Series

Recent Submissions

  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Kaasalainen, Marika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 12/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test in cooperation with the Water Protection Association of the River Kokemäenjoki (KVVY) for the laboratories conducting leaching tests for solid waste samples in November 2016. In this proficiency test, the results of the two stage batch leaching test (EN 12457-3) for fly ash samples were compared and evaluated. In total, 12 participants joined in the proficiency test. Either the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 87 % of the results were satisfactory when the deviation of 0.2–0.3 units for pH values and 10–40 % for the other measurands was accepted from the assigned value. Warm thanks to all the participants!
  • Sinisalmi, Tuomo; Forsius, John; Muotka, Jukka; Riihimäki, Juha; Soimakallio, Helena; Vehanen, Teppo; Yrjänä, Timo (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 1996)
    Suomen ympäristö 66
  • Myllymäki, Pauliina (Suomen ympäristökeskus, 1996)
    Suomen ympäristö 50
    Lähes puolessa Suomen yksityisistä porakaivoista radonpitoisuudet ylittävät vesilaitosvesille annetun annosrajan. Radon on radioaktiivinen kaasu, joka lisää syöpäriskiä sekä veden mukana juotuna että hengitettynä sen vapautuessa vedestä ilmaan. Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus ja Teknillinen korkeakoulu ovat yhteistyössä elokuusta 1995 lähtien tutkineet ilmastusta ja aktiivihiilisuodatusta radonin poistamiseksi porakaivovedestä. Molemmat menetelmät poistavat radonia tehokkaasti (yli 99 % poisto on mahdollista). Riippuen raakaveden radonpitoisuudesta ja käytetyistä vesimääristä ainakin toista näistä menetelmistä voidaan aina käyttää radonin poistoon. Ilmastuksessa mitoituksen lähtökohtana on ilma-vesi -suhde, joka tutkimuksessa on selvitetty eri raakaveden radonpitoisuuksille ja vedenkorkeuksille. Aktiivihiilisuodatuksen mitoittaminen perustuu adsorptio-hajoamisvakioon, jolle tutkimuksessa on etsitty arvoja. Vakio riippuu aktiivihiililaadusta ja veden radonpitoisuudesta. Tutkimuksessa on saatu paljon arvokasta tietoa menetelmien käyttöönottoa ja laitteistojen kehittämistä varten. Myös veden uraanipitoisuudet voivat paikoitellen nousta liian korkeiksi. Tutkimuksessa selvitettiinkin anioininvaihtosuotimen toimivuutta käytännön uraaninpoistossa ja suotimen regenerointia. Tutkittiin myös uraanipitoisen veden vaikutusta aktiivihiilen tukkeutumiseen sekä muita veden laatuominaisuuksia ja niiden vaikutusta radonin ja uraanin poistoon.
  • Leivuori, Mirja; Tyrväinen, Sami; Sarkkinen, Mika; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 11/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorine, KMnO4, NO3, pH, turbidity, and urea in swimming pool waters in February 2017. In total, 23 participants joined in the proficiency test. The calculated value, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen as the assigned value for the concentration of measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 85 % of the results were satisfactory when deviation of 0.2 pH units for pH determination and 8–30 % for the other measurands was accepted from the assigned value. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Attila, Mikko; Kaminen, Kaarina; Mikkola-Pusa, Johanna; Nguyen, Emmi; Suoheimo, Pirke (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2017
    Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatun kyselyn vastausten perusteella (N = 274, 92 %) kunnissa oli syksyllä 2016 yhteensä 12 035 toiminnassa olevaa, ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa tai toimintakokonaisuutta. Niistä 10 259:lle oli myönnetty ympäristönsuojelulain (86/2000 tai 527/2014) mukainen lupa. Aiemman lainsäädännön mukaisen luvan tai muun hyväksynnän perusteella toimi edelleen yhteensä 1 622 toimintaa. Kaikkiaan 154 tapauksessa toiminnalle ei ollut toistaiseksi myönnetty lainkaan lupaa tai ympäristönsuojeluviranomaisella ei ollut luvasta tarkempaa tietoa. Luvanvaraisista toiminnoista ylivoimaisesti suurin osa oli eläinsuojia, joita oli yhteensä 4 994 kappaletta. Määrään liittyy kuitenkin aiempien arvioiden ja lainsäädännön muutosten valossa merkittävä epävarmuus. Toiseksi eniten oli jätteen ammattimaisia tai laitosmaisia käsittelytoimintoja (1 614 kappaletta) ja kolmanneksi eniten nestemäisten polttoaineiden jakeluasemia tai polttoaineiden varastointitoimintoja (1 471 kappaletta). Ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä oli sovellettu yhteensä 196 kunnassa (66 % kaikista Manner-Suomen kunnista), joissa oli rekisteröity kaikkiaan 1 268 toimintaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Eniten menettelyä oli sovellettu jakeluasemiin, joita oli rekisteröity 831 kappaletta.
  • Britschgi, Ritva; Gustafsson, Juhani (Suomen ympäristökeskus, 1996)
    Suomen ympäristö 55
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Näykki, Teemu; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 295
  • Mäkinen, Irma; Hynynen, Juhani; Meriläinen, Jarmo J.; Huhtala, Sami; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2004)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 294
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Nuutinen, Jari; Kalevi, Kirsti; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 290
  • Hevonoja, Irma; Soinisalo, Oili (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 288
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Ihakangas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 286
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Järvinen, Olli; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Salonen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 283
  • Mäkinen, Irma; Huhtala, Sami; Korhonen, Kaija; Näykki, Teemu; Salonen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 281
  • Rytkönen, Anne-Mari; Mustajoki, Jyri; Marttunen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2017
    Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten vesistöjen erityispiirteet, säännöstelyn tavoitteet sekä vesistösäännöstelijän henkilökohtaiset riskiasenteet ja mahdolliset ajattelun vinoumat vaikuttavat vesistöjen säännöstelyn toteuttamiseen. Tulokset pohjautuvat kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja 19 Suomessa tehtyyn vesistösäännöstelijän haastatteluun. Säännöstelyn suunnitteluun ja juoksutuspäätösten tekoon vaikuttavat etenkin säännöstelylupa sekä järven ja valuma-alueen koko. Säännöstelypäätösten teko poikkeaa myös eri organisaatioissa. Juoksutuspäätöksiin liittyviä riskejä voivat olla esimerkiksi luparajojen rikkomukset tai haitallisten vedenkorkeuksien ja virtaamien aiheuttaminen. Mitä vakavampia ovat päätösten mahdolliset seuraukset, sitä riskiä karttavampia säännöstelijät ovat päätöksenteossaan. Säännöstelijät tunnistivat toiminnassaan mahdollisia ajattelun vinoumia, etenkin taipumuksen painottaa vastikään koettuja vesitilanteita. Säännöstelyjen etäohjauksen lisääntymisen arvioitiin lisäävän säännöstelypäätösten tekoa liiaksi malleihin ja automaattihavaintoihin luottaen. Mahdollisten päätöksenteon vinoumien tunnistaminen edesauttaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä.