The impact of lifestyle intervention and socioeconomic status on the risk of gestational diabetes

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4892-6
Title: The impact of lifestyle intervention and socioeconomic status on the risk of gestational diabetes
Author: Rönö, Kristiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Obstetrics and Gynecology
Doctoral Program in Clinical Research
Helsinki University Hospital, Department of Obstetrics and Gynecology
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Gestational diabetes (GDM) –– hyperglycemia first detected during pregnancy –– is associated with short- and long-term adverse outcomes for both the mother and the child. The GDM incidence in Finland was 19 % in 2017. The incidence is rising, explained by the advancing age and rate of adiposity of childbearing women, as well as sedentary lifestyles. Results concerning GDM prevention with lifestyle counseling initiated during pregnancy have been mostly discouraging. While obesity and poor health are associated with socioeconomic disadvantage, the relationship between maternal income and education with the risk of GDM are not clear. The aim of this thesis was to assess the impact of lifestyle intervention and socioeconomic status on the incidence of GDM and includes data from two studies. The Finnish Gestational Diabetes Prevention Trial (RAskausDIabetes ja ELintavat; RADIEL) 2008–2014 was a randomized controlled trial aimed at GDM prevention among high-risk women. Women planning a pregnancy or in the first half of pregnancy, with prior GDM or body mass index ≥30 kg/m2, and no diabetes at inclusion, were allocated to intervention and control groups. The participants in the intervention group received individually modifiable lifestyle education from study nurses every three months. The participants also attended a group visit with a dietician. GDM diagnosis was based on 2-h 75-g oral glucose tolerance test (OGTT). Recruitment of women planning pregnancy proved difficult and the pregnancy rate within one year among the 228 enrolled women was unexpectedly low, only 63%. The total incidence of GDM during pregnancy was 57%. Among the 429 women recruited during pregnancy, the total incidence of GDM was 46%. There was no difference between the intervention and control groups in GDM incidence within either study arm. Among women recruited during pregnancy, the prevalence of early GDM was 36%. In the subgroup of 269 pregnant women with normal OGTT at study inclusion, the intervention succeeded in reducing the GDM risk by 36%, with 14% incidence in the intervention and 22% incidence in the control group. The aim of study with data from the register-based Vantaa Birth Cohort study 2009 – 2015 was to assess the impact of pre-pregnancy maternal income and education on the incidence of GDM among 5962 primiparous Finnish women. The incidence of GDM decreased from 19 % to 13 % with increasing maternal income from the lowest (I) to the highest (V) level. Education had an additional protective effect. In conclusion, the prevention of GDM with lifestyle intervention may not be achievable in all high-risk women. A low pregnancy rate and difficulties with participant recruitment complicated the intervention initiated before pregnancy. One limiting factor for successful prevention of GDM during pregnancy seems to be the high rate of glucose intolerance already in early pregnancy. This study is, however, one of the first to show that prevention may be possible in some women, namely among those high-risk gravidas with normal glucose tolerance at the beginning of pregnancy. Another focus group for targeting future interventions is women of low income and education levels since they have a higher rate of GDM compared to their similarly aged peers with higher income and education.Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Siihen liittyy lyhyen ja pitkän aikavälin haittavaikutuksia sekä äidille että lapselle. Vuonna 2017 todettiin raskausdiabetes Suomessa 19 %:lla synnyttäjistä. Esiintyvyys on noussut mm. synnyttäjien kasvavan painoindeksin ja iän sekä vähentyneen liikunnan vuoksi. Raskausdiabeteksen puhkeamista on pyritty ehkäisemään raskausaikana annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella, mutta tulokset ovat olleet enimmäkseen lannistavia. Matalan sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä lihavuuteen ja heikkoon terveyteen, mutta tulojen ja koulutuksen yhteys raskausdiabetesriskiin on epäselvä. Tässä väitöskirjatyössä arvioitiin elämäntapaohjauksen ja sosioekonomisen aseman yhteyttä raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen kahdessa tutkimusaineistossa. RAskausDIabetes ja ELintavat -tutkimuksessa (RADIEL) 2008–2014 satunnaistettiin tutkimus- ja verrokkiryhmiin ennen raskautta tai raskauden alkupuoliskolla naisia, joilla oli ollut aiemmin raskausdiabetes, tai joiden painoindeksi oli ≥30 kg/m2. Tutkimusryhmäläiset saivat kolmen kuukauden välein tutkimushoitajien tarjoamaa ravitsemus- ja liikuntaohjausta, sekä tutkimuksen alussa ryhmäkäynnin ravitsemusterapeutilla. Raskausdiabetes-diagnoosi perustui kahden tunnin 75 g glukoosirasitukseen. Raskautta suunnittelevien rekrytointi osoittautui haastavaksi. Vuoden sisällä 228:sta tutkittavasta tuli raskaaksi vain 63 %, ja heistä 57 %:lla todettiin raskausdiabetes. Raskauden alkuvaiheessa rekrytoiduilla 429 naisella raskausdiabetes todettiin 46 %:lla. Kummassakaan ryhmässä ei nähty eroa tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä raskausdiabeteksen ilmaantuvuudessa. Raskausaikana rekrytoiduilla todettiin jo tutkimuksen alkuvaiheessa varhainen raskausdiabetes useammalla kuin joka kolmannella. Alkuraskauden aikana rekrytoitujen 269 naisen alaryhmässä, jossa glukoosirasitustulos oli normaali tutkimuksen alussa, elämäntapaohjaus vähensi raskausdiabeteksen ilmaantuvuutta 36 %. Raskausdiabeteksen ilmaantuvuus oli 14 % tutkimusryhmässä ja 22 % verrokkiryhmässä. Rekisteripohjaiseen Vantaan syntymäkohortti 2009–2015 -tutkimukseen perustuvassa aineistossa arvioitiin raskautta edeltävien äidin omien tulojen ja koulutuksen yhteyttä raskausdiabetesriskiin 5962 suomalaisella ensisynnyttäjällä. Raskausdiabeteksen ilmaantuvuus laski 19 %:sta 13 %:iin äidin tulojen noustessa matalimmalta tasolta (I) korkeimmalle tasolle (V). Myös koulutuksella oli suojaava vaikutus. Tämän tutkimuksen perusteella raskausdiabeteksen ehkäisy ei vaikuta olevan mahdollista kaikissa korkean riskin ryhmissä. Raskautta suunnittelevien naisten tavoittaminen osoittautui hankalaksi. Lisäksi varhaisen raskausdiabeteksen korkea esiintyvyys rajoittaa raskausaikana aloitetun ehkäisyn onnistumista. Tämä tutkimus on kuitenkin yksi ensimmäisistä, joissa raskausdiabeteksen ehkäisy elämäntapaohjauksella on onnistunut naisilla, joilla glukoosiaineenvaihdunta on normaali vielä raskauden alkuvaiheessa. Naiset, joilla on alhainen tulo- ja koulutustaso, muodostavat tärkeän kohderyhmän tuleville interventioille, sillä heillä on korkeampi sairastumisriski verrattuna saman ikäisiin parempituloisiin ja koulutetumpiin naisiin.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4892-6
http://hdl.handle.net/10138/299334
Date: 2019-03-22
Subject: 3123 Naisten- ja lastentaudit (Naistentaudit synnytykset)
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
THEIMPAC.pdf 5.756Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record