Specialisation education

 

Recent Submissions

  • Suorsa, Hilkka (2007)
    Osaamisen johtamisen tulee lähteä liikkeelle yrityksen strategiasta, visiosta ja tavoitteista. On mietittävä strategisia tulevaisuuden menestystekijöitä ja mitä se tarkoittaa osaamisen suhteen eli millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tänä päivänä osaamisen systemaattisen kehittämisen merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä korostuu. Apteekkilaisten on pidettävä ammattitaitonsa laadukkaana ja kyettävä vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin, koska henkilökunnan osaaminen on asiantuntijatyössä keskiössä. Projektityön tavoitteena oli saada Oriveden apteekin osaamisen kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta laatimalla prosessimalli osaamisen johtamiseen. Osaamiskarttojen laadinta yhdessä henkilökunnan kanssa ja osaamiskartoituksen toteutus itsearviointina nykyosaamisen selvittämiseksi olivat keskeisiä prosessin vaiheita. Osaamisen kartoittamismenetelmänä käytettiin yksilön työtehtävään perustuvaa kartoittamismenetelmää. Työn tuloksena syntyneiden kehittymissuunnitelmien avulla toteutetaan henkilökunnan kehittäminen. Projektityön tuloksena apteekissa on osaamisen johtamisen prosessimalli. Farmaseuteilla ja teknisellä henkilökunnalla on osaamiskartat, joilla osaamiskartoitus toteutettiin tässä projektissa. Työn tuloksena työntekijöillä on henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, lisäksi laadittiin ryhmä- ja yrityskohtainen kehittymissuunnitelma. Osaamisen kehittämisessä johto on tärkein osaamisen johtamisen taso. Johto antaa resurssit ja mahdollistaa kehittämistoimenpiteet. Yhteistoiminnallisuuden korostaminen prosessin alusta alkaen antaa hyvät lähtökohdat osaamisen kehittämiselle. Osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus korostuvat. Osaamisen arviointimenetelmänä prosessi on käyttökelpoinen juuri siinä apteekissa mihin se on laadittu. Apteekin on aina itse määriteltävä lähtökohdat ja tavoitteet osaamisen kartoittamistyölle. Siksi prosessi ei ole suoraan siirrettävissä toiseen apteekkiin.
  • Eriksson, Siv (2006)
    Syftet med undersökningen var att nå en större klarhet i hur apoteksprovisorer ser på sig själva som ledare och hurudana svårigheter de mött som ledare på apotek. Väldigt lite forskning har gjorts med denna infallsvinkel. Undersökningen genomfördes som halvstrukturerad temaintervju. Sex provisorer som arbetat 1-5 år på apotek och där personalantalet var minst fem, intervjuades. Temaområden i intervjuerna var ledarskap, problemsituationer och konflikter. Det teoretiska perspektiv som användes var gruppsykologiskt. I flera av intervjuerna framkom det att apoteksprovisorerna upplevde sitt ledarskap som otydligt. De flesta av de intervjuade ansåg sig följa en demokratisk ledarstil. De intervjuade hade upplevt svårigheter med att ta position som ledare i arbetsgemenskapen på apoteket. Ledarskapsutbildningen i grundutbildningen upplevdes som otillräckligt och i synnerhet önskade de intervjuade mera färdigheter i ledande av människor. Det kollegiala stödet ansågs som viktigt och ledarskapskurser ansågs ge nyttiga redskap för apotekens vardag. De intervjuade apoteksprovisorerna hade i sitt arbete som ledare mött svårigheter som gällde relationerna mellan människorna i arbetsorganisationen. Graden av konflikterna varierade från ”sandlådsfenomen” till mobbning. Många av respondenterna hade i sin arbetsorganisation upplevt förändringsmotstånd. Flera respondenter hade upplevt problem vid apotekarbyten som orsakat förändringar och därmed osäkerhet i arbetsorganisationen. Provisorn har på apoteken en krävande mellanchefställning som fordrar anpassningsförmåga enligt varierande förväntningar från alla håll i organisationen. Enligt denna undersökning har man inte tillräckligt betonat vikten av personalledning vare sig på apoteken eller inom grundutbildningen. Spelreglerna gällande ledarskapet på apotek kunde kommuniceras bättre mellan apotekaren och provisorn/provisorerna. På basen av denna underökning kan man dra slutsatsen att gruppsykologiska teorier skulle kunna fungera som verktyg i apotekens vardag. Genom ökad förståelse för de processer som rör ledarskap och genom kritisk reflektion kring ledarskap i praktiken kunde såväl apoteksprovisorn som apotekaren bättre ta hand om apotekens viktigaste resurs, personalen, förbättra deras motivation och därmed även förbättra apotekens verksamhetsförutsättningar och lönsamhet. Flere av de intervjuade upplevde sig ha haft stöd av erfarna kolleger. I framtiden kunde utredas om mentorskap eventuellt kunde stöda apoteksprovisorerna i början av deras karriär.
  • Puustinen, Antti (2007)
    Lääkealan ja erityisesti apteekkien toimintaympäristö on ollut voimakkaiden muutosten keskellä viime vuosina. Useat jo toteutetut ja suunnitelmissa olevat muutokset heikentävät apteekkien taloudellista liikkumavaraa. Toisaalta kuluttajat arvostavat apteekkilaisten työtä yhä enemmän. Positiivisia muutoksia toimintaympäristöön ei ole odotettavissa, joten ainoa mahdollisuus on toiminnan tehostaminen, osin jopa radikaalisti ja samalla pioneerihengessä. Yksi apteekkien tärkeimmistä tukiprosesseista on materiaalivirtojen hallinta. Se vaatii asiantuntevaa henkilöstöä, riittäviä työvälineitä ja toimivaa tietojärjestelmää. Rowan keräilyvarastoautomaatti on esimerkki siitä, miten apteekin logistista toimintaa voidaan virtaviivaistaa tehokkaasti ja taloudellisesti sekä samalla parantaa lääkitysturvallisuutta. Keräilyvarastoautomaatin käyttöönottaneet apteekit (apteekkarit, n = 3, ja henkilökunta, n = 50) arvioivat omaa toimintaansa sekä ennen implementointia että sen jälkeen. Mielipiteet vahvistivat selvitettyjä muutoksia, jotka koskivat saapuvan tavaran käsittelynopeutta (aika), hyllytys-, keräily- ja toimitusvirheitä (määrä, laatu ja aika), reseptilääkkeiden keräilynopeutta (aika ja varmuus) sekä talousasioita (euro). Saapuvan tavaran käsittelyyn kuluu 50 % vähemmän työaikaa aiempaan verrattuna. Lisäksi samalla voidaan tehdä muita avustavia, teknisiä tehtäviä, koska yhtä lääkepakkausta ei käsitellä kuin yhden kerran ennen automaattista hyllytystä. Parhaimmillaan on saavutettu 1100 pakkausta ja kerätty 600 pakkausta (500 reseptiä) yhdeksän tunnin aikana (apteekki avoinna klo 9 – 18) eli keräilyvarastoautomaatti on tehnyt 1700 siirtoa eli 190 siirtoa tunnissa. Hyllytys- ja keräilyvirheiden määrä on lähes nolla. Aiemmin keräilyvirheitä oli selvitysten mukaan viisi - kahdeksan virhettä per työpäivä eli 1500 - 2500 virhettä per vuosi. Keräilyvarastoautomaatin käyttöönoton jälkeen hyllytys- ja keräilyvirheitä on arviolta yksi prosentti aiemmasta. Automaatti ei tee virhettä vaan sitä käyttävä ihminen. Keräilyn tai hyllytyksen aiheuttamia toimitusvirheitä ei ole kirjattu käyttöönoton jälkeen – aiemmin niitä oli noin kymmenen per vuosi (sekä kaikki toimitushetkellä huomatut ja korjatut virheet, joita ei ole dokumentoitu). Lääkitysturvallisuuden paranemisen lisäksi apteekin toiminta on nyt rauhallisempaa ja jämäkämpää. Reseptilääkkeiden keräilynopeus parani 100 asiakkaan otannalla 15 sekuntia reseptiä kohti. Reseptinkäsittelynopeus parani 49 sekuntia eli 17 % reseptin kirjoittamisen alkamisesta siihen, kun asiakas lähti kohti kassaa. Tässä on toki huomioitava mahdolliset virhelähteet. Reseptien toimitusnopeus parani 10 % 15 toimitetusta reseptistä 17 reseptiin tunti per henkilö. Muutos näkyy selvästi resepti- ja asiakasmäärien kasvuna. Tärkeintä on huomioida se, että reseptilääkkeiden keräily toimii aina apteekin ollessa avoinna 365 / 7 / 24 –periaatteella. Henkilöstökuluissa säästö on 100 000 euroa vuodessa, joten investointi on kannattava alle kahdessa vuodessa. Lääkitysturvallisuuden ja taloudellisen tehokkuuden lisäksi apteekkien työilmapiiri on parantunut.
  • Heikfolk, Mona (2006)
    Typ 2-diabetes ökar explosionsartat i hela den industrialiserade världen och hör intimt ihop med det ständigt växande antalet överviktiga personer. Den finländska DPSstudien var den första i världen att visa att typ 2-diabetes kan förebyggas/skjutas på framtiden, om man i tid ändrar sina kost- och motionsvanor. Människorna måste dock få information om riskerna med sin livsstil och också konkreta förslag till ett hälsosammare liv. Målet med denna undersökning var att på Kyrkoapoteket i Vasa utveckla en modell för regelbunden riskbedömning av individer med hög risk att få typ 2-diabetes genom att använda riskbedömningsblanketten för typ 2-diabetes och att tillsammans med den övriga hälsovården besluta vid vilka riskpoäng och vart högriskindivider skall slussas vidare från apoteket för noggrannare undersökningar samt att motivera personer med stor risk att insjukna i typ 2-diabetes att gå ner i vikt genom ändrade kost- och motionsvanor. I samband med denna undersökning tillfrågades Kyrkoapotekets kunder om deras åsikter om apoteket som aktiv deltagare i det preventiva folkhälsoarbetet. Under tiden september-december 2005 gjordes 65 riskbedömningar. Av testpersonerna var 71 % kvinnor och 29 % män. Mer än två tredjedelar var över 55 år. Av de testade männen var alla överviktiga (viktindex över 25 kg/m2), medan 61 % av kvinnorna var överviktiga. Endast 11 % av männen och 22 % av kvinnorna hade ett midjemått under riskgränsen (94 cm för män och 80 cm för kvinnor). 32 % av männen och 28 % av kvinnorna fick mer än 15 riskpoäng och uppmanades att ta kontakt med diabetessköterskan för noggrannare utredning. Blodsockret mättes på 35 personer, men ingen av dessa hade vid mättillfället alarmerande höga värden. Testpersonerna var mycket positiva till apotekets deltagande i preventivt folkhälsoarbete. De önskade konkreta råd för att äta hälsosammare, hitta lämplig motionsform och gå ner i vikt. I apotekets enkätundersökning i oktober 2005 önskade 35 % av de svarande (75 personer) att apoteket skulle erbjuda mätning av blodsockervärdet. Dessutom önskade 41 % kolesterolmätning och 39 % blodtrycksmätning på apoteket. Via apoteken kan man nå också sådana högriskindivider, som inte har några andra kontakter med hälsovården. Apoteken har långa öppettider och personalen är kunnig. Riskbedömning av typ 2-diabetes är ett utmärkt sätt för apoteken att profilera sig som en viktig länk i hälsovårdskedjan.
  • Ahonen, Merja (2006)
    Apteekin tekninen henkilökunta on farmaseuttisen henkilöstön vahva taustatuki, joka huolehtii osaltaan apteekin toiminnan sujuvuudesta. Lääkealan perustutkinto laajeni vuonna 2001 120 opintoviikon pituiseksi ja tutkintonimikkeeksi tuli lääketyöntekijän sijasta farmanomi. Vuonna 2004 lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman tutkintonimikkeeksi tuli lääketeknikko. Apteekkialan koulutusohjelmaan ennen asetuksen voimaantuloa otetut opiskelijat voivat valita tutkintonimikkeekseen farmanomin tai lääketeknikon. Lääketeknikkokoulutus on lääkehuollon toisen asteen tutkinto ja sitä järjestää Suomessa viisi eri oppilaitosta. Tämän projektityön tarkoituksena oli survey- eli kyselytutkimuksella selvittää lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman suorittaneiden mielipiteitä koulutuksen työelämävastaavuudesta. Kyselyllä selvitettiin myös lääketeknikkojen ja farmanomien taustatietoja sekä tutkinnon suorittamisen jälkeisiä suunnitelmia. Kysely lähetettiin 73:lle vuosina 2004 ja 2005 Helsingin sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksen ja Savon ammmatti-ja aikuisopiston apteekkialan koulutusohjelmasta valmistuneelle lääketeknikolle tai farmanomille. Tulokset käsiteltiin Excell-taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Kyselylomakkeen palautti 40 lääketeknikkoa tai farmanomia, jolloin vastausprosentti oli 54,8 %. Suurin osa eli 85 % kyselyyn vastannaista lääketeknikoista tai farmanomeista oli valmistunut Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta ja 15 % oli valmistunut Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Ammatillista toimintaa, lääkkeiden vastaanottoa ja identifiointia, lääkkeiden varastointia, tietotekniikan käyttöä sekä logistiikkaa pidettiin erittäin tärkeinä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Projektityöskentelyä pidettiin vähiten tärkeänä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Salassapitomääräysten noudattaminen ja tuotetoimitusten vastaanottaminen ja tarkastaminen vastasivat erittäin hyvin lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Palkanlaskenta ja kuukausitilitysten hoitaminen, työvuorolistojen laatiminen sekä apteekin markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen vastasivat vähiten lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Lääketeknikot lisäisivät koulutusohjelmaansa lähinnä laskutusta, reseptinkäsittelyä ja pankkiohjelmien käyttöä. 65 % lääketeknikoista tai farmanomeista työskenteli kyselyhetkellä apteekissa ja 32, 4 % opiskeli kyselyhetkellä farmaseuttikurssilla. Kysely osoitti, että lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelmalle on selkeää tarvetta.
  • Jääskeläinen, Joonas (2007)
    Ilmapiirikartoituksia käytetään yleisesti arviointi- ja kehittämistyökaluna paremman työpaikan rakentamisessa. Ilmapiirikartoituksella saadaan luotettavaa tietoa työpaikan vahvuuksista ja ongelmakohdista. Lisäksi ne toimivat keskustelun pohjina työpaikoilla. Apteekin ilmapiirillä on vaikutusta mm. asiakaspalvelun laatuun ja henkilöstön hyvinvointiin sekä sairastavuuteen. Tätä kautta ilmapiirillä on vaikutusta myös apteekkien talouteen. Jokainen työntekijä pystyy vaikuttamaan työpaikkansa ilmapiiriin, mutta esimiehillä on siinä erityinen vastuu. Esimiehet voivat edesauttaa omalla toiminnallaan henkilökunnan keskinäisten suhteiden paranemista. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri parantaa yhteishenkeä. Vastuun jakaminen työntekijöille sitouttaa ja motivoi henkilökuntaa. Ilmapiirin kehittämisessä muutoksia ei tehdä hetkessä, vaan ilmapiirin parantaminen on jatkuva, pitkäjänteinen prosessi. Projektityön päätavoitteena oli kehittää apteekkien tarpeita vastaava ilmapiirimittaristo. Ilmapiirimittariston kehittämisessä käytettiin hyväksi aihetta käsittelevää kirjallisuutta, lehtiä ja aiempia ilmapiirikartoituksia mm. Työterveyslaitoksen kehittelemää työyhteisöindeksi-lomaketta sekä Suomen Parhaat Työpaikat – tutkimusta. Pilotoimalla kyselylomaketta Vuosaaren apteekissa, asiantuntijalausunnoilla ja faktorianalyysin käytöllä tarkistettiin ilmapiirikartoituksen validiteetti. Mittariston kehittämisen lisäksi tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarjota tutkimukseen osallistuville apteekeille kehittämistyökalu työilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseen. Ilmapiirikartoitus suoritettiin seitsemässä apteekissa ympäri Suomea. Tutkimuksen päätavoite tuli saavutettua, eli tutkimuksessa kehitettiin validi ilmapiirimittari apteekkeja varten. Tutkimukseen osallistuneet apteekit saivat myös ilmapiirikartoituksen, mitä he voivat käyttää hyödyksi oman ilmapiirinsä kehittämisessä. Useimmissa tutkimusapteekeissa oli melko hyvä ilmapiiri. Mahdolliset kehittämistarpeet olivat joko henkilökunnan ja johdon välisissä suhteissa tai henkilökunnan keskinäisissä suhteissa. Tutkimustulosten perusteella ristiriitoja apteekeissa ei aina pystytä käsittelemään ja ratkomaan. Ilmapiirikartoituskyselyyn suhtauduttiin positiivisesti vastaajien kesken.
  • Hakala, Päivi (2007)
    Asiakaslähtöisyys ja asiakasyhteistyö ovat palvelualalla tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Strategiset valinnat ja suunnitelmat on tehtävä myös apteekkialalla. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja teemahaastattelut ovat keinoja selvittää, miten asiakkaat kokevat saamansa palvelun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehittämiskohteet Isonkyrön apteekin asiakaspalvelussa tulevaisuutta ajatellen ja laatia tutkimustulosten perusteella strategiasuunnitelma vuosille 2008-2011. Isonkyrön apteekki muutti helmikuussa 2006 uusiin suurempiin tiloihin ja samalla reseptien toimitustapa muuttui suoratoimitusmalliin. Laihian apteekissa (= vertailuapteekkimme) on siirrytty reseptien suoratoimitusmalliin jo vuonna 2003. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tutkimuksessa oli kolme: Isonkyrön apteekin vanhoissa tiloissa toteutettu lokakuussa 2005 (132 vastausta) ja uusissa tiloissa huhtikuussa 2007 (216 vastausta) sekä vertailukysely Laihian apteekissa toukokuussa 2007 (199 vastausta). Asiakastyytyväisyyskyselyjen tietoja syvennettiin Isonkyrön apteekin osalta vielä ryhmähaastattelujen avulla. Haastateltavia yhteistyökumppaniryhmiä oli kolme: yksityiset palvelutuottajat (3 haastateltavaa), potilasjärjestöt (8 haastateltavaa) ja julkinen sektori (15 haastateltavaa). Isonkyrön apteekin muutto uusiin suurempiin tiloihin ja siirtyminen suoratoimitusmalliin on otettu kiitettävästi vastaan. Laihian apteekin palveluun ollaan myös tyytyväisiä. Laihialaiset kaipasivat parannusta reseptiasiakastilojen intimiteettisuojaan ja asiakastiloihin enemmän tilaa. Tulokset ovat valtakunnallisten tutkimustulosten kanssa yhtenevät. Ryhmähaastatteluissa nousivat samat teemat esiin kuin kyselyissäkin, joten ne tukivat saatuja tutkimustuloksia. Samalla saatiin hyviä yksittäisiä ja toteuttamiskelpoisia kehitysideoita. Tutkimustuloksista jatkettiin kehitystyötä strategisten valintojen kautta strategiakartan laadintaan. Tämän avulla pyritään ennakoimaan muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa, jotta apteekki säilyisi elinvoimaisena ammattiapteekkina myös tulevaisuudessa. Yhä tiiviimmän asiakasyhteistyön, asiakasuskollisuuden säilyttämisen sekä motivoituneen, kouluttautuneen ja innovatiivisen henkilökunnan kanssa jatketaan eteenpäin toimintaympäristöstä tulevien muutospaineiden keskellä. Nämä strategiset painopistealueet takaavat apteekin kannattavuuden jatkossakin. Tutkimuksen perusteella voidaan haastatteluja suositella syventämään asiakastyytyväisyyskyselyjä. Haastattelut antavat paljon enemmän, vaikka ovatkin työläämpiä toteuttaa. Muuttuvasta ympäristöstä tarvitaan syvällisempää tietoa kuin mitä pelkät kyselytutkimukset yksistään antavat.
  • Sorvala, Esko (2006)
    Innovatiivinen lääketeollisuus on välttämätön edellytys hyvin toimivalle terveydenhuoltojärjestelmälle. Lääketeollisuus on keskeisessä asemassa, kun uusia lääkkeitä kehitetään ja tuodaan markkinoille. Lääketeollisuus käyttää merkittäviä summia lääkkeiden markkinoimiseen. Lääketeollisuuden organisoima koulutus– ja lääke-esittelytoiminta terveydenhuoltohenkilöstölle on osa yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Projektityön tavoitteena oli selvittää lääketeollisuuden apteekkeihin kohdistuvan markkinoinnin määrää, keinoja ja niiden hyödyllisyyttä farmaseuttisen henkilöstön lääkeinformaation saannissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko geneerisen substituution käyttöönotolla ollut vaikutusta lääketeollisuuden järjestämään koulutus- ja lääke-esittelytoimintaan, miten koulutus- ja lääke-esittelytoimintaa pitäisi kehittää ja onko apteekkiketjuun kuulumisella ollut vaikutusta lääkeyritysten markkinointitoimenpiteisiin ja niihin suhtautumiseen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Lääke-esittelyjä tutkimuksessa mukana olevissa apteekeissa oli keskimäärin 2,4 kuukaudessa. Niitä pidettiin yleisesti hyödyllisinä, erityisesti uuden tuotteen esittelyä pidettiin tärkeänä. Hyvä lääke-esittely antoi neuvoja lääkeinformaation antoon käytännössä. Lääke-esittelyjen taso vaihteli kuitenkin suuresti. Vastaajien mielestä lääke-esittelyssä pitäisi aina esittää mahdollinen terapia- alueen voimassaoleva hoitosuositus, ja muutoin sairauden hoitoperiaatteet. Esittelyssä tulisi myös kertoa lääkeaineryhmä, johon esiteltävä tuote kuuluu ja lopuksi tuotteen farmakologia lyhyesti. Lääketeollisuuden järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin keskimäärin 9,1 kertaa apteekkia kohden vuodessa. Tilaisuuksiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja niitä toivottiin järjestettävän lisää, esimerkiksi lähimmässä suuressa kaupungissa. Koulutustilaisuudet koettiin omaa tietämystä syventävinä, sillä niissä oli enemmän tietoa sairaudesta ja oireista kuin lääkityksestä. Koulutustilaisuudet säästivät farmaseuttien, proviisorien ja apteekkareiden omaa aikaa. Ne olivat hyvien asiantuntijoiden, tavallisesti lääkärien tai erikoislääkärien vetämiä ja tarjosivat mahdollisuuden kysymyksiin. Yleensä lääketeollisuuden harjoittamaan markkinointiin suhtauduttiin positiivisesti. Lääkemarkkinointi koettiin eri tavoin helpottavan omaa työtä, koska sieltä sai tietoa ja koulutusta. Negatiivisena puolena pidettiin postin liian suurta määrää ja muistutusmainontaa. Kaiken kaikkiaan mainonnassa pitäisi huomioida kohderyhmä paremmin. Hyvää lääke-esittelyä pidettiin kaikkein hyödyllisimpänä oman työn kannalta. Apteekkiketjuun kuulumisella ei ollut vaikutusta lääke-esittelyiden tai koulutustilaisuuksien määrään tai laatuun eikä myöskään markkinointiin suhtautumiseen. Geneerisen substituution myötä geneeristen lääkeyritysten lääke-esittelyt ja koulutustilaisuudet olivat lisääntyneet selvästi koskien erityisesti reseptilääke-esittelyjä. Lääke-esittelyissä puhuttiin usein kuitenkin ainoastaan lääkkeen hinnasta ja vaihtomahdollisuudesta.
  • Vihla-Tuomaala, Eija (2007)
    Kehityskeskustelu on jokaisen työntekijän oikeus. Työpaikalla kaikilla tulee olla mahdollisuus vähintään kerran vuodessa keskustella henkilökohtaisesti ja rauhassa esimiehensä kanssa omaan työhönsä liittyvistä kysymyksistä ja kehitysehdotuksista. Työntekijän kannalta kehityskeskustelu tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden keskustella toimintaan liittyvistä suuremmista linjauksista, kuten muutoksista yrityksen toiminnassa. Osin tämän takia pienissäkin työyhteisöissä, kuten apteekeissa, tarvitaan kehityskeskusteluja, sillä päivittäinen kanssakäyminen ei korvaa niitä. Hallittu muutos on osa taitavaa johtamista. Rakentavia periaatteita muutoksen läpivientiin ovat kommunikointi ja tiedottaminen. Henkilökunta tulee osallistaa muutokseen kysymällä heidän mielipiteitään ja kuuntelemalla heidän tarpeitaan. Tämän projektityön tarkoituksena on käynnistää kehityskeskustelut osana apteekin muutosjohtamista. Työssä tarkastellaan muutoksen läpivientiä ja kehityskeskustelun hyödyntämistä muutosjohtamisessa. Esimerkkikohteena on apteekin laajennusremontti ja siihen liittyvät muutokset apteekin käytännön toiminnoissa. Työ keskittyy kehityskeskusteluihin, joiden avulla pyritään ohjaamaan henkilökunnan osaamista ja voimavaroja apteekin strategian ja arvojen mukaisesti. Projektityön tavoitteena on uudistuneen apteekin toimintatapojen ja laajentuneen palveluvalinnan osastojen selkiyttäminen sekä kannattavuuden parantaminen. Kehityskeskusteluissa pyritään löytämään myös työhön liittyviä parannusehdotuksia. Työn tavoitteena on lisäksi henkilökunnan työmotivaation ja yleisen työilmapiirin kehittäminen rankan muutosprosessin jälkeen sekä kehityskeskustelurutiinin käynnistäminen apteekissa. Tässä projektityössä kehityskeskustelut oli rajattu koskemaan farmaseutteja. Kehityskeskustelut koettiin tärkeinä ja tarpeellisina, ja kehityskeskustelukäytäntöä tullaan jatkamaan apteekin kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Erityisesti työilmapiirin ja henkilöstöryhmien välisen ymmärryksen kehittämisessä kehityskeskustelut voivat toimia varsin hyvin, koska niissä tarjoutuu mahdollisuus saada kaikkien mielipiteet ja ideat esiin. Kehityskeskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden purkaa mieltä painaneita asioita. Tässä työssä käsiteltiin remontin ”jälkipyykkiä” dialogina. Kehityskeskustelu toimii hyvin muutokseen liittyvien uusien toimintatapojen tarkastelussa ja kehittämisessä. Keskusteluissa nousi esille monia apteekin kehittämiseen liittyviä käytännön ideoita ja ehdotuksia. Keskusteluissa saatiin myös hyödyllistä tietoa muutosjohtamisen onnistumisesta. Apteekin arvojen esille nostaminen onnistuu luontevasti kehityskeskustelussa. Ottamalla arvot mukaan kehityskeskusteluun henkilökunnan toimintaa voidaan ohjata arvojen mukaisesti. Ainakin kukin pysähtyy hetkeksi miettimään arvoja ja arvioi omaa toimintaansa suhteessa yhteisiin pelisääntöihin. Arvot heijastavat koko organisaation kokemusta ja ne toimivat tärkeinä kiintopisteinä myös muutoksessa.
  • Anttila, Eija (2006)
    Käypä hoito -suositus ”Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot” vuodelta 2002 on lisännyt tupakasta vieroittamistyön ajankohtaisuutta apteekeissa. Suosituksen tavoitteena on tehostaa tupakkariippuvuuden hoitojen toteutumista koko terveydenhuollossa. Omin avuin tupakoinnin lopettamisessa onnistuu vain 3–8 % tupakoitsijoista. Asianmukaisen ohjauksen, tuen ja lääkehoidon avulla voidaan tulosta kuitenkin huomattavasti parantaa niin, että jopa 30 % pystyy lopettamaan tupakoinnin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen tupakasta vieroituksessa. Asiakkailta, jotka tulivat hakemaan reseptillä määrättyä bupropionia, kysyttiin, haluavatko he osallistua seurantatutkimukseen. Kyselylomake, joka koostui 24 kysymyksestä, annettiin täytettäväksi reseptin toimituksen aikana. Siinä tiedusteltiin mm. asiakkaan sairauksia, käytössä olevia lääkkeitä, aiempia tupakoinnin lopettamisyrityksiä, tupakointi-tottumuksia ja oliko asiakas sopinut yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös, mitä ohjeita lääkärit olivat antaneet vieroitushoitolääkkeestä. Näillä asioilla on merkitystä, kun pohditaan, miten meidän apteekkilaisten tulisi informoida asiakkaita täydentäessämme jo annettuja ohjeita. Seurannan tavoitteena oli informoida asiakasta niin, että hän sai parhaimman mahdollisen hyödyn vieroitushoitolääkkeestä ja motivoida häntä olemaan tupakoimatta. Lopuksi vastaajalta pyydettiin lupa soittaa hänelle 2–3 viikon kuluttua reseptin toimittamisesta. Seurantasoittoja tehtiin myös 3 ja 6 kuukauden kuluttua bupropioni-hoidon aloittamisesta. Bupropioni-lääkettä hakeneet tupakoitsijat olivat kiinnostuneita osallistumaan apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen. Seurantaan osallistui 19 tupakoitsijaa. Tulosten mukaan bupropioni helpotti hyvin vieroitusoireita ja vähensi tupakanhimoa. Kaikki olivat lopettaneet tupakoinnin 2-3 viikon seurannassa. Kolmen kuukauden seurannassa oli edelleen tupakoimatta 42 % ja kuuden kuukauden seurannassa 32 %. Yleisimmät syyt tupakoinnin uudelleen aloittamiseen olivat bupropioni-kuurin keskeyttäminen sen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi, stressaavat tilanteet ja muiden tupakointi. Jos bupropioni-hoito sopii potilaalle eikä aiheuta hankalia haittavaikutuksia, voitaisiin bupropioni-kuuria jatkaa tarvittaessa pitempään tupakoinnin uudelleen aloittamisen estämiseksi. Viisi tupakoitsijaa, jotka olivat aikaisemmin päässeet bupropionin avulla eroon tupakoinnista, eivät nyt onnistuneet siinä. Neljä henkilöä, jotka olivat tupakoimatta kuuden kuukauden seurannassa, olivat sopineet yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tämän perusteella voisi todeta, että vieroituksen onnistuminen lisääntyy, jos useampi terveydenhuollon ammattilainen osallistuu hoitoon.
  • Sorri, Anne-Maarit (2006)
    Ikääntyneet ovat apteekin suurin asiakasryhmä. Ikääntyneet käyttävät apteekin palveluita monta kertaa vuodessa, useasti enemmän kuin muita terveydenhuollon palveluita. Tulevina vuosina ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan entisestään. Vuonna 2025 Suomessa on yli 65-vuotiaita yli 1.5 miljoonaa ja yli 75-vuotiaita yli 500 000. Suurin osa heistä asuu kotona mahdollisimman pitkään, osa elämänsä loppuun asti. Kroonisten sairauksien takia ikääntyneiden käyttämä lääkemäärä on usein suuri. Tutkimuksessa haastateltiin 11 yli 70-vuotiasta pohjoiskymenlaaksolaista ikääntynyttä. Kaikki haastateltavat asuivat kotona eikä heillä käynyt kotisairaanhoitajaa. Teemahaastattelu jakaantui kahteen osaan, joista toinen käsitteli apteekkia ja sen palveluita. Toinen osa käsitteli informaatiota. Haastateltavilta pyrittiin selvittämään mistä lähteistä he hakevat tietoa lääkkeistä ja mitä mieltä he ovat apteekin antamasta lääkeinformaatiosta. Teemahaastattelut tehtiin kevään 2006 aikana ikääntyneiden kotona. Kaikilla haastateltavilla oli käytössään reseptilääkkeitä. Suurimman ryhmän lääkkeistä muodostivat sydän- ja verisuonilääkkeet. Itsehoitolääkkeitä käyttivät satunnaisesti yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki. Ainoastaan yksi haastateltavista mainitsi ongelmia lääkkeiden käytössä. Apteekin palveluihin oltiin tyytyväisiä ja eikä niihin juuri muutosta kaivattu. Apteekissa oli helppoa asioida ja palvelu oli ystävällistä ja nopeaa. Apteekki on muuttunut haastateltavien mielestä entisajoista huomattavan paljon palvelualttiimmaksi ja ikääntyneet ovat huomioineet myös palvelun tasalaatuisuuden eri apteekeissa. Haastateltavat eivät kertoneet apteekkikokemuksistaan kovin montaa tarinaa. Sairauksista ja lääkärillä käynneistä haastateltavat kertoivat avoimemmin. Apteekissa asiointiin ei välttämättä liity tunteita, kuten sairauksiin ja sitä kautta lääkäriin. Tietoa lääkkeistä ikääntyneet hakevat ensisijaisesti lääkäriltä. Apteekin antamaan informaatioon haastateltavat olivat tyytyväisiä. Haastateltavat tiedostivat apteekin asiantuntijuuden lääkkeisiin liittyvän tiedon antajana, mutta he eivät osaa kovin hyvin käyttää sitä hyväkseen. Alle puolet haastateltavista oli kysynyt neuvoja apteekista, mutta saatuihin ohjeisiin kysyjät olivat olleet tyytyväisiä. Apteekissa puhuttiin lääkkeistä ymmärrettävästi ja selkeästi. Lääkeinformaation tarpeeseen osa haastateltavista suhtautui epäilevästi. He eivät kokeneet tarvitsevansa tietoa lääkkeistä, vaan tietty epävarmuus ja passiivisuus ikään kuin kuuluivat asiaan. Apteekilla on mahdollisuus vuorovaikutuksessa ikääntyneen kanssa parantaa ikääntyneen tietoa lääkkeistä ja siten parantaa lääkehoidon onnistumista. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan kuunteleminen ja kysyminen ovat tärkeitä viestinnän taitoja, joihin on syytä panostaa mm. koulutuksella. Apteekin tietotaidon levittäminen esim. potilasjärjestöjen kautta lisää apteekin asiantuntijuuden tunnettuvuutta.
  • Hakala, Annamari (2006)
    Lääkealan ammatillisen perustutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma uudistettiin vuonna 2001. Muutos oli osa valtakunnallista tutkinnonrakenneuudistusta, jonka myötä kaikki toisen asteen ammatilliset perustutkinnot muuttuivat 120 ov:n pituisiksi. Alkuvaiheessa tutkintonimike oli farmanomi. Apteekkisektori ei tällöin kokenut koulutusta sopivaksi nimikkeensä ja sisältönsä takia. Vuoden 2004 alusta nimikeongelma poistui, kun lääkealan perustutkinnon apteekkityön koulutusohjelman tutkintonimike muuttui lääketeknikoksi. Tämän jälkeen työnantajapuoli on tullut mukaan kehittämään tutkintoa. Kyselyllä selvitettiin lääketeknikkokoulutuksen työelämävastaavuutta työssäoppimisen ohjaajien näkökulmasta. Ohjaajilta kysyttiin lääketeknikon tärkeimpiä työtehtäviä ja mielipiteitä koulutuksen keskeisten sisältöjen oppilaitoksessa opettamisen tärkeydestä. Kysely lähetetiin 52 ohjaajalle, jotka olivat ohjanneet keväällä 2005 valmistuneita lääkealan perustutkinnon apteekkityön koulutusohjelman opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 30 työssäoppimisen ohjaajaa (vastausprosentti 57,7%). Lääketeknikon tärkeimpinä työtehtävinä ohjaajat pitivät logistiikkaa, laskutusta, kassatoimintoja, reseptinkäsittelyä ja avustavia lääkkeenvalmistustehtäviä. Tärkeimmiksi oppilaitoksessa opetettaviksi kokonaisuuksiksi ohjaajat katsoivat logistiikan, laskutuksen ja tietotekniikan. Erilaiset toimistotyöt ja alaa määrittävien säännösten opettaminen koettiin melko tärkeäksi. Lääkkeenvalmistuksen opettamista pidettiin vähiten tärkeänä. Kyselyn perusteella lääketeknikkokoulutus on tarpeen, jotta apteekkeihin saadaan ammattitaitoista teknistä henkilökuntaa. Opetettavista sisällöistä löytyvät apteekkien teknisten työntekijöiden keskeiset osaamistarpeet, joskin sisällön painotuksia täytyy jatkossakin miettiä apteekkityön muuttuessa.
  • Taipale-Kovalainen, Krista (2017)
    Vuokratyövoiman käyttö apteekeissa on lisääntynyt (vuonna 2007: 115 apteekkia, vuonna 2011: 375 apteekkia). Vuokrafarmaseuttien käytön vaikutuksia apteekkien toimintaan tai tarvetta toiminnan kehittämiseen vuokrafarmaseuttien ja apteekkien välillä ei ole laajemmin selvitetty. Suosituinta vuokraaminen on ollut Etelä-Suomessa. Pääasialliset syyt vuokrata farmaseutteja ovat sairauspoissaolot ja vuosilomat. Projektityöni tavoitteena oli selvittää vuokrafarmaseuttien käytön pitkäaikaisvaikutukset apteekkien toimintaan. Tutkimuksessa painottuu apteekin talous, työyhteisö ja työilmapiiri sekä lääkitys- ja potilasturvallisuuden vaikutus lääkehoidon seurantaan. Tarkoituksena on saada selville ja siten tuoda apteekkien käyttöön henkilöstötarpeen suunnittelua ja toteutusta selkeyttäviä asioita. Kyselytutkimukseen vastasivat apteekkarit, jotka olivat käyttäneet viimeisen kahden vuoden aikana vuokrafarmaseutteja (n=79). Suomen Apteekkariliiton aikaisempien tutkimusten mukaan noin puolet jäsenistä käyttää vuokratyöntekijöitä. Kyselytutkimuksen vastausprosentti suhteutettuna tähän tutkimusjoukkoon oli noin 28 %. Vuokrafarmaseutin vuokrakustannusta pidetään kalliimpana kuin vakituisen farmaseutin henkilökuluja. Vuokrafarmaseuttien käyttö tilapäisesti katsotaan lisäävän kustannustehokkuutta. Vuokrafarmaseuteille ei anneta mielellään erityisosaamista ja paikallistuntemusta vaativia työtehtäviä, eikä vuokrafarmaseuttien työ- ja vastuutehtäviä ole riittävästi määritelty. Toimituspoikkeamat ja läheltä piti -tilanteet analysoidaan myös vuokrafarmaseuttien kanssa, joten lääkitys- ja potilasturvallisuuden katsotaan toteutuvan tältä osin hyvin. Vuokrafarmaseuteista ja palkatuista farmaseuteista aiheutuvien kulujen vertailuun suunniteltu työkalu olisi käyttökelpoinen apteekin henkilöstötarpeen optimoinnissa ja suunnittelussa. Apteekkien ja vuokrayritysten tulisi kehittää keskinäistä tiedonvälitystä vuokrafarmaseuttien erityisosaamisesta, koulutuksista, tutkinnoista tai mielenkiinnon kohteista. Tällöin apteekki pystyisi paremmin hyödyntämään vuokrafarmaseuttien erityisosaamista. Apteekin tulisi ylläpitää toimintoja, joilla varmistetaan vuokrafarmaseuttien lääkeinformaatio-osaamisen taso.
  • Päiväniemi, Tiina (2017)
    Systemaattinen riskienhallintatyö on nykypäivän apteekkareille yrittäjinä keskeinen johtamisen työkalu taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen suunnittelussa. Tämän projektityön tavoite on rohkaista apteekkeja aloittamaan riskienhallintatyö ja näkemään sen merkitys liiketoiminnalleen sekä antamaan riskienhallintyöhön käytännön vinkkejä. Tämän projektityön tavoitteena oli 1) tuoda esiin apteekkien keskeiset liiketoiminnan riskienhallinnan alueet ja 2) selvittää millä tasolla apteekit tekevät riskienhallintatyötä ja mikä on riskienhallinnan rooli apteekeissa. Lisäksi tämän työn tarkoituksena oli 3) selvittää, minkä apteekkarit kokevat haasteellisena tekijänä järjestelmällisen riskienhallintatyön tekemiselle. Tavoitteena oli 4) tuoda esimerkein esille apteekin arjessa tapahtuneita apteekin liiketoimintaa vaikeuttaneita riskien toteutumisia sekä läheltä piti -tilanteita. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistui myös ISO9001-sertifioitujen apteekkien riskienhallintatyöhön ja kuinka he ovat vastanneet päivitetyn ISO9001:2015 -sertifioinnin vaatimuksiin riskienhallinnan suhteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja tutkimusaineistona olivat Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien apteekkarit (n=579). Tutkimuksen mukaan joka kymmenennessä (9 %) apteekissa riskienhallinta on kaikkein kehittyneimmällä tasolla eli sitä tehdään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kaikissa apteekin tärkeimmissä prosesseissa ja riskienhallinta kytkeytyy apteekin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Systemaattisessa riskienhallintatyössä edistyneimmät apteekit pitävät prosessijohtamista keskeisenä edellytyksenä riskienhallintatyön onnistumiselle. Sertifioiduilla apteekeilla prosessimainen toimintatapa on jo johtamiskäytäntönä. Useilla ei-sertifioiduillakin apteekeilla on käytäntönä prosessijohtaminen, jolloin riskienhallinnan sisällyttäminen prosessimaiseen toimintatapaan on luontevasti seuraava kehittämisvaihe. Kaikissa kyselytutkimuksessa mukana olleissa apteekeissa riskienhallintatyö on tällä hetkellä painottunut enimmäkseen apteekin sisäisiin asioihin: henkilöstöön, talouteen ja toiminnan edellytyksiin. ISO9001-sertifioiduilla apteekeilla riskienhallintatyö näyttää puolestaan painottuvan apteekin ulkoisiin asioihin eli toimintaympäristön riskeihin. Hyvä tulevaisuuden suunta on, että apteekeilla näyttää olevan tahtotilana ulkoisen toimintaympäristön riskienhallinta. Kireä kilpailutilanne motivoi apteekkia riskienhallintatyön kehittämiseen ja suuntaa apteekin riskienhallintatyön ennen kaikkea toimintaympäristön riskeihin. Avoimissa vastauksissa apteekkarit kuvasivat suurimpina realisoituneina riskeinä eniten ulkoiseen toimintaympäristöön liittyviä riskejä, vaikka riskikartoituksessa apteekkarit kuvasivat toiminnan eri osa-alueista keskittyneensä eniten henkilöstöriskeihin. Tämä kuvastanee sitä, että kaikkein merkittävimpiä riskejä realisoituu apteekin ulkoisesta toimintaympäristöstä ja riskienhallintatyötä tulisi painottaa apteekin toimintaympäristöön. Useilla apteekeilla on käytössään prosessimainen toimintamalli, joka luo erinomaisen rakenteen riskienhallintatyön kehittämiselle. Vain neljäsosa kaikista vastanneista apteekeista kokee tekevänsä riittävästi riskienhallintatyötä. Erityisesti pienten paikkakuntien aloittelevat apteekkarit kokevat tekevänsä liian vähän riskienhallintatyötä ja niissä tehtäisiin sitä enemmän, jos olisi enemmän osaamista ja esimerkiksi työkalu tai toimintamalli riskienhallintatyöhön.
  • Purhonen, Harri (2017)
    Työn tarkoituksena on selvittää apteekissa myytävien vapaakaupan tuotteiden esillepanon merkitystä näiden tuotteiden myynnin muutokseen. Apteekeissa vapaakaupan tuotteiden myynti on muodostunut entistä tärkeämmäksi, koska lääkemyynnin kannattavuus on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Apteekeissa farmasian ammattilaiset neuvovat myös vapaankaupan tuotteista asiakasta, mikä saattaa vaikuttaa tuotteiden esillepanon merkitykseen. Vapaankaupan tuotteiden näkyvyyden lisäämistä tuotteiden myyntiin tutkittiin kahdessa keskisuuressa maaseutuapteekissa. Tuotteiden myyntiä mitattiin vertailujaksolla ja tutkimusjaksolla, mitkä olivat kuusi kuukautta samaan vuodenaikaan kahtena peräkkäisenä vuotena. Tuotteiden myynnin muutosta mitattiin, kun tuotteiden hyllytilaa kasvatettiin, tuotteita sijoitettiin katselukorkeudelle ja palvelupisteisiin. Lisäksi tutkittiin myynnin muutosta, kun tuote laitetaan liitännäistuotteen läheisyyteen ja kun tuotesarja laitetaan kokonaisuudessaan samalle hyllylle. Tutkittavien tuotteiden kuukausittainen kappalemyynti saatiin apteekkisovelluksesta. Esillepanon merkityksen selvittämiseksi tuotteiden vertailu- ja tutkimuskuukauden myynneistä laskettiin myynti—hyllytila -suhdeluku ja myynnin muutos sekä suoritettiin tilastollinen testaus. Tuotteiden hyllytilan lisääminen, tuotteiden sijoittaminen katselukorkeudelle ja palvelupisteisiin lisäsi erityisesti heräteostettavien vapaakaupan tuotteiden myyntiä. Esillepanolla on merkitystä myynnin muutokseen keskisuuressa maaseututaajaman apteekissa, missä suuri osa asiakkaista on ikäihmisiä, jotka yleensä tekevät vähän heräteostoksia. Tuotteiden sijoittaminen liitännäistuotteiden läheisyyteen ei lisännyt tutkittavan tuotteen myyntiä. Voidaan ajatella, että farmasian ammattilaiset asiakaspalvelutilanteessa esittelevät sopivia liitännäistuotteita, joten niiden sijainnilla palveluvalinnassa ei ole vaikutusta myyntiin. Vapaankaupan uotteiden sijoittaminen tuotesarjoittain samalle hyllylle ei lisännyt tutkittavan tuotteen myyntiä. Tuotteiden sijoittaminen käyttöaiheittain näyttäisi toimivammalta käytännöltä tutkimusapteekissamme kuin sijoittaminen tuotesarjoittain.
  • Kinnunen, Saija (2017)
    Apteekkien yhteydessä toimivissa Terveyspisteissä on mahdollista päästä sairaanhoitajan vastaanotolle helposti, nopeasti ja jopa ilman ajanvarausta. Terveyspisteen sairaanhoitaja tekee pieniä hoitotoimenpiteitä, rokottaa, mittaa verenpainetta, ottaa verikokeita ja tekee hoidon tarpeen arviointeja. Suosituimmaksi palveluksi edellä mainituista on osoittautunut rokotuspalvelu. Rokotuspalvelua tarjoaa tällä hetkellä 12 Terveyspisteen lisäksi muutama apteekki joko teemapäivien muodossa tai jatkuvana palveluna. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää apteekissa influenssarokotteen ottavien asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia apteekkien tarjoamasta rokotuspalvelusta sekä rokotuspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena influenssarokotuksia tarjoavissa apteekeissa marras-joulukuun 2016 aikana yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa. Rokotteen pistänyt sairaanhoitaja tarjosi rokotetuille mahdollisuutta osallistua tutkimukseen, heidän odottaessaan apteekin tiloissa rokotuksen jälkeen mahdollisten rokotusreaktioiden vuoksi. Kyselyyn saatiin vastauksia kuudesta apteekista eri puolelta Suomea, vastaajia oli kaikkiaan 155 henkilöä. Apteekkien rokotuspalvelun tunnettavuus ja sen myötä kysyntä kasvaa nopealla vauhdilla. Ensimmäistä kertaa apteekin rokotuspalvelua käytti yli puolet vastaajista. Vastaajista 85 % piti apteekin tarjoamaa rokotuspalvelua erittäin hyödyllisenä ja 15 % hyödyllisenä. Apteekin rokotuspalvelua käyttävät pääasiassa yli 45-vuotiaat työssäkäyvät ja eläkkeellä olevat henkilöt, joista suurin osa ei kuulu influenssan riskiryhmiin. Apteekkien keskeinen sijainti ja asioinnin helppous verrattuna terveysasemalla asiointiin ovat tärkeimmät syyt apteekin rokotuspalvelun käytölle. Influenssan riskiryhmiin kuuluvat vastaajat valitsivat rokotuspaikaksi apteekin apteekissa asioinnin helppouden ja apteekin hyvien aukioloaikojen vuoksi. Iäkkäämmät arvostavat edellä mainittujen asioiden lisäksi ajanvarausmahdollisuutta. Kyselyn perusteella asiakkaat ovat valmiita maksamaan apteekin rokotuspalvelusta ja sopivana rokotuspalvelun hintana voidaan pitää 15 euroa. Apteekkien palveluvalikoimaan muitakin matalan kynnyksen terveyspalveluja, kuten erilaisia terveysmittauksia, lääkärin vastaanottoa ja pieniä hoitotoimenpiteitä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että apteekkien rokotuspalvelulla voidaan parantaa influenssarokotusten rokotuskattavuutta. Tämän kyselyn tulokset tukevat tätä näkemystä. Apteekissa ensimmäistä kertaa rokottautuneista jopa 34 % ilmoitti ottavansa influenssarokotteen ensimmäistä kertaa. Tämän lisäksi apteekin rokotuspalvelua aikaisemminkin käyttäneet vastaajat ottavat influenssarokotteen säännöllisemmin kuin ensimmäistä kertaa palvelua käyttävät asiakkaat.
  • Lahti, Tuomo (2017)
    Ikääntyneiden lääkkeet jaetaan kasvavissa määrin valmiiksi kerta-annoksiksi. Annosjakelupussit ovat yleisiä Pohjois-Euroopassa, kun taas annosdosetit ovat yleisesti käytettyjä muualla. Annosjakelun oletetaan parantavat turvallisuutta, lisäävän hoitomyöntyvyyttä, vähentävän kustannuksia ja säästävän hoitajien aikaa. Julkaistu tieto on näiden olettamusten osalta rajattua ja epäjohdonmukaista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia lääkehoidon ongelmia (Drug Related Problems, DRP) koneelliseen annosjakeluun siirtyvillä asiakkailla on ja millaisia lääkehoitomuutoksia lääkäri tekee lääkehoitoihin farmaseutin tai proviisorin suorittaman lääkehoidon arvioinnin perusteella. Aineisto kerättiin vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan apteekin annosjakeluasiakkaiksi siirtyviltä henkilöiltä. Potilailta pyydettiin suostumus tietojen käyttöön anonyymisti tutkimustarkoituksiin. Henkilöiden lääkitys arvioitiin farmaseutin tai proviisorin toimesta ennen moniammatillista palaveria. Moniammatilliseen palaveriin osallistui hoitava lääkäri, asiakkaan tilan tunteva sairaan- tai terveydenhoitaja sekä farmaseutti tai proviisori. Palaverissa käytiin moniammatillisesti läpi farmaseutin tai proviisori tekemät huomiot lääkehoidoista ja pohdittiin yksilötasolla lääkehoitoa ottamalla huomioon asiakkaan terveydentila, laboratoriotulokset, asiakkaan kokemukset sekä perussairaudet. Potentaalisia lääkitykseen liittyviä ongelmia oli keskimäärin 3,6 kappaletta henkilöä kohden. Farmaseutti tai proviisori kertoi mahdollisesta lääkehoidon ongelmasta moniammatillisissa palavereissa 360 kertaa. Muutosehdotuksia tehtiin farmaseutin tai proviisorin toimesta 118 kertaa ja 59 muutosta lääkityksiin tehtiin. 33 tapauksessa lääke lopetettiin. Eniten lopetettiin kipulääkkeitä. Yhdeksässä tapauksessa aloitettiin uusi lääke. Yleisin aloitettu lääke oli protonipumpun estäjä vatsansuojalääkkeeksi. Kymmenessä tapauksessa lääkkeen annosta tai käyttöohjetta muutettiin. Koneelliseen annosjakeluun siirtyvillä henkilöillä on tutkimuksen perusteella paljon lääkkeitä käytössä ja useita potentiaalisia lääkehoidon ongelmia. Ongelmat liittyvät yleisimmin lääkkeiden yhteisvaikutuksiin tai iäkkäille vältettävien lääkkeiden käyttöön. Moniammatilliset annosjakelun aloitukseen liittyvät palaverit vaikuttavat lääkityksiin ja vähentävät potentiaalisia lääkehoidon ongelmia. Yleisin lääkärin tekemä muutos oli lääkkeen lopettaminen. Lääkelistan perusteella tehty lääkehoidon tarkastus ei anna riittävää kuvaa asiakkaan lääkehoidosta.
  • Puikkonen, Marita (2017)
    Asiakas muodostaa käsityksensä yrityksestä omien mielikuviensa, tunteidensa ja kohtaamistensa pohjalta. Näistä syntyy asiakaskokemus. Tärkein asiakaskokemuksen osatekijä apteekin asiakkaille on henkilökohtainen kohtaaminen apteekin henkilökunnan kanssa. Kohtaamisen sisältö, sujuminen ja siitä syntyvä tunne vaikuttavat asiakkaan luottamuksen kehittymiseen ja halukkuuteen asioida samassa apteekissa uudelleen. Apteekkiasioinnilla kohtaamisen sisältöön kuuluu tärkeänä osana lääkeneuvonta. Lääkeneuvonnan yksilöllinen kohdistaminen tietylle asiakkaalle tietyssä tilanteessa on edellytyksenä neuvonnan onnistumiselle. Syventyminen asiakkaan tilanteeseen mahdollistaa myös lääkehoidon seurannan ja asiakkaan omahoidon tukemisen apteekissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä koostuu onnistunut asiakaskohtaaminen apteekissa. Keskityin tutkimuksessa henkilökohtaiseen kohtaamiseen, en muihin asiakaskokemukseen vaikuttaviin seikkoihin ja rajasin tutkimuksen koskemaan vain reseptilääkkeitä apteekista noutavia asiakkaita. Tutkimuksen lääkeneuvonta-osiossa selvitettiin neuvonnan toteutumista reseptiasiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaisena. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla asiakastilanteita apteekin reseptitoimituspisteessä ja asiakkaille tehdyllä kyselytutkimuksella. Asiakkaat ovat tutkimuksen mukaan erittäin tyytyväisiä apteekin asiakaspalveluun. Erityisesti henkilökunnan ystävällisyys, aito läsnäolo palvelutilanteessa ja palvelun sujuvuus saivat kiitosta. Asiakkaan aiemman tiedon kartoitus on edellytys onnistuneelle lääkeneuvonnalle. Näin pystymme keskittymään aiemman tiedon täydentämiseen ja asiakkaalle olennaisten asioiden kertomiseen. Uuden lääkkeen käytön neuvonta sujuu tutkimuksen mukaan melko hyvin. Käyttötarkoitus, annostelutapa ja annostus kerrottiin useimmiten, mahdollisista haitta- ja yhteisvaikutuksista taas harvemmin. Lääkkeen käytön sujumisesta tulisi kysellä tuttua lääkettä hakevilta vielä aktiivisemmin. Kartoituksessa toimii hyvin ns. TKOK-malli (teho, käyttö, ongelmat, kontrollit), jota voi soveltaa asiakkaasta ja tilanteesta riippuen hyvinkin monipuolisesti. Kokonaisvaltaiseen asiakaspalveluun kuuluu myös asiakkaan muiden tarpeiden selvittäminen, missä tutkimuksen mukaan olisi vielä parannettavaa. Hyvä palvelu syntyy vain sillä edellytyksellä, että asiakas tuntee itsensä palvelutilanteessa tasavertaiseksi palvelun tuottajan kanssa ja että hänen kohtelunsa on kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeudenmukaista. Asiakaskohtaamisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden mielikuvaa asiantuntevasta ja luotettavaa, ystävällistä ja yksilöllistä palvelua tuottavasta apteekista, jossa jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja huomioidaan hänen tilanteensa juuri nyt.
  • Linde, Henrietta (2017)
    Tämän projektityön tarkoituksena oli selvittää apteekin oman lehden merkitystä apteekin markkinoinnissa. Tutkimuksen tarve tuli omalla työpaikallani ajankohtaiseksi, kun teimme apteekkarin kanssa päätöksen lähteä mukaan julkaisemaan apteekkilehteä. Toivon kerätystä aineistosta olevan hyötyä niille apteekkareille ja apteekin markkinoinnista vastaaville henkilöille, jotka päättävät apteekeissa siitä, mitä markkinointiviestinnän keinoja yritys käyttää. Mitä mittareita käyttämällä voitaisiin päätellä, kannattaako edelleen panostaa perinteiseen apteekkilehtimarkkinointiin? Lehden merkitystä markkinoinnissa on mitattu asiakkaita haastattelemalla sekä mittaamalla tuotteiden myyntiä ja vertaamalla sitä omaan keskimääräiseen myyntiin kuukaudessa sekä myyntiä muissa apteekeissa vastaavana aikana. Myös uusien kanta-asiakkaiden määrää verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2013, 2014 ja 2016. Puolistrukturoidulla haastattelulla haastateltiin 22 lehden lukenutta henkilöä. Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014; tästä mediamainonnan osuus oli 1,2 miljardia. Mediamainonnan painopiste siirtyi ensimmäistä kertaa sähköisiin medioihin vuonna 2014. Tällöin sähköisten mainonnan osuus oli 50,2 %. Vuonna 2016 vastaava luku oli jo 55 %. Apteekkilehti on yleistynyt markkinointivälineenä ja asiakastyytyväisyyden vahvistajana. Apteekkariliiton Terveydeksi!-lehteä jaetaan kaikista jäsenapteekeista ja suuret apteekkiketjut julkaisevat säännöllisesti omia asiakaslehtiään. Apteekkilehtien lukijat ovat hyvin tyytyväisiä lehtiin. Suurin osa lukijoista lukee edelleen mieluummin painettua lehteä kuin verkosta löytyvää aineistoa. Myös mainontaan suhtaudutaan myönteisimmin painetuissa lehdissä. Turun 6. Humaliston apteekki julkaisi ensimmäisen oman apteekkilehtensä 1.4.2015 ja sen merkitystä asiakastyytyväisyyteen, myynnin kasvuun sekä kannattavuuteen kustannuksiin nähden on analysoitu tässä työssä. Lisäksi esitän Laitilan 1. apteekin vastaavia myyntilukuja sekä 26 samaa apteekkilehteä jakaneen apteekin keskiarvomyynnin kehityksen huhtikuun- ja toukokuun tarjoustuotteiden osalta. Tulosten valossa apteekin tulos, resepti- ja asiakasmäärät nousivat lehden julkaisemisen aikana jonkin verran. Tarjoustuotteiden myynnin kasvulla pystyttiin jo kattamaan suuri osa lehden kuluista. Kanta-asiakkaaksi liittyi kampanjan aikana noin 100 % enemmän ihmisiä verrattuna kampanjaa edeltäviin tai sen jälkeiseen vuosiin. Keskimäärin tarjoustuotteiden myynti kolminkertaistui kaikissa lehteä julkaisevissa apteekeissa.
  • Bäckman, Maarit (2017)
    Apteekkariliiton tiedon mukaan noin puolessa suomalaisista apteekeista valmistetaan vielä ex tempore -tuotteita. Tämän tutkimuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa suurimmat valmistusmäärät tai sopimusvalmistuksena ostettujen määrä olivat voiteissa, liuoksissa ja kapseleissa. Steriilivalmistusta oli vain neljässä kyselyyn vastanneessa apteekissa. Keskittäminen muutamaan sopimusvalmistusyksikköön tuo etuja mm. osaamisen suhteen. Liian vähäinen sopimusvalmistajien määrä voi johtaa laadun heikkenemiseen. Lääkevalmistuksen keskittymiseen johtaneet tärkeimmät syyt ovat olleet lääketaksan jälkeenjääneisyys, raaka-aineisiin ja reagensseihin liittyvät ongelmat, tilojen ja laitteiden kallis ylläpito sekä lääkevalmistuksen mahdollinen luvanvaraisuus. Lääketaksan mukaan hinnoiteltuna ex tempore -valmisteista saatava korvaus ei vastaa valmistukseen liittyviä kustannuksia. Raaka-aineiden ja reagenssien saatavuus on huonontunut viime vuosina ja raaka-aineiden pakkauskoot ovat liian isoja tarpeeseen nähden. Suomessa ja maailmalla painiskellaan samojen ongelmien äärellä ja kaikki valmistavat tahot tuntuvat olevan kovin yksin miettimässä oman apteekin valmistukseen liittyviä vaatimuksia ja niiden täyttämistä. Mietitään, mistä tietoa löytää ja mikä on riittävä laatutaso oman apteekin valmistustoiminnassa. Tulevaisuudessa olisi järkevää yhdistää voimia ja luoda yhteistyö- ja keskustelukanava ex tempore -valmistusta käsitteleviin asioihin kuten omasta laatutasosta, hankintakanavista ja hankalista valmistettavista. Viranomaisena Fimean tehtävä on valvoa apteekkien lääkevalmistusta. Laatutason pitää olla kohdallaan valmistusmäärään nähden. Mitä laajamittakaavaisempaa valmistus on, sitä enemmän laatuvaatimuksia tiloille, laitteilla ym. vaatimuksille pitää olla. Riskit kasvavat mitä laajemmalle asiakasjoukolle lääkkeet toimitetaan. Sopimusvalmistajilla laadun pitää olla hyvin lähellä lääketeollisuuden laatua, koska valmistetut lääkkeet leviävät laajalle käyttäjäkunnalle. Sopimusvalmistuksena ostettu tuote, olkoon laajamittakaavainen tai ex tempore -tuote, ei ole sama asia kuin tukkuliikkeestä ostettu tuote. Apteekissa on luotava menettely sopimusvalmisteena ostetun tuotteen vastaanottoon ja apteekkarin on valtuutettava vastaanottoon osallistuva henkilökunta kirjallisesti. Ostava apteekki on vastuussa myymästään sopimusvalmisteena ostetusta tuotteesta. Ex tempore-valmistuksella tulee olemaan tarvetta myös tulevaisuudessa. Valmistus on osa farmasistin osaamista, jota kannattaa ylläpitää myös apteekkilaitoksen olemassaolon turvaamiseksi. Farmasisti pystyy ratkaisemaan asiakkaan ongelman ex tempore -valmistuksen keinoin.

View more