Raskauksien kulku ja synnyttäjien ja syntyneiden lasten tulehdusten esiintyvyys niissä raskauksissa, joissa sikiökalvot ovat puhjenneet ennenaikaisesti

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902211295
Julkaisun nimi: Raskauksien kulku ja synnyttäjien ja syntyneiden lasten tulehdusten esiintyvyys niissä raskauksissa, joissa sikiökalvot ovat puhjenneet ennenaikaisesti
Tekijä: Ilkka, Viola
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2019
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902211295
http://hdl.handle.net/10138/299572
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Suomessa elävänä syntyneistä lapsista 5-6% syntyy ennenaikaisesti (<37+0 raskausviikkoa). Tärkein yksittäinen syy ennenaikaiselle synnytykselle on kohtu- ja sikiökalvojen tulehdus, joka on usein taustalla myös ennenaikaisessa lapsivedenmenossa. Valtaosa tulehduksista on piileviä, ja niiden diagnosoimiseksi voidaan käyttää raskausaikana lapsivesipunktiolla otettua lapsivesinäytettä. Kohtutulehdus aiheuttaa lisääntynyttä sairastavuutta ja kuolleisuutta sikiölle ja äidille. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää raskauksien kulku ja synnyttäjien sekä syntyneiden lasten tulehdusten esiintyvyys raskauksissa, joissa sikiökalvot olivat puhjenneet ennenaikaisesti. Tutkimusaineistossa oli kaikki HYKS Naistenklinikalla vuosina 2012-2017 ennen raskausviikkoa 34+0 tapahtuneet yksisikiöiset synnytykset, joissa sikiökalvot olivat puhjenneet ennenaikaisesti. Aineistossa oli 319 synnytystä. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti potilasasiakirjoista. Analysointivaiheessa vertailtiin kerättyjä tietoja sen perusteella, oliko tehty lapsivesipunktiota piilevän kohtutulehduksen diagnosoimiseksi. Lapsivesipunktio oli tehty 51:ssä (16%) raskaudessa ja 268:ssa (84%) raskaudessa sitä ei tehty. Tutkimuksessa todettiin, että vakavia tulehduksia esiintyi ennenaikaisen lapsivedenmenon jälkeen 8%:lla syntyneistä lapsista. Määrä on noin kaksi kertaa enemmän kuin kaikilla vastasyntyneillä Suomessa. Neonataalikuolleisuus koko aineistossa oli 3,2% ja tehohoitoa tarvitsi 83% lapsista. Istukan histologinen tulehdus todettiin 64,8%:ssa näytteeksi otetuista istukoista. Istukan histologisia tulehduksia todettiin sitä enemmän, mitä pidempi aika lapsivedenmenon ja synnytyksen välillä oli. Kliinistä kohtutulehdusta tavattiin 6,3%:lla synnyttäjistä raskausaikana ja kliiniset tulehdusoireet ohjasivat lapsivesipunktion tekemistä. Lapsivesipunktion käytöllä tulehdusten diagnostiikassa ei ollut vaikutusta syntyneiden lasten tulehdusten tai kuolleisuuden esiintyvyyteen, mutta varhaisemmista syntymäviikoista johtuen tehohoitojaksot olivat pidempiä, mikäli lapsivesipunktio oli tehty. Ennenaikaiseen sikiökalvojen puhkeamiseen liittyy suurentunut vakavien tulehdusten ja kuolleisuuden riski sekä merkittävä tehohoidon tarve. Histologinen kohtutulehdus on huomattavan yleinen synnytyksen jälkeinen löydös näissä raskauksissa. Tarkat ja herkät diagnoosimenetelmät kohtutulehduksen diagnosoimiseksi jo raskausaikana puuttuvat toistaiseksi. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimustietoa ja kattavampaa seurantaa lapsiveden tulehduslöydösten vaikutuksista syntyvien lasten pitkäaikaiseen terveyteen.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot