Kulttuuriset ja uskonnolliset seikat korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioiden oikeuskäytännössä vuosina 2002-2018

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902131252
Title: Kulttuuriset ja uskonnolliset seikat korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioiden oikeuskäytännössä vuosina 2002-2018
Author: Oinonen, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902131252
http://hdl.handle.net/10138/299074
Thesis level: master's thesis
Discipline: Valtiosääntöoikeus
Constitutional law
Statsförfattningsrätt
Abstract: Suomessa tasaisesti jatkunut monikulttuuristumiskehitys on nostanut ajankohtaiseksi kysymyksen uskonnon ja kulttuurin sekä suomalaisen oikeusjärjestelmän välisestä suhteesta. Monikulttuuristumisen vaikutukset ilmenevätkin monella eri oikeudenalalla. Tältä osin kulttuuriset ja uskonnolliset seikat tulevat kyseeseen myös korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioita koskevassa oikeuskäytännössä, erityisesti vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden aikaisempaa suuremman määrän seurauksena. Tutkielmassa on tarkasteltu kulttuuristen ja uskonnollisten seikkojen ilmenemistä korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä vuosina 2002-2018. Tutkielmaa varten on koottu korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännöstä 28 tapauksen oikeustapausaineisto. Aineistoa on systematisoitu eri tavoin kulttuuriset ja uskonnolliset seikat huomioon ottaen. Tutkielmassa on selvitetty sitä, miten kulttuuriset ja uskonnolliset seikat ilmenevät korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioita koskevassa oikeuskäytännössä ja miltä aineiston perusteella tehdyt havainnot näyttäytyvät perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottaen. Tutkimuskysymyksen tarkastelu oikeustapausaineistoa hyödyntämällä on edellyttänyt "kulttuuriset ja uskonnolliset seikat" -käsitteen määrittelyä. Käsitettä on määritelty perus- ja ihmisoikeussääntelyyn tukeutuen. Tutkielman tarkoituksen kannalta on ollut tarkoituksenmukaisinta hahmotella sellainen sisältö käsitteelle "kulttuuriset ja uskonnolliset seikat", joka tukee tutkimuskysymyksen tarkastelua sekä oikeustapausaineiston analysointia. Oikeustapausaineistoa on tutkielmassa systematisoitu eri tavoin; ajallisesti, temaattisesti sekä perus- ja ihmisoikeuslähtöisen jaottelun avulla. Ajallisen systematisoinnin perusteella havaitaan, että määrällisesti korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö painottuu erityisesti viime vuosiin, mihin vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Tämä ilmenee myös kansainvälistä suojelua koskevien tapausten lukumääräisenä erottumisena. Tästä huolimatta korkein hallinto-oikeus on antanut kulttuurisia ja uskonnollisia seikkoja merkittävällä tavalla linjaavia päätöksiä 2000-luvun alussa. Oikeustapausaineiston temaattinen jaottelu puolestaan ilmentää kulttuuristen ja uskonnollisten seikkojen ilmenemistä laajasti eri asiaryhmissä, esimerkiksi lapsen etua, somalialaista klaanitaustaa ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Perus- ja ihmisoikeuslähtöinen jaottelu ilmentää kulttuuristen ja uskonnollisten seikkojen liityntää perus- ja ihmisoikeussääntelyyn. Tältä osin perus- ja ihmisoikeudet ilmenevät korkeimman hallinto-oikeuden tapauksissa välillisesti, perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan tai suoran liitynnän välityksellä. Välillisesti kulttuuriset ja uskonnolliset seikat ilmenevät muun ohella siten, että turvapaikanhakijan kotimaan kulttuuriin ja uskontoon liittyy sellaisia seikkoja, jotka voivat johtaa tämän toimien vuoksi jopa kansainvälisen suojelun tarpeeseen. Tältä osin maatietous korostuu. Kulttuuriset ja uskonnolliset seikat ilmenivät myös perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan välityksellä, jolloin päätöksen perusteluissa korostuu perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan vaikutus ratkaisun lopputulokseen. Tässä punninnassa heikompaan asemaan ovat jääneet sellaiset kulttuuriset ja uskonnolliset seikat, joiden on katsottu olevan Suomen oikeusjärjestelmän ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia. Suora perusoikeusliityntä ilmenee puolestaan sellaisissa kansainvälistä suojelua koskevissa tapauksissa, joissa on vedottu uskonnosta luopumiseen ja usein myös kristinuskoon kääntymiseen. Tällöin tapauksiin liittyy turvapaikanhakijan oikeus uskonnonvapauteen ja siihen sisältyvä oikeus vaihtaa uskontoa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ulkomaalaisasioissa on keskeisellä tavalla kyse ulkomaalaisen tai tämän kotimaan kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä seikoista ja edelleen näihin seikkoihin voi liittyä voimakkaasti ulkomaalaisen perus- ja ihmisoikeudet, vaikka perus- ja ihmisoikeuskysymykset eivät olisikaan oikeudellisen päätöksenteon keskiössä. Perus- ja ihmisoikeusliityntä on kuitenkin otettava huomioon kulttuurisia ja uskonnollisia seikkoja koskevassa harkinnassa.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record