Toimivasta tilasta mielenrauhan tyyssijaan : Kulttuurinen kuluttajatutkimus kodin tunnun jäsentymisestä merkityskokonaisuuksiksi pääasiallisessa kodissa ja kakkoskodissa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4946-6
Title: Toimivasta tilasta mielenrauhan tyyssijaan : Kulttuurinen kuluttajatutkimus kodin tunnun jäsentymisestä merkityskokonaisuuksiksi pääasiallisessa kodissa ja kakkoskodissa
Author: Uimonen, Sirpa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-04-05
Belongs to series: Taloustieteen osaston julkaisuja nro 71 - URN:ISSN:1235-2241
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4946-6
http://hdl.handle.net/10138/299701
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: My research is about the sense of home comprehended as the entirety of meanings. My approach was to look at the sense of home from the phenomenological stance and from the experiences of the consumer. Utilizing the theory of practice I examined the elements of the sense of home and their significance by means of a theme interview. The theme interviews were organized in Finland and in the Portuguese Algarve. The analysis of the interview transcripts was done as a text analysis using Atlas.Ti7. The analysis is primarily based on themes-analysis. Resulting from the analysis, there emerged several different entireties of the sense of home. Each sense of home entirety is framed by a concrete observed space, an abstract imagined space, and a living space. The practical space means easy everyday life and the functionality of home-based practices. The space is relatively clean and tidy. The homely lair manifested itself as snuggling down and emphasizing all kinds of comfort. The homely lair is a private space. The objects at home remind the occupant of his or her personal history and the loved ones. For many, a homely lair was made to the second home. In the space, the loved ones — even the late ones — are present. The feeling of a homely lair was also brought into the second home in the Algarve. Specifically, the second home in the Algarve is clearly a place for the peace of mind, which is best described by the desire for freedom, freedom from duties, external timetables and pressures. The sense of home can be merely an inner state of mind, which is not necessarily tied to a particular geographical place. The sense of home can be present here and now or in an imagination. The stimulating ambience is a comprehensive feeling conveyed by multiple senses. Experiences rise in the home space, of the home space, of the environment and of the imagination, and of the virtual world that complements the visible reality. The creator of the ambience actualizes herself and wants to involve other people as part of the ambience both as evaluators and as audience. One significant result relates to material. Home in Finland is furnished with objects and things, intangible objects and virtual material. In the second home abroad, however, the mobile consumers want to efface the solid personal meaning of things. Housing, furnishing and moving around are preferentially organized through services. The study complements and updates the definition of comfort. Earlier layers of domestic comfort include privacy, leisure, ease, comfortable furnishings, heat, light, ventilation, household appliances, efficiency, running water, indoor toilet and bathroom. New layers of comfort are abstract requirements of time management, to synchronize one's everyday life with the rhythms of the environment, and the desire to take control of one's own life.Tutkimukseni käsittelee kodin tuntua merkityskokonaisuutena. Kodin tuntuun vaikuttavat useat tekijät kuten yksityisyys, viihtyminen, mukavuus, kotoiset käytännöt, kotitila ja ihmissuhteet. Tutkimukseni perusteella mukavuus ei tarkoita enää pelkästään rentoutumista, pehmeitä huonekaluja, toimivia kodinkoneita, lämmintä vettä tai miellyttävää kylpyhuonetta. Uudet mukavuusodotukset ovat abstrakteja vaatimuksia ajan hallinnasta, oman elämän rytmittämisestä ympäristön kanssa ja halu ottaa oma elämä omaan kontrolliin. Selvitin teemahaastattelun keinoin kodin tunnun osatekijöiden merkitystä haastateltaville. Suomessa monella haastateltavalla oli kaksi kotia, joiden kodin tuntu vaikutti olevan hyvin erilainen. Koska mökkeilyä on tutkittu Suomessa jo jonkin verran, päädyin haastattelemaan Portugalin Algarvessa siellä osan vuotta asuvia suomalaisia. Kodin tuntuja on tässä ja nyt kolmenlaisia. Toimiva tila -kodin tuntu merkitsee helppoa arkea ja kotoisten käytäntöjen toiminnallisuutta. Koti on sopivasti siisti ja puhdas. Ikävät asiat piilotetaan pois näkyvistä ja pois mielestä. Pesäkolo –kodin tuntu ilmenee käpertymisenä, oleiluna ja mukavuuden haluna. Kodin tavarat muistuttavat omasta eletystä elämästä sekä läheisistä ihmisistä, myös edesmenneistä. Monen pesäkolo sijaitsi kakkosasunnolla. Pesäkolomainen kodin tuntu oli myöskin Algarven kakkoskodin sisällä. Kuitenkin kokonaisuudessaan Algarven kakkoskodissa kodin tuntu oli selvästi mielenrauhan tyyssija. Siellä voi elää omaa elämää velvoitteista ja ulkoisista aikatauluista vapaana. Kodin tuntu saattaa olla pelkästään kuluttajan pään sisällä mielen sisäisenä olotilana. Se ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan. Tunne voi olla tässä ja nyt tai haaveissa. Mielen sisälle rakennettu kodin tuntu voi olla myös pako arjesta, jos koti ei tunnu kodilta. Tunnelmointia ja yhdessäoloa -kodin tuntu merkitsee moniaistillista tunnelmaa. Elämyksiä haetaan kodin sisältä, kotia ympäröivästä luonnosta, rakennuksista, äänistä ja mielikuvituksesta sekä näkyvää todellisuutta täydentävästä virtuaalimaailmasta. Tunnelman luoja toteuttaa itseään. Hän haluaa mukaan toisia ihmisiä niin osaksi tunnelmaa kuin elämysten arvioijiksi ja yleisöksi. Suomalaista kotia sisustettiin tavaroilla, aineettomalla materialla ja virtuaalisesti. Ulkomaisessa kakkoskodissa materian merkitys haluttiin sen sijaan häivyttää. Liikkuvaa elämätyyliä harjoittava ihminen ei halua luoda kiinteää henkilökohtaista suhdetta tavaramaailmaan. Tärkeintä on mahdollisuus liikkua paikasta toiseen, mahdollisuus asua ja elää oman elämäntyylin mukaan. Suomalaista identiteettiä ja yhteydenpitoa läheisiin ihmisiin pystyy helposti ylläpitämään sähköisten verkkopalveluiden avulla.
Subject: Kuluttajaekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TOIMIVAS.pdf 3.625Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record