Viivästynyt käynnistyminen ja akuutti rejektio munuaisensiirrossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Kailari, Villemikko
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201902141272
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/299031
dc.description.abstract Suomessa tehdään vuosittain noin 240 munuaissiirtoa. Munuaissiirtojen määrä on ollut viime vuosikymmenen aikana noususuuntainen. Munuaissiirroissa siirrettävään elimeen tulee kylmäsäilytyksen ja verenkierron avaamisen aikana vaurio, jota kutsutaan iskemia-reperfuusiovaurioksi. Tästä johtuen osalla potilaista munuaissiirteen toiminta ei käynnisty välittömästi leikkauksen jälkeen vaan potilas tarvitsee postoperatiivista dialyysihoitoa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä viivästynyt käynnistyminen, englanniksi delayed graf function, DGF. Suomessa DGF:n yleisyys munuaissiirtopotilailla on noin 25 prosenttia. Tässä tutkielmassa on analysoitu 100 munuaissiirtopotilaan muodostama aineisto. Munuaissiirrot on tehty vuosina 2015-2016. Tutkimuksen tavoitteena selvittää mitkä tekijät munuaissiirteen vastaanottajassa, leikkauksen aikana ja seurannassa ovat yhteydessä DGF:n syntyyn. Lisäksi tarkastellaan DGF:n ja akuutin rejektion yleisyyttä ja yhteyttä aineistossamme. 29 prosenttia aineiston potilaista sai DGF:n. DGF:lle altistavia tekijöitä olivat hemodialyysi ja perioperatiivinen vuoto sekä positiivinen nestetasapaino. DGF-potilaita verratessa verrokkiryhmään huomattiin, että DGFryhmän potilaiden diureesi oli leikkauksen yhteydessä pienempi ja keskivaltimopaine sekä arteriavirtaus reperfuusion jälkeen olivat suuremmat verrattuna niihin, joilla DGF ei ilmennyt. Myös heräämö- ja kokonaissairaalahoitoaika olivat pidemmät. DGF potilaiden kreatiniiniarvot olivat 1 kuukauden ja 3 kuukauden kohdalla korkeammat kuin verrokeilla. DGF altisti selvästi akuutille rejektiolle mutta akuutteja rejektioita esiintyi myös ei-DGF –ryhmässä. Tutkimus samalla siis vahvistaa sitä käsitystä, että DGF:n syitä ja riskitekijöitä kannattaa kartoittaa ja ehkäistä, jotta munuaissiirtopotilaiden sairaalahoitoaika olisi lyhyempi ja akuutteja rejektioita tulisi vähemmän. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject munuainen
dc.subject munuaissiirto
dc.subject dgf
dc.subject viivästynyt käynnistyminen
dc.subject akuutti rejektio
dc.subject.mesh dgf und
dc.subject.mesh siirteet und
dc.subject.mesh munuainen und
dc.subject.mesh hyljintä und
dc.title Viivästynyt käynnistyminen ja akuutti rejektio munuaisensiirrossa fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201902141272

Files in this item

Files Size Format View
Viivästynyt käynnistyminen munuaisensiirrossa.pdf 479.5Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record