Series

Recent Submissions

  • Ruoppa, Marja (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 98
  • Nystén, Taina; Äystö, Lauri; Laitinen, Jyrki; Mehtonen, Jukka; Alhola, Katriina; Leppänen, Matti; Perkola, Noora; Vieno, Niina; Sikanen, Tiina; Yli-Kauhaluoma, Jari; Karlsson, Sanja; Virtanen, Virpi; Teräsalmi, Eeva (Finnish Environment Institute, 2019)
    SYKE Policy Brief 17.5.2019
  • Nystén, Taina; Äystö, Lauri; Laitinen, Jyrki; Mehtonen, Jukka; Alhola, Katriina; Leppänen, Matti; Perkola, Noora; Vieno, Niina; Sikanen, Tiina; Yli-Kauhaluoma, Jari; Karlsson, Sanja; Virtanen, Virpi; Teräsalmi, Eeva (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    SYKE Policy Brief 17.5.2019
  • Lukkarinen, Iiris; Uitto, Anna (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2019
    Ihan pihalla! Oppilaat ympäristön tutkijoina -hankkeessa pyrittiin innostamaan perusopetuksen opettajia ja oppilaita koulujen lähiympäristön tutkimisen pariin. Opetushallituksen kärkihankkeessa yhteistyössä toimivat Kaarinan kaupungin koordinoimana 10 kuntaa eri puolilla Suomea, digitaalisen Seppo-pelin ke-hittäjät, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Turun yliopiston Rauman yksikkö ja Helsingin yliopisto. Käsil-lä oleva arviointi perustuu hankkeen toimintaan vuosina 2016–2018 ja siinä arvioidaan hankkeen tavoit-teiden toteutumista opettajien ja oppilaiden näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia monialaisuutta, tutkimuksellisuutta ja ilmiöpohjaisuutta korostavia opetusmalleja opetukseen digitaalisuutta ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Hankkeessa opet-tajat osallistuivat koulutukseen, joka valmensi opettajia oman opetusmallin toteuttamista varten. Opettajat suunnittelivat ja rakensivat hankkeessa digitaalisen oppimispelin Seppo-pelialustaa hyödyntäen ja liittivät peliin pienimuotoisen tutkimuksen koskien yleensä kahta teema-aluetta: 1) koulun lähialueen vesistöjä tai 2) vähähiilistä tulevaisuutta. Arviointiaineistoa kerättiin hankkeen aikana kolmesti lomakekyselyiden avulla sekä luokittelemalla opet-tajien tekemiä oppimispelejä. Hankkeessa oli mukana yhteensä 65 peruskoulua ja 165 opettajaa (vasta-usprosentti 24%). Tutkimukseen osallistui sekä luokanopettajia että aineenopettajia oppilaineen vuosi-luokilta 1-9. Tulokset osoittavat että hanke edisti pelillisen ja tutkivan lähestymistavan käyttöönottoa hankekouluissa. Suurin osa opettajista koki saaneensa koulutuksissa käytännön työkaluja opetuksen kehittämiseksi. Mo-nia opettajia hanke innosti toteuttamaan pelillisyyttä ja tutkimuksellista näkökulmaa aiempaa enemmän opetuksessaan. Opettajat pitivät Seppo-oppimispelin suunnittelusta ja käyttämisestä työssään. Monet opettajat ja oppilaat arvioivat, että pelin pelaaminen oli motivoivaa. Seppo-peli mahdollisti lähiympäristön hyödyntämisen uudella tavalla opetuksessa, myös luokkahuoneen ulkopuolisissa ympäristöissä. Peli myös mahdollisti opettajan ja oppilaiden monipuolisen vuorovaikutuksen pelin aikana. Haasteita aiheuttivat tekniset seikat sekä pelin nopeatempoisuus. Oppilaiden kanssa toteutettava tutkimus jakoi opettajien mielipiteitä. Osa opettajista koki itse tutkimuksen tekemisen, mittalaitteiden käyttämisen ja lähiympäristön hyödyntämisen haastavaksi. Suomen ym-päristökeskuksen tutkimusvälineitä sisältävät ympäristöreput toivat opettajien mukaan lisäarvoa ja tukea opetukselle sekä motivoivat oppilaita. SYKE:n valtakunnallisia tietokantoja ei kuitenkaan käytetty ope-tuksessa kovin kattavasti. Hanketeemoja opiskelleet oppilaat kuvailivat avovastauksissaan oppineensa tutkimusvälineiden käyttöä ja tutkimuksen tekemisen periaatteita, mikä oli linjassa myös opettajien arvion kanssa.
  • Reinikainen, Jussi; Perkola, Noora; Takala, Mikael; Äystö, Lauri; Ahkola, Heidi (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2019
    Tässä raportissa arvioidaan sammutusvaahtojen käytön seurauksena maaperään päässeiden per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristökäyttäytymistä ja -riskejä neljällä paloharjoitusalueella (Kuopio, Joroinen, Joensuu ja Porvoo). Harjoitusalueiden ympäristötutkimuksissa ja niihin perustuvissa kohdearvioinneissa tarkastellaan erityisesti PFAS-yhdisteiden kulkeutumista ja siitä aiheutuvia riskejä vesiympäristölle ja pohjaveden käytölle. Hankkeen tulokset vahvistavat kansainvälisiin tutkimuksiin pohjautuvaa käsitystä PFAS-yhdisteiden esiintymisestä ja ympäristökäyttäytymisestä sammutusvaahtojen käyttökohteissa. Raportissa annetaan esimerkkejä ja yleisiä suosituksia mm. kohdetutkimuksissa ja riskinarvioinnissa sovellettavista menetelmistä sekä PFAS-yhdisteiden laboratoriomäärityksistä. Lisäksi raportissa esitetään arvio PFAS-yhdisteiden aiheuttamista riskeistä sekä suositukset tarvittavista jatkotoimista hankkeen tutkimuskohteissa.
  • Siimes, Katri; Vähä, Emmi; Junttila, Ville; Lehtonen, Kari K.; Mannio, Jaakko (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019
    Euroopan unionin vesilainsäädäntö edellyttää haitallisten aineiden pitoisuuksien seuraamista vesiympäristössä. Suomessa kyseiset velvoitteet on pääosin tuotu kansalliseen lainsäädäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla (1299/2004) sekä sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristölaatunormeja koskevaa EU-lainsäädäntöä tarkistettiin vuonna 2013, jolloin tarkkailtavien prioriteettiaineiden määrä kasvoi ja aineiden seurantamatriiseja muutettiin. Uusien prioriteettiaineiden tilanteen selvittämiseksi aloitettiin vuonna 2016 hanke ”UuPri - Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet”. Hankkeessa mitattiin haitallisten aineiden pitoisuuksia ahvenista, silakoista, simpukoista ja pintavesistä, ja koottiin aiempi tieto prioriteettiaineista ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Hankkeessa tehtiin kuormitusinventaario uusille prioriteettiaineille, arvioitiin raskasmetallien biosaatavuutta pintavesissä sekä selvitettiin passiivikeräimien käyttömahdollisuuksia haitallisten aineiden seurannassa. Lisäksi tarkasteltiin biomarkkerien soveltuvuutta seurantaan rinnakkain aineiden kudospitoisuuksien kanssa. Tähän raporttiin on koottu myös kuvaukset haitallisten aineiden seurannassa käytetyistä menetelmistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että useimmista uusista prioriteettiaineista ei tällä hetkellä näytä Suomessa olevan vesiympäristölle vaaraa. Tällaisia vähäisinä pitoisuuksina esiintyviä uusia prioriteettiaineita ovat useat torjunta-aineet sekä palonestoaineena käytetty HBCDD. Myöskään dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet eivät ylitä ympäristönlaatunormeja tutkituilla alueilla. Uusista aineista huolta aiheuttaa kuitenkin perfluorattu yhdiste PFOS, jonka pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin paikoitellen. Vanhoista aineista elohopean pitoisuus kalassa ylittää ympäristönlaatunormin noin puolessa vesistöistä ja PBDE-palonestoaineiden ympäristönlaatunormi ylittyy kalassa kaikkialla Suomessa. Simpukoista havaittiin vain satunnaisesti monirenkaisten PAH-yhdisteiden indikaattoriainetta bentso[a]pyreeniä, vaikka muita PAH-yhdisteitä havaittiin laajemmin. Vesifaasissa vain ajoittain, hyvin vaihtelevina, määritysrajan tuntumassa tai sen alittavina pitoisuuksina esiintyvien aineiden seurannassa olisi mielekästä käyttää passiivikeräimiä joko vesinäytteiden sijasta tai niiden rinnalla. Passiivikeräimet osoittautuivat lupaavaksi menetelmäksi torjunta-aineiden ja PAH-yhdisteiden havaitsemisessa. Biomarkkerituloksista nähdään, että merieliöt altistuvat aineille eri tavoin eri alueilla ja kudoksista mitattujen haitta-aineiden pitoisuuksilla on usein yhteys biologisiin vasteisiin. Hankkeessa on tehty haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaehdotus, joka koostuu kymmenen mereen laskevan joen vesiseurannasta, ahventen haitta-ainepitoisuuksien seurannasta 15 sisävesi- ja kymmenellä rannikkopaikalla sekä silakan haitta-aineseurannasta neljällä avomeripaikalla. Tällä hetkellä ympäristönlaatunormit on asetettu 45 aineelle, mutta lukumäärä voi tulevaisuudessa muuttua prioriteettiaineluettelon päivitysten yhteydessä. Seurattavien aineiden ja vesimuodostumien suuresta lukumäärästä johtuen kustannustehokkaasti toteutettavan seurannan on perustuttava riskiperusteiseen priorisointiin, kartoitusten käyttöön sekä ainekohtaisesti räätälöityihin näytematriiseihin (vesi, eliöstö, sedimentti).
  • Malinen, Henna; Oinonen, Kari; Tjukanov, Topi; Shemeikka, Petri (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2019
    Alueidenkäytön suunnittelussa tarvitaan kattavaa tietoa alueen nykytilanteesta. Jotta maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on uusi toiminta ja rakentaminen sovitettava vanhaan: toteutunut maankäyttö on alueidenkäytön suunnittelun lähtökohta. Toteutunutta maankäyttöä kuvaavia aineistoja on paljon, mutta niiden laatu ja käytettävyys, jopa käyttöön saaminen vaihtelevat. Tässä hankkeessa pyritään luomaan kokonaiskuva alueidenkäytön suunnittelun tietopohjasta nyt ja lähitulevaisuudessa. Ehdotusten avulla tuetaan maankäytön suunnitteluun liittyvää valtakunnallista kehitystyötä ja meneillään olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Työssä arvioidaan nykyisten aineistojen puutteita ja kehitystarpeita työpajan ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Lisäksi listataan tärkeimmät alueidenkäytön suunnittelijoiden tarvitsemat aineistot ja arvioidaan niiden saatavuutta sekä käytettävyyttä. Työssä esitetään myös kehitysehdotuksia toimivan ja tarkoituksenmukaisen tulevaisuuden tietopohjan toteuttamiseksi, ja annetaan suosituksia toimintatavoista ja menetelmistä tietoteemojen toteuttamiseen. Tietopohjan käytettävyyden kannalta tärkeimpiä havaittuja tarpeita olivat lähtötietojen ja tausta-aineistojen yhtenäisyydestä ja laadusta sekä monikäyttöisyydestä huolehtiminen. Metatiedot ovat erityisen tärkeitä, niiden laatu on nykyisellään vielä monesti huono. Yhteistyö yli hallinto-, organisaatio- ja sektorirajojen on tärkeää. Toimivalla yhteistyöllä voidaan helpottaa hyvien käytäntöjen levittämistä ja se edistää myös eri osapuolten tiedon tuotannon, jalostuksen ja jakelun koordinointia. Entistä avoimempi aineistojen ja menetelmien julkaiseminen tarvitsee kannustusta. Joukkoistamisesta on jo saatu hyviä kokemuksia muun muassa kartta-aineistojen tuotannossa ja sosiaalisen median kautta odotetaan jatkossa saatavan hyviä lähtöaineistoja. Alueidenkäytön seurannan tehtävien priorisointi on myös tarpeen esimerkiksi resurssien riittävyyden varmistamiseksi.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Kaasalainen, Marika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2019)
    Reports of the Finnish Environment Institute 16/2019
    Proftest SYKE carried out the proficiency test in cooperation with KVVY Tutkimus Oy for the laboratories conducting leaching tests for solid waste material in November-December 2018. The results of the one stage batch leaching test (EN 12457-2) for foundry sand samples were compared and evaluated. The tested measurands were metals (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V, Zn), Cl-, SO4 2-, F-, DOC, pH, and conductivity. In total, 10 participants joined in the proficiency test. In this PT for all the evaluated measurands the median of the results reported by the participants was used as the assigned value. The measurands Ba, conductivity, DOC, Ni, pH, SO4, and Zn were evaluated with z scores and of those results 92 % were satisfactory, when deviation of 0.3 pH units and 20–30 % for other measurands was accepted from the assigned value. Further, measurands As, Cr, Cu, and V were evaluated with En scores and 76 % of the results were satisfactory. Warm thanks to all participants in this proficiency test!
  • Häkkilä, Seppo (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:110
  • Leskinen, Jari; Lindqvist, Olli V. (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982: 109
  • Valve, Matti (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:108
  • Unknown author (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:107
  • Unknown author (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:106
  • Sipilä, Annika (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:105
  • Unknown author (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:104
  • Rekolainen, Seppo; Talsi, Tuija (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:103
  • Unknown author (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:102
  • Alasaarela, Erkki (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:101
  • Unknown author (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen monistesarja 1982:100
  • Puolanne, Juhani; Ennelin, Kalervo; Turovskij, I.S.; Goldfarb, L.L.; Agranonik, R.J. (Vesihallitus, 1982)
    Vesihallituksen moniste 1982:97

View more