Otorrhoea & ear- and auditory-related outcomes of bacterial meningitis among children in Angola.

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4906-0
Title: Otorrhoea & ear- and auditory-related outcomes of bacterial meningitis among children in Angola.
Author: Karppinen, Mariia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: In resource-poor settings, otorrhoea, otitis media (OM) and bacterial meningitis (BM) cause substantial morbidity and mortality in children. Chronic otorrhoea causes disabling hearing impairment (HI) and may progress into intracranial infections, such as BM. In order to treat middle-ear infections, knowledge of the causative agents is crucial in Africa, where limited data are available. Additionally, little is known about the contribution of OM to BM, the effects of a bacterial aetiology and the prognostic value of an auditory brainstem response (ABR) on disease outcomes in resource-poor settings, where childhood BM often kills or leaves survivors with disabling and severe sequelae. Patients and methods: This thesis includes four different studies. The first study investigated the microbiology of otorrhoea samples from children 0 to 15 years of age between 2008 and 2015 from Luanda, Angola in a laboratory-based retrospective set-up and reviewed the related literature among African children over a two-decade period. A randomised treatment trial of 723 children with BM in Luanda, Angola, between 2005 and 2008 served as the basis to study ear- and auditory-related outcomes of childhood BM in subsequent observational studies. The second study investigated the frequency and effect of OM on the disease presentation, course and outcomes. The third study examined the relationship between different bacterial aetiologies and the age at hearing outcomes. And, finally, the fourth study examined the predictive value of the auditory brainstem response (ABR) on the adverse outcomes, and analysed the changes of ABR in childhood BM. Results: Otorrhoea in Luanda was caused by 32 different bacteria, the majority being Gram-negative organisms (85%). Current treatment quidelines appear locally applicable, since resistance to quinolones remained rare. However, among Enterobacteriaceae and Staphylococcus aureus, considerable resistance was noted. Furthermore, the literature review showed a high occurrence of otorrhoea and chronic suppurative otitis media (CSOM) in African children as well as possible gaps in existing knowledge. Among children with BM, OM occurred in 12%, of which the majority was otorrhoea. OM in Angola served as a marker for a more complex presentation, clinical course and outcome of BM. Multivariate analysis indicated that OM significantly increased the odds of dying or complicated clinical course. Furthermore, otorrhoea was associated with HIV positivity and poor socioeconomic conditions among infants. HI was a common sequela of BM, given that 12.8% of survivors became deaf, 6% experienced severe HI and 9% moderate HI. The effect of causative agents was significant only when hearing in both ears was analysed. Meningococcal meningitis caused less HI of any degree compared to other aetiologies (22% vs. 45%). In the age-group analysis (children <12 months of age), Streptococcus pneumoniae caused more deafness than other infectious agents (31% vs. 12%). Finally, we found no predictive value using either a single or repeated ABR measurement to predict death or to predict death or severe neurological sequelae. At the group level, the neural conduction time was prolonged in BM compared to controls. However, due to the low specificity and sensitivity in our sample, prolongation does not serve as a prognostic tool. Conclusions: Antimicrobial susceptibility patterns support the current World Health Organization (WHO) guidelines for treating otorrhoea, which, in Africa, appears highly common, clearly implicating public health practises. In Angola, associated OM complicated BM, and otorrhoea served as a potential marker for HIV. The extent of HI appears to depend upon various factors, among which bacterial aetiology seems to play a role. We continue to need prognostic tools for BM, which are appropriate to resource-poor settings.Taustaa: Matalan toimeentulon maissa korvan märkävuoto, välikorvatulehdukset ja märkäinen aivokalvontulehdus aiheuttavat huomattavaa sairastavuutta ja kuolleisuutta lapsilla. Pitkään jatkuva korvavuoto vaurioittaa kuuloa ja voi levitä kallonsisäiseksi tulehdukseksi muun muassa aivokalvoihin. Jotta välikorvatulehduksia voidaan tehokkaasti hoitaa, tieto niiden aiheuttajista on tärkeää – erityisesti Afrikassa, jossa tietoa taudinaiheuttajista ja antibioottiherkkyyksistä lapsilla on vain vähän saatavilla. Lisäksi lasten aivokalvontulehduksen taudinkulkuun ja ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään vähän, erityisesti köyhimmissä maissa, joissa aivokalvontulehdus johtaa usein kuolemaan tai vammauttaa pysyvästi huomattavan osan henkiin jääneistä. Potilaat ja menetelmät: Tämä tutkimus koostui neljästä osatyöstä, ja selvitti 1) korvan märkävuodon mikrobiologiaa 0–15-vuotiailta lapsilta Luandassa, Angolassa vuosina 2008-2015 otetuista näytteistä retrospektiivisessä tutkimusasetelmassa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi afrikkalaislapsilla asiasta tehdyt tutkimukset kahden edeltävän vuosikymmenen ajalta. Vuosina 2005-2008 toteutettu laaja aivokalvontulehduksen hoitotutkimus 0-13 vuotiailla lapsilla toimi tutkimusaineistona jatkotutkimuksillemme. Näissä tutkimuksissa selvitettiin 2) liitännäisen korvatulehduksen vaikutusta aivokalvontulehdukseen; 3) taudinaiheuttajan ja iän suhdetta aivokalvontulehduksen aiheuttamaan kuulovikaan; sekä 4) kuuloradan herätepotentiaalien muutoksia ja ennustearvoa aivokalvontulehduksen ennusteeseen. Tulokset: Korvan märkävuotoa aiheutti 32 eri bakteeria, joista suurin osa oli Gram-negatiivisia bakteereita (85%). Ajankohtainen hoitosuositus krooniselle vuotavalle korvatulehdukselle on Luandassa edelleen käypä, sillä fluorokinolonien antibioottiresistenssi oli harvinaista. Enterobakteerien sekä Staphylococcus aureus –bakteerien osalta todettiin antibioottiresistenssiä. Kirjallisuuskatsauksessa todettiin korvan märkävuodon ja kroonisen märkäisen korvatulehduksen olevan afrikkalaislapsilla hyvin yleisiä. Samalla havaittiin myös, että näistä sairauksista oli vain vähän tietoa afrikkalaislasten keskuudessa. Aivokalvontulehdukseen sairastuneista lapsista 12%:lla todettiin liitännäinen korvatulehdus, josta suurin osa oli korvan märkävuotoa. Angolassa korvatulehdus liittyi aivokalvontulehduksen hankalampaan taudinkuvaan, taudin kulkuun ja ennusteeseen. Korvatulehdus lisäsi kuoleman tai hankalan taudinkuvan riskiä monimuuttuja-analyysissä. Lisäksi lapsilla, joilla oli korvan märkävuotoa, esiintyi enemmän HIV-infektiota, ja alle vuoden ikäisistä märkävuotoa esiintyi enemmän lapsilla, jotka olivat köyhimmistä olosuhteista. Kuulovika oli yleinen aivokalvontulehduksen komplikaatio: 12,8% lapsista kuuroutui, 6% sai vakavan ja 9% keskivaikean kuulovian. Taudinaiheuttajan vaikutus kuulovaurioon oli merkitsevä ainoastaan, kun molempien korvien kuulo analysoitiin. Meningokokin aiheuttamassa aivokalvontulehduksessa kuulovikaa esiintyi vähemmän verrattuna muihin taudinaiheuttajiin (22% vs. 45%). Kun iän vaikutus otettiin huomioon, alle vuoden ikäisillä lapsilla Streptococcus pneumoniae aiheutti kuuroutta jopa 31%:lla. Yksittäisen tai toistetun aivorunkoherätevastemittauksen avulla ei pystytty ennustamaan kuolemaa tai vakavaa neurologista vammautumista. Kaiken kaikkiaan aivorungon kuuloradan johtuminen oli hitaampaa potilailla verrattuna terveisiin kontrolleihin. Koska sensitiivisyys ja spesifisyys suhteessa kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen olivat matalia, johtumisaikojen pidentyminen potilailla ei soveltunut taudin ennusteen arvioimiseen. Johtopäätelmät: Antibioottiherkkyysanalyysien tulokset tukevat ajankohtaisia Maailman terveysjärjestön hoitosuosituksia kroonisen märkäisen välikorvatulehduksen hoidossa. Korvan märkävuoto on Afrikassa hyvin yleistä ja vaatii kansanterveydellisiä toimia. Angolassa korvatulehdus komplisoi bakteerimeningiittiä, ja korvan märkävuoto voi viitata HIV-infektioon. Kuulovika aivokalvontulehduksessa liittyy moniin tekijöihin, mm. taudinaiheuttajaan ja lapsen ikään. Aivokalvontulehduksen ennusteen arvioimiseksi erityisesti köyhimmissä maissa tarvitaan lisää työkaluja.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4906-0
http://hdl.handle.net/10138/298992
Date: 2019-03-08
Subject: Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
otorrhea.pdf 1.960Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record