassing both benthic and pelagic habitats and through a mutual dependency on primary producers as a food source. Many zooplankton taxa contribute to the sedimentary system as benthic eggs. Our main aim was to investigate the nature of the population level biotic interactions between and within these two seemingly independent communities, both dependent on the pelagic primary production, while simultaneously accounting for environmental drivers (salinity, temperature, and oxygen conditions). To this end, we applied multivariate autoregressive state-space models to long (1966–2007) time series of annual abundance data, comparing models with and without interspecific interactions, and models with and without environmental variables included. We were not able to detect any direct coupling between sediment-dwelling benthic taxa and pelagic copepods and cladocerans on the annual scale, but the most parsimonious model indicated that interactions within the benthic community are important. There were also positive residual correlations between the copepods and cladocerans potentially reflecting the availability of a shared resource or similar seasonal dependence, whereas both groups tended to correlate negatively with the zoobenthic taxa. The most notable single interaction within the benthic community was a tendency for a negative effect of Limecola balthica on the amphipods Monoporeia affinis and Pontoporeia femorata which can help explain the observed decrease in amphipods due to increased competitive interference.
  • Viskari, Eeva-Liisa; Lehtoranta, Suvi; Malila, Riikka (Sanitation Project, Research Institute for Humanity and Nature, 2021)
    Sanitation Value Chain 5:1
  • Alahuhta, Janne; Lindholm, Marja; Baastrup-Spohr, Lars; García-Girón, Jorge; Toivanen, Maija; Heino, Jani; Murphy, Kevin (Elsevier, 2021)
    Aquatic Botany 168: 103325
    Broad-scale studies of species distributions and diversity have contributed to the emergence of general macroecological rules. These rules are typically founded on research using well-known terrestrial taxa as models and it is thus uncertain whether aquatic macrophytes follow these macroecological rules. Our purpose is to draw together available information from broad-scale research on aquatic macrophytes growing in lakes, ponds, wetlands, rivers and streams. We summarize how different macroecological rules fit the patterns shown by freshwater plants at various spatial scales. Finally, we outline future actions which should be taken to advance macroecological research on freshwater plants. Our review suggested that some macroecological patterns are relatively well-evidenced for aquatic macrophytes, whereas little information exists for others. We found, for example, that the species richness-latitude relationship follows a unimodal pattern, and species turnover prevails over species nestedness, whereas higher nestedness-related richness differences are found in low beta diversity regions. Contrary to terrestrial plants, climate or history seem not to be dominant determinants explaining these broad-scale patterns; instead local explanatory variables (e.g., water quality, such as alkalinity and nutrients, and hydromorphology) are often important for freshwater plants. We identified several knowledge gaps related, for example, to a smaller number of studies in lotic habitats, compared with lentic habitats, lack of spatially-adequate aquatic plant studies, deficiency of comprehensive species traits databases for aquatic macrophytes, and absence of a true phylogeny comprising most freshwater plant lineages. We hope this review will encourage the undertaking of additional macroecological investigations on freshwater plants across broad spatial and temporal scales.
  • Miljand, Matilda; Bjärstig, Therese; Eckerberg, Katarina; Primmer, Eeva; Sandström, Camilla (Elsevier, 2021)
    Forest Policy and Economics 128: 102457
    There is increasing political interest in the use of voluntary agreements (VA) as a policy instrument. The attraction has grown also in environmental policy, VAs are expected to be less costly, more effective and more cost-efficient than regulation. Using a realist review methodology, our analysis focuses on the effect of contextual factors and mechanisms on private forest owners' willingness to enter into formal voluntary nature conservation agreements. The framework we use to analyse the effects includes: forest owner characteristics, forest attributes, institutional context and process, advisors and other forest owners, and contract design, for contextual factors – and economic attitudes, environmental attitudes, sense of autonomy, sense of justice and fairness, trust as well as knowledge, for mechanisms. The analysis allowed merging findings from different types of VAs in varying contexts in a systematized way, and consolidating evidence of how the mechanisms influence the programme implementation process, and its outcome. 43 reviewed articles, from an originally retrieved set of 2231 papers, provide evidence for environmental attitudes supporting willingness to enter into an agreement. Environmental attitudes are strengthened by forest owners' wishes to protect a heritage, suggesting considerable influence through personal, emotional attachment to the forest. This finding shows the central role played by sense of autonomy, with economic compensation also importantly affecting the willingness to enter a VA. Along with these results, the developed comprehensive analytical framework shows how VAs can become more effective if tailored for different contexts and types of forest owners.
