Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1449-1468 of 1718
  • Kouki, Jari; Tikkanen, Olli-Pekka (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomessa uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin sisältyy satoja metsien lajeja. Näistä suuri osa on riippuvaisia lahopuiden esiintymisestä, mutta lajien yksityiskohtaiset elinympäristöt vaihtelevat. Lajeille sopivia elinympäristöjä voi olla sekä suojelualueilla että talousmetsissä, jos niissä vain on lajin edellyttämää lahopuuta riittävästi tarjolla. Lajien esiintymismahdollisuuksien säilyttäminen on haasteellista mm. sen vuoksi, että metsien sukkession myötä sopivien elinympäristöjen määrä voi nopeastikin muuttua. Tutkimuksessa selvitetään, miten paljon suojelualueet ja niitä ympäröivät talousmetsät tarjoavat eri lahopuulajeille sopivaa elinympäristöä nyt ja pitkällä aikavälillä (60 vuotta) tulevaisuudessa. Erityisesti selvitetään, miten aluetason metsien käytössä voidaan suojelualueiden verkosto ja talousmetsien käsittelytavat yhdistämällä toteuttaa lahopuusta riippuvaisen uhanalaisen metsälajiston suojelu kustannustehokkaasti. Tutkimus sisältää ekologisten, taloudellisten ja sosiaaliseten vaikutusten arviontia. Mallialueena on 120 km2 alue Lieksan valtionmailla Pohjois-Karjalassa. Seutukunta on viime vuosikymmeninä joutunut voimakkaan taloudellisen ja sosiaalisen rakennemuutoksen kohteeksi. Metsätalouden työllistävä merkitys seudulla on vähentynyt ja metsän muiden käyttömuotojen kuten virkistyskäytön ja luonnonsuojelun merkitys on kasvamassa.
  • Isomäki, Eija; Valve, Matti; Kivimäki, Anna-Liisa; Lahti, Kirsti (Finlands miljöcentral, 2007)
    Denna guide är avsedd för operatörer av små grundvattenverk. Den innehåller uppgifter om grundvattenbildning, risker för grundvatten och riskhantering, råd och riktlinjer för dricksvattentillverkning, vattenverksteknik, samt underhåll och egenkontroll av vattenverk. Vattenledningsnät behandlas även kortfattat i guiden. Syftet med guiden är att ge verktyg för det dagliga underhållet av grundvattenverket och samtidigt fungera som informationskälla till den test som vattenverkspersonalen skall avlägga. Guiden innehåller i detta avseende relevant information även för personalen på större vattenverk.
  • Laita, Milla; Tarvainen, Anne; Mäkelä, Ari; Sammalkorpi, Ilkka; Kemppainen, Eija; Laitinen, Liisa (Suomen ympäristökeskus, 2007)
  • Harmaajärvi, Irmeli; Huhdanmäki, Aimo; Lahti, Pekka (Ministry of the Environment, 2002)
  • Melanen, Matti; Laukkanen, Risto (Vesihallitus. National Board of Waters, 1980)
  • Nygren, Jussi; Antikainen, Riina (Finnish Environment Institute, 2010)
  • Lyytimäki, Jari; Rinne, Janne; Kautto, Petrus; Assmuth, Timo (Finnish Environment Institute, 2011)
    This report examines the use and influence of sustainable development indicators. The focus is on the role of indicators in assessing national and EU-level sustainable development strategies. The use of indicators is assessed through three country studies in Finland, Malta and Slovakia, all of which have developed such indicators and strategies during the past decade. The use is explored through document analysis and interviews of developers, regulators and other civil servants and other expected end-users.  Attention is given to the characteristics and relevance of the indicators and to the motivation to use indicators. Based on the results the methods used to produce, disseminate and communicate the indicators are discussed. Barriers to their use and potential ways to increase and improve the use are investigated. Finally, conclusions are formulated in order to enhance and enrich the use of indicators.
  • Lepistö, Ahti; Huttula, Timo; Granlund, Kirsti; Kiirikki, Mikko; Kirkkala, Teija; Koponen, Sampsa; Koskiaho, Jari; Liukko, Ninni; Malve, Olli; Pyhälahti, Timo; Rasmus, Kai; Tattari, Sirkka (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Vesistöalueiden ja vesivarojen hoidon ja suojelun tutkimuksessa tulevat jatkossa vieläkin enemmän korostumaan kokonaisvaltaiset ratkaisut, joilla etsitään kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja vesiensuojeluongelmiin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät leudot talvet aiheuttavat haasteita sekä hajakuormituksen vähentämistavoitteille että ympäristön seurannalle. Ympäristöntutkimuksessa ja -seurannassa tarvitaan uusien menetelmien käyttöönottoa, mutta menetelmät vaativat kehitystyötä, testausta ja validointia. Tekesin rahoittaman CatchLake-hankkeen päätavoitteena oli uusien menetelmien testaaminen pilottialueen mittakaavassa. Alueena oli vesihuollon ja virkistyskäytön kannalta merkittävä Säkylän Pyhäjärvi valuma-alueineen. Hanke koostui kolmesta toisiaan täydentävästä osasta: mallinnuksesta, mittauksista valuma-alueella ja järvellä, sekä kaukokartoituksesta. Julkaisussa tarkastellaan uutta tietoa ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa, sekä pohditaan uuden tiedon käyttöä, sovelluksia sekä mahdollisia kehityssuuntia.
