Specialisation education

 

Recent Submissions

  • Heikkilä, Juha (2018)
    Background and purpose: COPD is one of the leading causes of morbidity and mortality worldwide. Although medication counseling interventions by pharmacists have been found to support the management of COPD, little is known about pharmacists' knowledge concerning COPD and regular practices and perceptions concerning medication counseling of COPD patients. The purpose of this study was to research these topics among Finnish community pharmacists. Materials and methods: In January 2017, an electronic survey was e-mailed to Finnish community pharmacies (n=741) via the Association of the Finnish Pharmacies. One pharmacist from each pharmacy, preferably a specialist in asthma, was invited to answer the survey. Results: Completed responses were received from 263 pharmacists (response rate =35%), of whom 196 pharmacists were specialists in asthma. Response rate among asthma pharmacists was 42%. Pharmacists were positive about their role in medication counseling and in support of the self-management of COPD patients. COPD-related knowledge was self-assessed as being good and was on a good level in respect of basic facts. However, almost half (46%) of the pharmacists did not know that COPD is considered a national public health issue, and ~50% of the pharmacists were not familiar with the current care guideline on COPD. Medication counseling was found to be more medicinal product-driven and less advisory concerning lifestyle changes such as smoking cessation and physical exercise. Conclusion: Although the pharmacists' knowledge of COPD was good on general topics, there were some gaps in their knowledge on the current care guideline and status of the disease. Pharmacists should more systematically individually target medication counseling according to patients' needs. In addition, lifestyle treatments, including smoking cessation and physical exercise, should be part of the medication counseling.
  • Koskinen, Susanna (2018)
    Terveellisyys, luonnollisuus ja erikoisruokavaliot ovat yhä edelleen nousevia trendejä huolimatta siitä, että kuluttajat ovat taantuman aikana tarkkoja rahankäyttäjiä. Vitamiinien ja muiden ravintolisien käyttö on suomalaisten keskuudessa varsin yleistä: Finravinto 2012 –tutkimuksen mukaan miehistä 43 % ja naisista 64 % käytti ravintolisiä. Ravintolisien myyntipaikat ovat Suomessa moninaisia: valmisteita ostetaan apteekkien lisäksi esimerkiksi päivittäistavarakaupoista ja verkostomarkkinoinnin kautta. Sen sijaan lääkelain alaisia, myyntiluvallisia kasvirohdosvalmisteita myydään vain apteekeissa samoin kuin rekisteröityjä perinteisiä kasvirohdosvalmisteita, mikäli rekisteröinnin yhteydessä on pidetty tarpeellisena rajoittaa myyntikanavaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 750 suomalaisessa apteekissa käytössä olevan Herbalbase-tietokannan käyttökelpoisuutta apteekkityössä. Tietokannasta seulottiin ne ravintolisät ja itsehoidon kasvirohdosvalmisteet (mukaan lukien perinteiset kasvirohdosvalmisteet), joita apteekeista löytyi varastosta. Valmisteita tarkasteltiin siitä näkökulmasta, löytyykö niiltä Herbalbasen mukaan näyttöön perustuvaa tehoa ja toisaalta selvitettiin kyseisten aineiden voimassa olevat terveysväitteet sekä kasvirohdosvalmisteiden ja perinteisten kasvirohdosvalmisteiden osalta tiedot siitä, löytyykö Herbalbase-tietokannasta Euroopan Unionin (EU) kasvimonografioiden ja yhteisöluettelon tietoja vastaavat tiedot. Lisäksi toteutettiin lyhyt kysely niissä apteekeissa, joiden ravintolisä- ja kasvirohdosvalmistevalikoimaan käytiin tutustumassa. Tutkimusapteekkien (n=3) valikoimista löytyi Herbalbasen aineita enimmillään 145 kappaletta. Laajin valikoima oli apteekissa, josta oli pisin matka lähimpään luontaistuotekauppaan ja suppein valikoima apteekissa, jonka kanssa samalla kauppakäytävällä sijaitsi luontaistuotemyymälä. 27:lla apteekkien valikoimista löytyneellä aineella oli Herbalbasen mukaan näyttöön perustuvaa tehoa vähintään yhdessä käyttöaiheessa. 