Suomen ympäristökeskus

 

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Tutkimme ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehitämme ratkaisuja muutosten hallintaan. Julkaisuarkistoon on tallennettu SYKEn ja sitä edeltävien laitosten, kuten vesihallituksen, vesi- ja ympäristöhallituksen sekä Merentutkimuslaitoksen julkaisuja. Aineisto sisältää artikkeleita, ammatillisia ja tieteellisiä julkaisusarjoja sekä erillisteoksia. Lisätietoja SYKEn julkaisutoiminnasta: syke.fi/julkaisut; syke.fi/kirjasto

Kokoelmat

Uusimmat julkaisut

  • Eskelinen, Hanna; Teerihalme, Henna; Lamberg, Viivi; Hämäläinen, Timo; Sahimaa, Olli; Ranta, Valtteri; Alijoki, Tuomas; Eteläaho, Pirkko; Hilli, Meeri (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2018
    Uudelleenkäytön edistäminen on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleellaan. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät tällä sektorilla hyvää työtä, mutta niiden toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat usein rajallisia muun muassa vähäisistä resursseista johtuen. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida valittujen tuotteiden osalta niiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena oli havaita potentiaalisia uudelleenkäytön kehittämiskohteita ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa mahdollisia seudullisia eroavaisuuksia analysoimalla. Tuoteryhmiksi päätettiin valita neljä sellaista tuoteryhmää, joita menee uudelleenkäyttöön suuria määriä tai jotka ovat mahdollisesti arvoltaan merkittäviä. Tarkasteluun valittiin seuraavat tuoteryhmät: vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet (mm. luistimet, sukset, polkupyörät). Selvityksessä havaittiin, että kuutoskaupungeissa uudelleenkäytön määrät ja toimijoiden mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden osuus uudelleenkäytettävien tuotteiden painosta on pääkaupunkiseudulla noin neljännes, kun se muissa kaupungeissa on suuruusluokkaa 4–7 prosenttia. Palvelutarjonnan osalta voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla on aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa. Tarkastelun perusteella pääkaupunkiseudulla ostetaan ja myydään muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Painolla mitattuna suurin volyymi on huonekaluissa, kappalemäärillä mitaten vaatteissa ja kengissä. Arvion mukaan Suomessa netti- ja kirpputorien volyymi tarkastelluissa neljässä tuoteryhmässä on runsaat 56 000 tonnia. Tätä voi verrata esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrään, josta 56 000 tonnia on noin 2 prosenttia. Uudelleenkäyttömäärien lisäksi selvityksessä tarkasteltiin uudelleenkäytettävien tuotteiden arvoa ja sen säilymistä. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski vähimmillään noin neljäsosan, mutta enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Vähäisintä arvonlasku vaikuttaa olevan korkean brändin tuotteilla, mutta toisaalta hinta vaihteli suuresti yksittäisten myyntitapahtumien välillä. Syitä tavallista suurempaan hinnanlaskuun ovat esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu. Uudelleenkäytön lisääminen kohtaa nykyisessä toimintaympäristössä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Haasteena ovat etenkin käytettyihin tavaroihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset. Toisaalta uudet liiketoimintamallit voivat tehdä käytettyjen tuotteiden ostamisesta entistä helpompaa, edullisempaa tai muodikkaampaa. Lisäksi ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota. Uudelleenkäyttötietojen kokoaminen edellyttää jatkossakin monien toimijoiden yhteistyötä. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan yhden lähtökohdan uudelleenkäytön kattavammalle ja luotettavammalle arvioinnille sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarkasteluille ja kehittämiselle.
  • Rehunen, Antti; Ristimäki, Mika; Strandell, Anna; Tiitu, Maija; Helminen, Ville (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018
    Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata tiiviisti ja kattavasti yhdyskuntarakenteessa tapahtuneita muutoksia. Katsaukseen on koottu indikaattoreita, jotka kertovat yhdyskuntarakenteen kehityksen pitkän aikavälin kaarista ja viime vuosien suunnasta. Katsaus tarkastelee yhdyskuntarakennetta koko maassa ja erikokoisissa yhdyskunnissa sekä kaupunkiseuduilla että maaseuduilla. Tulosten yhteydessä esitetään tulkinta tapahtuneiden muutosten merkityksestä ja arvioidaan myös tulevaa kehitystä. Katsaukseen koottuja indikaattoreita päivitetään säännöllisesti, joten niiden kautta on saatavilla ajantasainen tieto yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Katsauksessa yhdyskuntarakennetta kuvataan kahdeksan teeman kautta: väestönkehitys erilaisissa yhdyskunnissa, taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus, keskustojen asema yhdyskuntarakenteessa, liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys, arkiliikkumisen sujuvuus sekä taajamien viherrakenne ja virkistykseen sopivien alueiden saavutettavuus. Teemojen sisällä yhdyskuntien kehitystä on kuvattu useamman indikaattorin avulla. Katsaus kertoo käänteestä kohti tiivistyvää kehitystä. Yhdyskuntien pitkään jatkunut hajautumiskehitys on tulosten perusteella taittumassa. Taajamien fyysinen rakenne on tiivistynyt täydennysrakentamisen ansiosta ja taajamien asukastiheys on kääntymässä kasvuun erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutujen kehitys on ollut aiempaa suunnitelmallisempaa. Yhä suurempi osuus uusista asunnoista on viime vuosina sijoittunut asemakaavoitetulle alueelle. Tästä huolimatta asemakaava-alueen ulkopuolisen harvan lievetaajaman ja haja-asutuksen pinta-ala on laajentunut nopeasti. Eri toimintojen väliset etäisyydet, kuten matkat kotoa työpaikalle, ovat kasvaneet edelleen, mutta hitaammin kuin aiemmin. Lähipalvelujen saavutettavuus on säilynyt kaupunkiseuduilla melko vakaana, mutta heikentynyt maaseudulla. Keskusta-alueet ja alakeskukset ovat saaneet uusia asukkaita, mutta palvelutyöpaikkojen osalta keskustat ovat menettäneet suhteellista merkitystään. Työ- ja asiointimatkojen autoriippuvuus on lisääntynyt, mikä heikentää arjen sujuvuutta erityisesti autottomien asuntokuntien keskuudessa. Mahdollisuudet kulkea työmatkat jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä ovat heikentyneet 2000-luvulla jokaisella kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseudut ja maaseututaajamat ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, miten ne pystyvät vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Valintoja on mahdollista tehdä erityisesti suurimmilla kasvavilla seuduilla, joille asuntorakentaminen yhä enemmän keskittyy tulevaisuudessa. Myös hitaan kasvun tai supistumisen seuduilla voidaan johdonmukaisella suunnittelulla vaikuttaa ajan mittaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Kaasalainen, Marika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 18/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test in cooperation with the KVVY Tutkimus Oy for the laboratories conducting leaching tests for solid waste samples at the turn of the year 2017-2018. The results of the up-flow percolation test (EN 14405:2017) for fly ash samples were compared and evaluated. In total, 8 participants joined in the proficiency test. Either the mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The overall performance evaluation was done with the En scores and 64 % of the all the evaluated results were satisfactory. The performance evaluation for the results for pH as well as for the cumulative values L/S 2 and L/S 10 of the measurands was done also with the z scores. In the evaluation based on z scores, 85 % of the results were satisfactory, when deviation was set to 0.5 pH units, to 20 % for SO4 and to 50 % for other measurands. For these same results, 78 % of the results were satisfactory when evaluated with the En scores. Warm thanks to all the participants!
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2018
    Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2018 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, Ca, CODCr, CODMn, K, kiintoaine, Mg, Na ja TOC synteettisestä näytteestä, viemälaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä, BOD7 määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 60 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–20 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 91 %. Kiitos osallistujille!
  • Gentin, Sandra; Chondromatidou, Anna Maria; Pitkänen, Kati; Dolling, Ann; Præstholm, Søren; Pálsdóttir, Anna María (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 16/2018
    Nature-based solutions are an efficient way to address simultaneously environmental, economic and social problems especially in urban areas. In the Nordic countries, there has been increasing interest in nature-based integration and a number of practical projects and initiatives have been launched to promote the benefits of nature in integration. This report presents the lessons learned and experiences gathered in these practices. The report analyses the similarities and differences of Nordic nature-based integration practices in terms of aims, environments, target groups and pros and cons. Based on the analysis a working definition of nature-based integration is presented. This definition summarises how nature can be used to support integration of immigrants through building of identity, providing positive experiences and strengthening institutional capabilities. The report concludes in a checklist of key components to be considered when planning, conducting or evaluating nature-based integration practices. In the second part of the report, 16 descriptions from practitioners in Denmark, Finland, Sweden and Norway are described in more detail to illustrate the various ways nature is used for integration across these countries.
  • Hildén, Mikael; Mäkinen, Kirsi; Seppälä, Jyri; Soimakallio, Sampo; Järvinen, Eija; Putkuri, Eija (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Ympäristön tila -katsaus 4/2018
  • Tornivaara, Anna; Räisänen, Marja Liisa; Kovalainen, Heikki; Kauppi, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2018
    Suomessa kartoitettiin vuosina 2011–2013 EU:n kaivannaisjätedirektiivin mukaiset suljettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätealueet. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet. Tässä jatkohankkeessa (KAJAK II) keskityttiin pääasiallisesti näiden 30 kaivoskohteen ja esille nousseiden kahden lisäkaivoskohteen nykytilan ja jatkotoimenpidetarpeiden selvittämiseen. Raporttiin on koottu tietoa tutkittavien kohteiden kaivostoiminnasta ja kaivannaisjätteistä, läjitysalueiden sijainnista ja tiedossa olevista ympäristövaikutuksista, hankkeen aikana toteutetusta maastotarkastuksista ja kenttämittauksista sekä kaivostoimintaan liittyvistä luvista ja valvonnasta sekä alueen mahdollisesta kaavoituksesta. Lupa-asioihin ja valvontaan liittyvässä kohdassa keskityttiin lähtökohtaisesti ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädäntöihin. Raportissa kuvataan kaivosalueen vaikutusta maankäyttöön ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Tämän selvitysten perusteella kaivosalueet ryhmiteltiin ympäristökuormituksen ja -vaikutusten mukaan: 1. happamia valumavesiä tuottavat kaivosalueet, 2. neutraaleja/lähes neutraaleja metallipitoisia vesiä tuottavat kaivosalueet, 3. kaivosalueet, joiden ympäristökuormituksesta on saatavilla vain vähän tutkittua tietoa, 4a. kohteet, joissa on voimassa kaivospiiri tai kunnostus käynnissä ja kunnostukselle ympäristölupa, 4b. kaivosalueet, joiden ympäristökuormitus oli pientä käytössä olleen aineiston perusteella. Raportissa tuodaan myös esille vanhojen ja/tai konkurssiin joutuneiden ja varattomaksi päätyneiden kaivosalueiden kunnostamisen ongelmallisuutta ja esitetään selvennettäväksi näiden kaivosalueiden nykytilaselvityksen, kunnostamisen ja ympäristön tilan tarkkailun toteuttamisen vastuuta.
  • Kemppainen, Eija; Belinskij, Antti; Hellsten, Seppo; Kartano, Linda; Mäkelä, Salla; Ojala, Olli; Sammalkorpi, Ilkka (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2018
    Puruvesi-selvitys toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta vuosina 2017−2018. Työn tavoitteena oli sovittaa erilaisia luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun tavoitteita yhteen virkistyskäytön ja rantojen kunnostustavoitteiden kanssa Puruvedellä. Selvitys liittyy läheisesti Metsähallituksen koordinoimaan sisävesien tilan parantamiseen tähtäävään Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, jonka osahankkeessa on suunniteltu kunnostuksia Puruveden viidelle toimenpidealueelle. Toimenpidealueet 1, 2 ja 3 sijaitsevat Etelä-Savon, alue 4 Pohjois-Karjalan ja alue 5 molempien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla. Puruveden keskeiset osat kuuluvat Puruveden Natura 2000 -alueeseen (FI0500035), jonka suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi ’karut kirkasvetiset järvet (3110)’. Puruvesi on rehevöitynyt viime vuosikymmeninä pääasiassa ympäröivien metsien ja soiden ojitusten sekä maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksen vuoksi, ja matalat lahdenpohjukat ovat ruovikoituneet. Luontotyypin tilan parantamiseksi suunniteltujen ruovikoiden niittojen ja ruoppausten toteuttamista varten tehdyissä luontoselvityksissä Puruvedeltä löydettiin elinvoimaisiksi arvioitujen, luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien viitasammakoiden ja lampikorentojen esiintymiä. Kunnostustoimien toteuttaminen edellyttää näiden lajien huomioon ottamista ja suotuisan suojelutason turvaamista. Tässä työssä selvitettiin luontotyypille tyypillisten pohjalehtisten kasvien tärkeimpiä ja luontodirektiivin lajien potentiaalisia esiintymisalueita, pohjalehtiskasvillisuutta uhkaavien ruovikoiden esiintymistä sekä Freshabit LIFE IP -hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden oikeudellisia edellytyksiä. Tavoitteiden yhteensovittamisen suunnittelua varten koottiin paikkatietoaineistoja ArcGIS-pohjaiseen tietokantaan. Mikkelissä helmikuussa 2018 järjestetyssä asiantuntijatyöpajassa valmisteltiin toimintamalli suunniteltuja niittoja varten. Toimintamallissa esitetään suosituksia luontodirektiivin lajien huomioon ottamiseksi sekä lieventävien toimien ja kompensaatioiden käytön mahdollisuuksia erilaisissa vesistöjen kunnostushankkeissa. Toimintamallikaavioiden toivotaan toimivan esimerkkeinä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa myös muissa hankkeissa ja muilla alueilla.
  • Renou-Wilson, Florence; Farrell, Edward P. (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 693-709
  • Callesen, Ingeborg; Raulund-Rasmussen, Karsten; Westman, Carl Johan; Tau-Strand, Line (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 681-692
  • Vehniäinen, Eeva-Riikka; Häkkinen, Jani M.; Oikari, Aimo O.J. (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 673-680
  • Kont, Are; Endjärv, Erki; Jaagus, Jaak; Lode, Elve; Orviku, Kaarel; Ratas, Urve; Reimo, Rivis; Suursaar, Ülo; Tonisson, Hannes (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 653-671
  • Stankunavicius, Gintautas; Valiuskevicius, Gintaras; Rimkus, Egidijus; Bukantis, Arunas; Gulbinas, Zenonas (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 643-651
  • Törnblom, Karin; Bergström, Hans; Johansson, Cecilia (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 6, 623-641
  • Saarse, Leili; Niinemets, Eve (Boreal Environment Research Publishing Board, 2007)
    Boreal Environment Research 12(2007): 5, 611-621