  • Lahtinen, Pentti; Kolisoja, Pauli; Kuula-Väisänen, Pirjo; Leppänen, Minna; Jyrävä, Harri; Maijala, Aino; Ronkainen, Marjo (Ympäristöministeriö, 2005)
  • Martinmäki, Kati; Marttunen, Mika; Ulvi, Teemu; Visuri, Mika; Dufva, Mikko; Sammalkorpi, Ilkka; Ahtiainen, Heini; Lemmelä, Eini; Auvinen, Heini; Partanen-Hertell, Marjut; Lehto, Arto; Väisänen, Tero; Mustajoki, Jyri; Ihme, Raimo (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Ympäristöhallinnossa on pitkään kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja vesienhoidon ja -suojelun ja vesistöjen kunnostuksen suunnitteluprosessien tueksi, mm. erilaisia osallistavan suunnittelun menetelmiä, tietojärjestelmiä sekä luonnon prosesseja ja toimenpiteiden vaikutuksia kuvaavia malleja ja arviointityökaluja. Tässä julkaisussa esitetään Vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja monitavoitteiset toimintatavat (VeKuMe) -hankkeessa kehitetty järven kunnostuksen yleissuunnitteluprosessi, johon on yhdistetty eräitä edellä mainittuja ympäristöhallinnossa kehitettyjä ja kehitteillä olevia menetelmiä ja malleja vesistön kuormituksen ja nykytilan arviointiin, toimenpiteiden tunnistamiseen, vaikutusten ja kustannusten arviointiin sekä toimenpidevaihtoehtojen hyötyjen arviointiin. Työssä on pohdittu, mitä vaiheita hyvässä, järven vesiensuojelu- ja kunnostushankkeen suunnitteluprosessissa pitäisi olla ja mitä tehtäviä eri vaiheisiin sisältyy. Samalla on mietitty, minkälaisille suunnittelun apuvälineille olisi tarvetta eri suunnittelutehtävissä, mitä käyttökelpoisia apuvälineitä on jo olemassa ja miten niitä voitaisiin suunnitteluprosessissa tehokkaasti hyödyntää. Työn tuloksena syntyneessä suunnitteluprosessissa on otettu huomioon, että on tärkeää tunnistaa järvessä esiintyvien ongelmien syyt ja niiden seuraukset ja arvioida monipuolisesti vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia, toteutettavuutta, kustannustehokkuutta ja hyötyjä. Suunnitteluprosessi pyrkii sovittamaan yhteen erilaiset tarpeet ja tavoitteet, jotta suunnitelma saisi laajasti hyväksyntää eri sidosryhmiltä. Tämä julkaisu on tarkoitettu pääasiassa suunnitteluprosesseja vetävien asiantuntijatahojen käyttöön. Kohderyhminä ovat lähinnä ELY-keskusten ja kuntien asiantuntijat ja kunnostussuunnitelmia laativat konsultit sekä kunnostushankkeita rahoittavat ja toteuttavat organisaatiot. Julkaisua voidaan hyödyntää myös eri alojen oppilaitoksissa.
  • Pylkkö, Tapio (Suomen ympäristökeskus, 2003)
    Hankkeessa selvitettiin kansallisten vesille haitallisten aineiden käyttöä, mahdollisia päästöjä ja toimenpiteitä päästöjen ja niiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Pilottivaiheessa aineita oli neljä, jotka oli valittu SYKEssä alustavassa valintavaiheessa. Myöhemmässä tarkemmassa valintamenettelyssä (Londesborough 2003) ja lausuntomenettelyssä lopulliseen SYKEssä valmisteltuun ehdotukseen "kansallisiksi prioriteettiaineiksi" sisältyi pilottiaineista kaksi. Hankkeessa on pyritty kehittämään menettelytapa aineiden (kemikaalien) päästöjen ja vesistöille aiheutuvien riskien (vaikutusten) arvioimiseksi siten, että toimenpiteitä voidaan arvioida ja suunnata. Kunkin pilottiaineen mahdollisia käyttökohteita oli lukuisia ja osalle niistä oli tarkasteluvuonna (2001) merkittävää käyttöä ja edelleen osalle kohteista käytöstä aiheutuu vesistöille (potentiaalista) riskiä aiheuttavia päästöjä. Työssä on päästöjä arvioitu pääasiassa hyödyntäen saatavilla olevia käyttötietoja ja EU:n olemassa olevien aineiden asetuksen mukaista riskinarvioinnin ohjeistoa ja arviointimallia (EUSES). Jälkimmäistä ohjeistoa hyödyntäen on arvioitu myös päästöistä aiheutuvaa ekologista riskiä, mikä indikoi päästöjen merkittävyyttä. Toimenpiteitä on arvioitu pääosin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuitenkin arvioidaan myös uuden toimeenpanovaiheessa olevan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia menettelyjä. Tarkasteltujen aineiden osalta on päästöjä ja riskejä vähentäviksi tärkeimmiksi toimenpiteiksi voitu todeta lupamenettelyt ja muut viranomaistoimintaan liittyvät aktiviteetit (valvonta, ohjeistus, yms.). Kulutuskäytössä olevien kemikaalien riskit eivät pilottiaineilla olleet kovin merkittäviä, mutta niitäkin voidaan vähentää ohjeistuksella, tiedotuksella ja vapaaehtoisilla toimilla (ympäristömerkit, alakohtaiset ohjelmat, yms.). Tarvittaessa tuotesääntelyä kemikaalilain nojalla voidaan myös hyödyntää, ottaen huomioon tätä koskevat EU:n lainsäädännön menettelyt.
  • Salminen, Jani; Nystén, Taina; Tuominen, Sirkku (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Tässä raportissa luodaan katsaus vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntakemikaalien pohjavesivaikutuksista tehtyyn tutkimukseen Suomessa sekä esitetään tuloksia Kauriansalmen (Suomenniemi), Taavetin (Luumäki) ja Jaamankankaan (Kontiolahti) pohjavesialueilta natriumkloridin ja kaliumformiaatin käytön pohjavesivaikutusten seurantatuloksista. Lisäksi arvioidaan kaliumformiaatin käytön kustannuksia suhteessa perinteisen tiesuolan käyttöön sekä pohjavesisuojausten käyttöön verrattuna. Tutkimustulokset osoittavat, että kaliumformiaatti soveltuu käytettäväksi liukkaudentorjuntaan erityisesti tieosuuksilla, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla, joilla suolaantumisriski on suuri, ja lentokentillä, kun liukkaudentorjunnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia halutaan vähentää. Edellytyksenä formiaatin hajoamiselle maaperän kyllästymättömässä vyöhykkeessä on runsaasti orgaanista ainesta ja korkean mikrobiaktiivisuuden sisältävä maaperän pintakerros sekä riittävät kerrospaksuudet pohjaveden pinnan yläpuolella.
  • Hellsten, Pasi; Nystén, Taina (Suomen ympäristökeskus, 2001)
  • Hellstén, Pasi; Nystén, Taina; Kokkonen, Pauliina; Valve, Matti; Laaksonen, Timo; Määttä, Taimi; Miettinen, Ilkka (Suomen ympäristökeskus, 2002)
  • Paldanius, Jari; Tallskog, Lasse; Maijala, Olli; Riipinen, Jouko; Sairinen, Rauno (Ympäristöministeriö, 25.1)
    Kaavoituksen tietopohja on noussut yhä tärkeämmäksi kysymykseksi kaavaprosesseissa. Vaikutusten arvioinnin avulla arvioidaan ennakkoon kaavaratkaisun ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja.
  • Kosola, Marjaleena; Kemppi, Heikki (Suomen ympäristökeskus, 2002)
    Maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen samoin kuin luonnonvarojen säästäminenkin aiheuttavat monitahoisia taloudellisia vaikutuksia, joita selvitetään tässä työssä lähemmin. Työ on jatkoa Suomen ympäristökeskuksen maaperätutkimukselle, jossa on tarkasteltu muun muassa maaperänsuojelun toteutumista paikallisella tasolla ja jossa nostettiin esiin maaperänsuojeluun ja maaperän luonnonvarojen käyttöön liittyviä taloudellispainotteisia jatkotutkimustarpeita. Raportissa selvitetään taloudellisten vaikutusten arvottamisen periaatteita ja menetelmiä maaperän luonnonvarojen hyödyntämisessä. Hyödyntämistoiminta on työssä rajattu koskemaan maa-ainesten ottoa ja turvetuotantoa. Esimerkkihankkeiden avulla selvitetään ensin, mitä maaperän luonnonvarojen hyödyntämistä koskevien hankkeiden vaikutuksia on arvioitu YVA-lain (468/1994, muut. 267/1999) edellyttämässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Tämän jälkeen esitetään talousteoreettisen pohdinnan, muista maista saatujen esimerkkien sekä kirjallisuuden perusteella, millä menetelmillä taloudellisia vaikutuksia voitaisiin arvioida ja miten vaikutuksia voitaisiin taloudellisesti arvottaa. Raportissa tehdään ehdotuksia myös lupaharkintaan liittyvän taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi.