Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Kielioppi ja tekstilaji : Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Honkanen, Suvi fi
dc.date.accessioned 2012-02-24T14:01:48Z
dc.date.available 2012-03-06 fi
dc.date.available 2012-02-24T14:01:48Z
dc.date.issued 2012-03-16 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-7731-9 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/29945
dc.description.abstract This study addresses the interplay of lexico-grammatical and wider textual patterns by which directive meanings are created in an administrative genre. The data comprises 123 circular letters sent to city schools by the Helsinki City Education authority. The dialogically oriented analysis draws on the concept of genre as a dynamic nexus between an individual s actions and a socially defined context. Further tools are utilized from cognitive and systemic-functional linguistics. The study first investigates conventionalized directives as clause(-like) lexico-grammatical units, profiling the directive function of the text and the agentive role handed down to the addressee. In the data, conventionalized directives are demonstrated to have a central role in the construal of a particular functional stage, the request sequence, realized differently in the three major sub-genres recognized in the data. In the request sequence, conventionalized directives further realize two functions, distinguished by different patterns of argument structure and thematic progression. Secondly, the study focuses on co(n)textual factors influencing the use of conventionalized directives as constitutive elements of the request sequence. The analysis shows that conventionalized directives not only function as a means of formulating requests for action but also direct the addressee s attention to the requests treated as the most newsworthy by the writer. The degree of newsworthiness is reflected in the argument structure of the conventionalized directive chosen at the beginning of the request sequence. Through the argument structure, it further shapes the structure of the sequence. Finally, the study investigates the kinds of co(n)texts in which a conventionalized directive construes the addressee as the agent of the desired action in an explicit way. The analysis shows that explicit construal is sometimes used to delimit the group of desired actors. However, it is also used when the linguistic choices made indicate that the request is treated by the writer as potentially problematic. This further confirms the finding of the explicit marking of the agent as a particular kind of focusing device, allowing for the interactants to treat the request given as particularly relevant in the ongoing interaction. In conclusion, the study shows how relevant aspects of the situation are dynamically fore- and backgrounded by the participants in and through linguistic action. In this way, it advocates an approach to directive language use in written data that resembles the one advocated for spoken data by interactional linguistics. The study also adds to knowledge on municipal workplace communication, offering tools for training of administrative staff and for analyzing organizational change discourse. en
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan kielellisen ohjailukeinon valintaa tietynlaisissa institutionaalisissa tilanteissa. Työn kielinäkemys on dialoginen. Tarkastelun lähtökohtana ovat direktiivin eli ohjailevan lausuman käsite sekä joukko opetusviraston ryhmäkirjeitä, jotka edustavat ohjailevaa tekstilajia. Työn tavoitteena on lisätä tietoa siitä, millaiset kontekstiseikat motivoivat ryhmäkirjeissä direktiivin muotoilua. Kontekstuaalisen tarkastelun mahdollistamiseksi aiempaa kuvaustraditiota täydennetään määrittelemällä kiteytyneet direktiivit lauseen muotoisiksi tai lausemaisiksi rakenteiksi, joiden välityksellä tekstin ohjaileva tehtävä nousee ilmauksen kehyksestä sen profiiliin. Lisäksi kuvataan, kuinka toivotun teon toteuttajan koodaustapa kytkeytyy yhteen lauseen temaattisen rakenteen kanssa. Kiteytyneiden direktiivien kontekstualisointi toteutuu sitten kolmitasoisesti. Ensinnäkin työ osoittaa, että kiteytyneet direktiivit toimivat ryhmäkirjeissä kehotusjaksoksi nimitetyn funktionaalisen jakson rakenneosina. Tässä jaksossa ne voivat toteuttaa kahta tehtävää, joita erottavat toisistaan argumenttirakenteen ja teemankulun konventiot. Jaksot toteutuvat puolestaan eri tavoin ryhmäkirjeiden kolmessa keskeisessä alatekstilajissa. Kehitettyjen menetelmien varassa työ selvittää, milloin ohjailufunktio toteutuu ryhmäkirjeissä kiteytyneen direktiivin avulla. Käy ilmi, että kiteytyneet direktiivit eivät ainoastaan ohjaile vastaanottajan toimintaa, vaan suuntaavat lukijan huomion ohjeisiin, jotka hahmottuvat tekstissä muita uutisarvoisemmiksi. Uutisarvoisuuden aste heijastuu erityisesti kehotusjakson ensimmäisen kiteytyneen direktiivin argumenttirakenteeseen. Argumenttirakenteen välityksellä se muokkaa myös kehotusjakson sisäistä rakennetta. Toisekseen työ tarkastelee, milloin kiteytynyt direktiivi antaa toivotun tekemisen toteuttajalle eksplisiittisen koodauksen. Käy ilmi, että myös toteuttajan eksplikointia motivoivat uutisarvoisuuteen tai relevanssin kasvattamiseen liittyvät seikat. Eksplisiittinen tekijän ilmaus voi näin toimia paitsi keinona yksilöidä tekijä myös keinona nostaa ohjeen huomioarvoa ongelmallisia tilanteita käsiteltäessä. Kootusti työ havainnollistaa, että myös kirjoitetun tekstin kieliopilliset valinnat kuljettavat mukanaan tietoa siitä, kuinka osallistujat orientoituvat meneillään olevaan vuorovaikutustilanteeseen. Esimerkiksi passiivin käyttö hahmottuu osaksi hienovaraista tekstistrategiaa, jonka avulla voidaan säädellä kuvaa esitettävien ohjeiden odotuksenmukaisuudesta. Työn tuloksia voidaan näin soveltaa esimerkiksi virkamieskoulutukseen sekä työelämän tutkimus- ja kehitystyöhön. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-7730-2 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject suomen kieli fi
dc.title Kielioppi ja tekstilaji : Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä fi
dc.title.alternative Grammar and Genre: On Directives in Circular Letters of a Municipal Office en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Leino, Pentti fi
dc.ths Shore, Susanna fi
dc.ths Sorjonen, Marja-Leena fi
dc.opn Heikkinen, Vesa fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
kieliopp.pdf 1.308Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account