Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1330-1349 of 1712
  • Melanen, Matti (Vesihallitus, 1980)
  • Hiltunen, Marjukka (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Ympäristöministeriön asettama työryhmä antoi 10.10.2001 mietinnön asetuksesta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Julkaisussa arvioidaan asetusehdotuksen taloudellisia vaikutuksia. Arviointi on kustannus-tehokkuus-tarkastelu. Arvioinnin perusteella viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tehtävillä asetusehdotuksen mukaisilla jätevesien käsittelyinvestoinneilla päästövähenemät olisivat eri skenaarioissa fosforin suhteen vuodessa 330-380 tonnia ja typen suhteen 1760-2240 tonnia vuodessa. Kokonaiskustannukset ovat toteutusvaihtoehdoissa 15 vuodessa noin 3 miljardia euroa, kun perusuraskenaariossa, jossa asetusta ei toteuteta, kustannukset ovat samassa ajassa noin 1,36 miljardia euroa. Hallinnolliset kustannukset ovat perusuraskenaariossa noin 10 miljoonaa euroa 15 vuodessa ja vaihtoehtoskenaarioissa noin 35 miljoonaa euroa. Tulonjakotarkastelu osoittaa, että jätevesien käsittelyn kertaluonteiset investointi-, asennus-, rakennus- ja suunnittelukulut voivat olla köyhille kotitalouksille varsin suuria. Alueellisesti vaikutukset kohdentuvat erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa taajama-aste on pieni. Työllisyys lisääntyy asetuksen myötä sekä laitteiden valmistuksessa että jätevesijärjestelmien suunnittelussa, asennuksessa, hankinnassa että ylläpidossa. Kustannustehokkuusnäkökulmasta vakituisesti asutuissa kiinteistöissä tehtävät toimet ovat kaikkein tehokkaimpia. Vesikäymälällisissä kesämökeissä tehtävät toimet ovat useimpien käsittelymenetelmien osalta 4-5 kertaa kalliimpia vähennettyä fosforigrammaa kohden kuin vakituisesti asutuissa kiinteistöissä tehtävät toimet. Selkeästi kustannustehottomimpia ovat käymälättömissä kesämökkikiinteistöissä tehtävät toimet. Muihin tarkasteltuihin vesiensuojelutoimiin verrattuna (maatalouden toimet, yhdyskuntajätevesien tehostettu typenpoisto ja viemäriverkostojen laajentaminen) haja-asutuksen kuormituksen vähentäminen on melko kallista.
  • Santala, Erkki; Vienonen, Sanna; Lapinlampi, Toivo (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, ja vuosittain luku kasvaa noin 4 000 rakennuksella. Vapaa-ajan asunnot halutaan usein varustaa lähes omakotitalotasoisiksi, jolloin huomiota on kiinnitettävä etenkin vesihuoltojärjestelmän laatuun ja lisääntyvään lämmitysenergian tarpeeseen. Varustelutason kasvaessa myös riskit vesihuoltojärjestelmän vaurioitumiselle pakkaskausina lisääntyvät etenkin, kun vapaa-ajan asunnot eivät ole talvisin jokapäiväisessä käytössä.Talvimökin vesihuolto-oppaaseen on koottu aihetta koskevien selvitysten ja kyselytutkimusten tuloksia. Selvitykset toteutettiin osana laajempaa hanketta Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET).Tässä oppaassa esitetään erilaisia suunnittelunäkökohtia rakennusten vesihuollon järjestämiseksi siten, että lämmitysenergian tarve on vähäinen ja pakkasvaurioita ei aiheudu vapaa-ajan asunnoilla käytön väliaikoina. Myös vesihuoltojärjestelmän toimivuuteen talvikäytössä esitetään toimintamalleja.Kaikki ratkaisut perustuvat siihen, että vapaa-ajan asunnon lämmitysenergian tarve ei kasva, vaikka käyttömukavuutta lisätään. Opas soveltuu kaikentasoisille talvimökeille, yksinkertaisista kesämökeistä runsaasti varusteltuihin vapaa-ajan asuntoihin.Talvimökin vesihuollon järjestäminen vaatii vielä tuotekehitystyötä joiltakin osin, joten opasta on suositeltavaa hyödyntää myös vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen talopakettien sekä vettä käyttävien laitteiden ja muiden vesihuoltojärjestelmän osien kehittämisessä. 
  • Suoninen, Tanja; Porttikivi, Reijo; Särkioja, Aarno; Taipalinen, Irmeli (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2002)
  • Siitonen, Eero; Pohjonen, Mika; Gynther, Lea; Koski, Pertti (Ympäristöministeriö, 2001)
  • Söderman, Guy (Finnish Environment Institute, 2007)
    The Finnish Fauna of Auchenorrhyncha is richer than previously anticipated. At the end of this 4-year research 389 species are known from the country, which is 55 (17 %) more than was known during the latest 2000 assessment of species. Of the new species 13 has been found in more thorough taxonomic research. Thirteen species are believed to be old species with relic small occurrences in the country. Twenty-six species are considered expansive that have established permanent populations in Finland and 3 species are classified as long-distance migrants. Diversifying the collection techniques has brought much new faunistic knowledge. Of the known species ca 60 % have been collected with light-traps, ca 40 % with color traps, ca 50 % with interception traps and ca 20 % in pitfalls. More than 1,000 new regional records were made during the research period. The report highlights the plant dependence of the nymphs. Only 2.5 % of the native species are regarded as polyphagous. Monophages counts to 41.1 % and oligophages to 56.4 % of all species. The high degree of specialization and the tendency for selecting specific breeding habitats increase the rarity of the species and the potential loss of local populations due to changes in land use. Plant- and leafhoppers comprise a sensitive indicator group for ecological impact assessments. The information basis on the Finnish Auchenorrhyncha has grown considerably. Almost all species, ie. 380 (98 %) have now a good data basis for conservation assessment. Only 3 species are considered data deficient and 5 species are set in the category not applicable. Seven species are assessed to be regionally extinct, 17 to critically endangered, 37 to endangered and 26 to vulnerable. Near threatened species counts to 37 and 255 species have sustainable populations in Finland.
  • Juhani Gustafsson (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Tiesuolauksen pohjavedelle aiheuttaman riskin arviointi päivitettiin 1990-luvun lopulla (Gustafsson, 2000). Samassa yhteydessä todettiin tarpeelliseksi aloittaa teiden talvikunnossapidon pohjavesivaikutusten seuranta. Vuoden 2001 aikana käytiin SYKEn koordinoimana neuvottelut alueellisten ympäristökeskusten ja tiepiirien kanssa valtakunnallisen pohjaveden kloridiseurannan aloittamisesta. Neuvottelujen perusteella valittiin noin 200 havaintopistettä seurantaan. Näistä havaintopisteistä valittiin vuoden 2002 aikana edelleen noin 50 havaintopistettä erityisseurantaan.
  • Tidenberg, Sanna; Kosonen, Emilia; Gustafsson, Juhani (Suomen ympäristökeskus, 2007)
  • Ruohomaa, Kalevi (Vesihallitus, 1974)
    Engineering economics study on water tanks and towers.
  • Koskinen, Sakari (Vesihallitus, 1976)
    Artificial recharge and clogging process.
  • Sillanpää, Markus; Sainio, Pirjo; Haapala, Heljä (Suomen ympäristökeskus, 2010)
  • Enckell, Emelie (Vesihallitus, 1976)
    Engl. summary: Industrial waste water
  • Ojanen, Pekka; Kilpeläinen, Jarmo; Reinikainen, Satu-Pia (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Tämä tutkimusraportti tehtiin osana Interreg-ohjelmaan kuuluvaa ECOINFO II -lähialueyhteistyöhanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lainsäädännöllisiä edellytyksiä edistää metsäteollisuuden ja energiantuotannon sivutuotteiden hyödyntämistä tierakentamisessa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti ajankohtaiset asiaan liittyvät muutokset kansallisessa ja Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä. Raportin alussa luodaan katsaus Euroopan unionin ja kansallisen tason ohjelmiin ja strategioihin sekä tämänhetkisen lainsäädännön säädöksiin, joilla ohjataan teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä maarakentamisessa. Lisäksi arvioidaan lainsäädännön kehittämistarpeita ja meneillään olevia kehityshankkeita. Tällä hetkellä merkittävin muutos on vuoden 2006 keväällä voimaan astuva valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Uudet EU-tason strategiat ja jätepuitedirektiivin uudistaminen vaikuttavat lähivuosina myös kansallisen lainsäädäntöön. Uudessa asetuksessa säädetään tietyille sivutuotelajeille sovellettavan ympäristölupamenettelyn korvaavan ilmoitusmenettelyn ehdoista. Asetuksessa määritetään muiden muassa sivutuotteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvot sekä laadunhallinnalle asetettavat vaatimukset. Jatkossa asetuksen piiriin voidaan mahdollisesti ottaa uusia jätejakeita ja käyttökohteita.
  • Kytö, Juhani (Vesihallitus, 1974)
    Engl. summary: Intake and use of water by industry
  • Enckell, Emelie (Vesihallitus, 1977)
  • (Vesihallitus, 1978)
  • Unknown author (Vesihallitus, 1981)
  • (Vesihallitus, 1983)