  • Unknown author (2020)
  • Unknown author (2020)
  • Ala-Aho, P; Autio, A; Bhattacharjee, J; Isokangas, E; Kujala, K; Marttila, H; Menberu, M; Meriö, L-J; Postila, H; Rauhala, A; Ronkanen, A-K; Rossi, P. M.; Saari, M; Torabi Haghighi, A; Kløve, B (Institute of Physics and IOP Publishing, 2021)
    Research Letters 16: 043008
    The influence of seasonally frozen ground (SFG) on water, energy, and solute fluxes is important in cold climate regions. The hydrological role of permafrost is now being actively researched, but the influence of SFG has received less attention. Intuitively, SFG restricts (snowmelt) infiltration, thereby enhancing surface runoff and decreasing soil water replenishment and groundwater recharge. However, the reported hydrological effects of SFG remain contradictory and appear to be highly site- and event-specific. There is a clear knowledge gap concerning under what physiographical and climate conditions SFG is more likely to influence hydrological fluxes. We addressed this knowledge gap by systematically reviewing published work examining the role of SFG in hydrological partitioning. We collected data on environmental variables influencing the SFG regime across different climates, land covers, and measurement scales, along with the main conclusion about the SFG influence on the studied hydrological flux. The compiled dataset allowed us to draw conclusions that extended beyond individual site investigations. Our key findings were: (a) an obvious hydrological influence of SFG at small-scale, but a more variable hydrological response with increasing scale of measurement, and (b) indication that cold climate with deep snow and forest land cover may be related to reduced importance of SFG in hydrological partitioning. It is thus increasingly important to understand the hydrological repercussions of SFG in a warming climate, where permafrost is transitioning to seasonally frozen conditions.
  • Canals, Miquel; Pham, Christopher K.; Bergmann, Melanie; Gutow, Lars; Hanke, Georg; van Sebille, Erik; Angiolillo, Michela; Buhl-Mortensen, Lene; Cau, Alessando; Ioakeimidis, Christos; Kammann, Ulrike; Lundsten, Lonny; Papatheodorou, George; Purser, Autun; Sanchez-Vidal, Anna; Schulz, Marcus; Vinci, Matteo; Chiba, Sanae; Langenkämper, Daniel; Möller, Tiia; Nattkemper, Tim W.; Ruiz, Marta; Suikkanen, Sanna; Woodall, Lucy; Fakiris, Elias; Eugenia, Maria; Jack, Molina; Giorgetti, Alessandra (IOP Publishing, 2021)
    Environmental Research Letters 16: 023001
    The seafloor covers some 70% of the Earth’s surface and has been recognised as a major sink for marine litter. Still, litter on the seafloor is the least investigated fraction of marine litter, which is not surprising as most of it lies in the deep sea, i.e. the least explored ecosystem. Although marine litter is considered a major threat for the oceans, monitoring frameworks are still being set up. This paper reviews current knowledge and methods, identifies existing needs, and points to future developments that are required to address the estimation of seafloor macrolitter. It provides background knowledge and conveys the views and thoughts of scientific experts on seafloor marine litter offering a review of monitoring and ocean modelling techniques. Knowledge gaps that need to be tackled, data needs for modelling, and data comparability and harmonisation are also discussed. In addition, it shows how research on seafloor macrolitter can inform international protection and conservation frameworks to prioritise efforts and measures against marine litter and its deleterious impacts.
  • Sorvari, Jaana; Heinonen, Tero (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2021
    Muovien aiheuttamat ympäristövaikutukset ja etenkin meriin päätyvä muoviroska ovat globaali ongelma, jota pyritään ratkaisemaan useiden ohjauskeinojen avulla. EU:n kertakäyttömuovidirektiivi eli ns. SUP-direktiivi (2019/904/EU) pyrkii rajoittamaan eräiden kertakäyttömuovituotteiden markkinointia ja kulutusta. SUP-direktiivin 4 artikla edellyttää jäsenmaita ottamaan käyttöön toimia, joilla saadaan aikaan elintarvikkeiden pakkauksissa käytettyjen muovituotteiden kuten juomamukien (ml. korkit ja kannet) ja välittömästi syötäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden pakkausten ”kunnianhimoinen ja pysyvä kulutuksen väheneminen”. Jäsenmaat voivat itse määritellä tarvittavat toimet. Tässä raportissa esitetään tulokset hankkeesta, jossa tunnistettiin ja arvioitiin toimia, jotka voitaisiin toteuttaa Suomessa. Hanke toteutettiin kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa tiedusteltiin sähköpostitse eräiden EU-maiden toteuttamista ja suunnitelluista toimista 4 artiklan toimeenpanemiseksi. Tietoa mahdollisista kulutuksen vähentämistoimista etsittiin myös kirjallisuudesta. Vaiheessa 2 selvitettiin Webropol-kyselyllä kotimaisten sidosryhmien näkemyksiä tunnistetuista ohjauskeinoista ja kerättiin kirjallisuudesta ja internetistä tietoa vaihtoehtoisista materiaaleista ja tuotteista. Vaiheessa 3 tehtiin täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Näiden, Webropol-kyselyjen vastausten, tieteellisten artikkelien ja raporttien (etenkin elinkaariarviointien) sekä lainsäädännön vaikutusarviointia varten annettujen ohjeiden perusteella arvioitiin vähentämistoimien vaikuttavuutta SUP-direktiivin tavoitteiden ja mm. ruoan elinkaaren aikaisen hävikin minimoinnin kannalta sekä vaikutuksia (ympäristö, kustannukset, muut) ja toteuttamiskelpoisuutta. Työvaiheessa 3 tarkasteltiin myös mahdollisuutta asettaa kansallisesti määrällinen, Plastics Pact- sitoumuksen mukainen 20 prosentin kulutuksen vähenemistavoite. Arvioinnin perusteella kielto, myyjään kohdistuva ensisijaisuusvelvoite ja ecodesign osoittautuivat vaikuttavuudeltaan parhaimmiksi keinoiksi vähentää kertakäyttömuovituotteiden kulutusta. Vaikutusten kannalta parhaita vaihtoehtoja olisivat kaksi viime mainittua ja ympäristömerkintä, ja toteuttamiskelpoisimpia julkisten hankintojen kriteeristö, ympäristömerkintä ja ensisijaisuusvelvoite. Ensisijaisuusvelvoite nousi kaikki arviointikriteerit huomioiden parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Tarkastellun 20 prosentin kulutuksen vähenemisen arvioitiin toteutuvan ainakin noutoruokaa myyvissä anniskelupaikoissa, kun rajoitettaisiin kertakäyttöpakkausten käyttö vain mukaan otettaviin aterioihin ja juomiin. Muovisten kertakäyttöpakkausten kulutusta voidaan käytännössä vähentää korvaamalla ne muista materiaaleista valmistetuilla kertakäyttötuotteilla tai kestotuotteilla. Raaka-aineiden ohella myös tuotteiden valmistusprosessit ovat erilaisia. Tiedossa ei ollut, minkälaisilla tuotteilla kertakäyttöiset muovituotteet käytännössä korvattaisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa aineistona käytettyjen elinkaariarviointien menetelmät, rajaukset ja lähtötiedot vaihtelivat, eivätkä tarkastellut tuotteetkaan olleet täysin samanlaisia. Elinkaariarviointien tulokset eivät siten ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Nämä seikat aiheuttivat epävarmuutta vähentämistoimien arvioinnin tuloksiin. Suurin epävarmuustekijä oli epäselvyys siitä, mitkä tuotteet ylipäätään katsotaan kuuluviksi SUP-direktiivin 4 artiklan piiriin. Suomessa ei ole tietoa muovia sisältävien kertakäyttötuotteiden tai niiden sisältämän muovin määristä. Nämä tiedot ovat avainasemassa vähentämistoimien vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Määrätietoja tarvitaan myös kulutuksen vähenemisen lähtötason määrittelyssä ja sen toteutumisen seurannassa, ja niitä voitaisiin kerätä jätejakeiden tutkimuksista, tukkuliikkeiltä, valmistajilta ja maahantuojilta, kuluttajakyselyillä tai tuottajavastuun mukaisen raportoinnin yhteydessä. Komissio tulee kuitenkin määrittelemään käytettävät seurantamenetelmät.
  • Primmer, Eeva; Varumo, Liisa; Krause, Torsten; Orsi, Francesco; Geneletti, Davide; Brogaard, Sara; Aukes, Ewert; Ciolli, Marco; Grossman, Carol; Hernández-Morcillo, Mónica; Kister, Jutta; Kluvánková, Tatiana; Loft, Lasse; Maier, Carolin; Meyer, Claas; Schleyer, Christian; Spacek, Martin; Mann, Carsten (Elsevier, 2021)
    Ecosystem Services 47: 101225
    There has been a strong quest for mapping and assessing ecosystem services (ES) to support governance. Yet, the institutional landscape that governs ES provision across multiple contexts has received less attention. We fill this research gap by developing and operationalising a framework for the analysis of policy documents that address European forest ES provision. By coding and analysing references to forest ES as well as innovations and governance mechanisms addressing these ES in national strategies on forest, biodiversity and bioeconomy, we map the institutional landscape of forest ES provision in Europe. We further analyse how biophysical supply of forest ES is connected to policies paying attention to ES and identifying innovations and governance for their provision. Innovations identified in policies centre around value chains of wood and bioenergy or biodiversity conservation, while non-wood forest products, cultural heritage, and recreation receive little attention. Biophysical supply of provisioning ES is connected to policies emphasising many innovations, while little supply of regulating ES could trigger service innovations and several new governance mechanisms. As forest ecosystems have received much attention in global, European and national sustainability policies, our institutional mapping illustrates that there is room for more use of innovations in promoting ES provision.
  • Orsi, Francesco; Ciolli, Marvo; Primmer, Eeva; Varumo, Liisa; Geneletti, Davide (Butterworth Scientific, 2020)
    Land Use Policy 99 : 104840
    Forests cover about 40 % of the European Union (EU), providing a wide spectrum of invaluable ecosystem services to more than half a billion people. In order to protect and harness this crucial asset, EU policies are advancing multifunctional management. This study lays a basis for such an effort by mapping the supply of key forest ecosystem services (FES) across the entire EU: wood, water supply, erosion control, pollination, habitat protection, soil formation, climate regulation and recreation. To further support the operationalization of multifunctionality and targeting of polici
  • Helminen, Ville; Nyberg, Elina; Tiitu, Maija; Rehunen, Antti; Strandell, Anna; Nurmio, Kimmo; Saastamoinen, Uula; Laurila, Joni (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2021
    Tähän raporttiin on koottu Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut (YKR-demo) -hankkeen keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset. Hankkeen lähtökohtana oli tuottaa tietoa siitä, miten kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin pitkäkestoisiin ja laajoihin muutoksiin voidaan vastata nykyhetken paikallisessa suunnittelussa. Tavoitteena oli kehittää ja kokeilla uusia menetelmiä sekä muodostaa tilanne- ja kehityskuvia kaupunkiseutujen tarpeisiin. Hankkeen keskeisenä työtapana oli yhteiskehittäminen. Mukana oli yhdeksän kohdealuetta, joihin tehtiin kuhunkin omat tarkastelut: Helsingin seutu, Vihti, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Kajaani, Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Turun ja Tampereen kaupunkiseudut. Kuopiossa, Mikkelissä ja Kajaanissa tarkasteltiin aluekehitystä eri kohteissa ja erityisesti kaupunkeja ympäröivällä maaseutualueella. Kuntaliitosten seurauksena näihin kaupunkeihin kuuluu laajoja maaseutualueita, joiden aluedynamiikkaa tarkasteltiin rakennuskannan, muuttoliikkeen ja palveluiden näkökulmista. Maaseudun mosaiikissa tapahtuu monipuolista kehitystä, kun huomioidaan eri ikäluokkien muuttoliike kuntien sisällä. Hankkeessa kehitetty uudenlainen tapa analysoida muuttoliikettä yhdyskuntarakenteessa monipuolisti kuvaa muuttovoittoisista ja muuttotappiollisista alueista sekä alueiden sisäisistä kehityseroista. Työpaikka-alueiden muutoksien hahmottamiseen sekä kestävän liikkumisen hallintaan kehitettiin Suomen kaupunkiseudut kattava rajausmenetelmä, jota pilotoitiin Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen perusteella työpaikka-alueiden pinta-ala kasvoi esimerkkikohteena olleessa Oulussa noin 40% vuosina 2000-2017. Hanke osallistui Tampereen yleiskaavatyön yhteydessä kehitetyn paikkatietopohjaisen ilmastovaikutusten arviointimenetelmän taustatyöhön ja menetelmän arviointiin. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti tietopohjassa. Tampereella arvioinnin tulokset osoittivat, että vain uusia rakennettavia alueita koskevalla suunnittelulla ei voida ratkaista yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ilmastohaasteita. Tulevaisuuden kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin kudosten näkökulmasta tutkittiin Helsingin seudulla, Lappeenrannassa ja Vihdissä. Lappeenrannan ja Vihdin tulokset osoittivat, että inventointiin, tunnistamiseen sekä arviointi- ja kehittämisvaiheisiin rakentunut uusi menetelmä oli toimiva, mutta edellyttää laajaa ja yksityiskohtaista tietopohjaa. Helsingin seudullista tulevaa kehitystä kuvaavat kudostarkastelut puolestaan osoittivat alakeskusten ja joukkoliikennekaupungin olevan pääasiallinen kasvutapa, vaikka ydinalueen ulkopuolella väestökehityksen painopiste säilyy autokaupunkialueilla. Kaupunkiseudun suunnittelussa on tärkeää ymmärtää ja ennakoida asumisen ja muuttoliikkeen välisiä yhteyksiä ja ajallisia muutoksia sekä niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Lasten muuttovoitto kohdistuu pientalovaltaisille alueille, nuorten ja nuorten aikuisten muuttoliike taas on keskusta- ja kerrostalohakuista. Vakiintumisvaiheessa ja vakiintuneessa työiässä muuttovoitto suuntautuu pientalovaltaisille alueille, kun yli 45-vuotiailla nettomuutto kääntyy jälleen keskustavetoiseksi. Turun kaupunkiseudulle laskettiin myös skenaariot urbaaneille asumispreferensseille ja pientalopreferenssille. Suunnittelukysymyksissä korostuvat laajempia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää edistävä tavoitteellinen suunnittelu sekä paikallisten olosuhteiden ja kehityskulkujen tunnistaminen osana yhdyskuntarakennetta. Maaseudun vyöhykkeet ja kaupunkikudokset ovat keinoja tuoda tunnistava ote suunnitteluun. Hankkeen tulosten perusteella suunnittelujärjestelmän ja käytännön suunnittelun väliin tarvitaan jatkuvasti kehittyvää yhteistä tietoa ja ymmärtämistä. Yhdyskuntasuunnittelussa tarkkaan sijaintiin sidottu tieto on ensisijaisen tärkeää suunnittelun ja suunnittelutyökalujen kehittämisessä.
  • Grönroos, Päivi; Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2021)
    Reports of the Finnish Environment Institute 31/2021
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of chlorophyll a, colour, conductivity, nutrients, pH and turbidity in natural waters in February-March 2021. In total, there were 34 participants in the PT. Either the calculated concentration or the robust mean, the mean or the median of the reported results was used as the assigned values for the measurands. The overall performance of the participants was evaluated by using z scores. In this PT 90 % of the results were satisfactory when total deviation of 0.2 pH units for pH values and 5–35 % for the other measurands was accepted from the assigned value. Warm thanks to all participants in this proficiency test!
  • Luntinen, Marita (Suomen ympäristökeskus, 1999)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 169
  • Jylhä, Henna; Alhola, Katriina; Antikainen, Riina; Pyy, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja
    Maa-ainekset ovat yksi suurimpia materiaalivirtoja Suomen luonnonvarojen käytössä. Pilaantuneiden maiden kunnostus vaatii merkittäviä resursseja erityisesti kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta. Suurin osa kohteista kunnostetaan kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja tuomalla puhdasta maata tilalle. Tämä lisää luonnonvarojen käyttöä, maamassojen kuljetusta, päästöjä ympäristöön ja kustannuksia. Kestävillä ja innovatiivisilla kunnostusmenetelmillä voitaisiin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti vähentää neitseellisen maa-aineksen ottotarvetta ja edistää turvallista maa-ainesten kierrättämistä. KEINO-osaamiskeskuksen pilaantuneiden maiden kunnostuksen urakkahankintojen kehittäjäryhmän tavoitteena oli edistää kestävien ja innovatiivisten kunnostusmenetelmien käyttöönottoa pilaantuneiden maiden kunnostusurakoissa Suomessa. Tämä ns. PIMA-ryhmä koostui julkisten hankintaorganisaatioiden ja asiantuntijaorganisaatioiden sekä yritysten edustajista. Toimintansa aikana ryhmä kokosi yhteen hyviä esimerkkejä kunnostushankinnoista ja järjesti työpajoja, joissa muun muassa käytiin läpi kestävän kunnostuksen ohjeistuksia ja ratkottiin esimerkkikohteiden käytännön haasteita. Keskeisiksi kestävyyden edistämisen keinoiksi tunnistettiin tutkimuksiin panostaminen ja pilaantuneiden alueiden huomiointi jo kaavoitusvaiheessa. Myös itse kilpailutuksessa on mahdollista edellyttää kestävyyskriteerien käyttöä. Esimerkiksi Porvoon maarakennusurakassa kiertotalousnäkökohdat ohjasivat alueen suunnittelua ja olivat tärkeä kriteeri myös kilpailutuksessa. Mäntsälässä puolestaan hyödynnettiin aiemmin toteutetun demonstraatiohankkeen yhteydessä kartoitettuja kestävän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallinnassa. Tässä raportissa esitellään KEINOn PIMA-kehittäjäryhmän toimintaa ja kokemuksia kunnostushankkeista sekä tunnistettuja hyviä esimerkkejä. Tulosten pohjalta koottiin suositukset kestävän PIMA-urakkahankinnan läpivientiin. Suositellussa toimintamallissa on kuvattu julkisena hankkijana toimivan tilaajan mahdollisuuksia edistää kunnostusten kestävyyttä ja innovatiivisuutta.
  • Vierikko, Kati; Helminen, Ville; Oinonen, Kari; Faehnle, Maija; Karhinen, Santtu; Kopperoinen, Leena; Mela, Hanna; Nieminen, Hanna; Pekkonen, Minna; Rehunen, Antti; Ruokamo, Enni; Saarikoski, Heli; Salminen, Jani; Silander, Jari; Strandell, Anna (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    SYKE Policy Brief 12.5.2021

View more