15:lle tarkastelun kohteena olleelle aineelle löytyi Euroopan komissiossa hyväksytty terveysväite. 82:lle tarkastelluista aineista löytyi EU:n kasvimonografia. Herbalbasessa näyttöön perustuvia indikaatioita esitetään hyvin vähän eikä tietokannasta suoraan nouse esiin se, millä aineella on hyväksyttyjä terveysväitteitä, mitä kasviperäistä ainetta on käytetty Suomessa hyväksytyn kasvirohdosvalmisteen tai perinteisen kasvirohdosvalmisteen vaikuttavan aineen valmistukseen tai mistä kasviperäisestä aineesta löytyy EU:n kasvimonografia ja sitä kautta käyttöindikaatioita. Tutkimusapteekeissa toteutetun kyselyn tulokset osoittivat, että apteekit pyrkivät koostamaan ravintolisä- ja kasvirohdosvalmistevalikoimansa pääsääntöisesti sellaisten valmisteiden ympärille, jotka ovat myynnissä vain apteekissa. Mainonta ja asiakkailta tulevat kyselyt muovaavat valikoimaa kuitenkin laajemmaksi. Henkilökunnan osaaminen kyseisiin valmisteryhmiin liittyen on vaihtelevaa ja perustuu pitkälti omaan aktiivisuuteen. Aiheeseen liittyvää täydennyskoulutusta kaivattaisiinkin puolueettoman tahon järjestämänä. Tietoa valmisteista etsitään Herbalbasesta, valmistajien tuottamasta materiaalista, sähköisistä portaaleista sekä kirjallisuudesta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Herbalbase-tietokannalle ei apteekkikäytössä ole tällä hetkellä haastajaa, vaikka sen sisältöön liittyykin useita heikkouksia.
  • Lindgren, Marcus (2019)
    Intranet koostuu lähiverkkoon kytketyistä työasemista ja palvelimista ja se toimii useimmiten tiedon ja erilaisten dokumenttien välityskanavana. Intranet parantaa tai tehostaa asiakaspalvelua helpottaen ja nopeuttaen tiedon löytymistä. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta intranetillä saadaan informoitua esimerkiksi työsuhdeasioista, työvuoromuutoksista, sairauspoissaoloista ja lomista. Sen avulla voidaan myös kerätä tietoa, esimerkiksi palautteita tai kehitysideoita. Tässä projektityössä suoritetun Webropol-kyselyn tulosten perusteella 91 %:lla vastanneista apteekeista on intranet käytössä. Kyselyyn vastanneista apteekeista 72 % oli tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuunsa, mutta noin 50 % vastaajista mainitsi toivovansa silti lisää ominaisuuksia intranetiinsä. Projektityössä apteekeille laadittiin Webropol-kysely, joka sisälsi valmiin strukturoidun lomakkeen. Kyselyssä käytettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä intranetin sisällöstä, alkuperästä, käytöstä ja tarpeesta. Vastaukset saatiin sadalta apteekilta. Tavoitteena oli selvittää intranetin ja sähköisten apteekkijärjestelmien nykytilanne apteekeissa ja kuvata käytännön apteekkityössä ilmenevät tarpeet sähköisille palveluille Espoon 7. apteekissa. Tarpeiden identifiointi johtaa esimerkinomaisesti sähköisen ratkaisun suunnitteluun ja ohjelman rakentamiseen, jotka esitellään projektityössä. Kyselyyn osallistuneista apteekeista 95 %:lla oli apteekkijärjestelmätoimittajalta hankittu intranet. Sisällöltään kaikilla oli intranetissä ilmoitustaulu ja valtaosalla toimintaohjeet sekä kalenteri. Muita mainittuja toimintoja olivat Kelan ja reseptinkäsittelyn ohjeet, palavereiden yhteenvedot, markkinointimateriaalit, työpaikkakassat, lomakearkisto, keskustelupalsta ja päivävuorot. Eniten toivottuja uusia ominaisuuksia olivat sähköinen huumausainekirjanpito, lukukuittaukset, työ/päivävuorot sekä personoidut näkymät. Koska apteekit suosivat voimakkaasti apteekkijärjestelmätoimittajien valmiita intranetratkaisuja, on selvää, että toimittajien kannattaisi panostaa lisäominaisuuksien kehittämiseen. Voidaan arvioida, että toivottujen ominaisuuksien kehittäminen ei vaatisi kovin suurta panostusta toimittajilta, mutta ne helpottaisivat apteekin arkea merkittävästi ja toisivat kilpailuetua toimittajalle. Intranet on yleistynyt lähes välttämättömäksi työkaluksi helpottamaan ja nopeuttamaan jokapäiväistä apteekkiarkea ja asiakaspalvelua. Se on osa digitaalisia ratkaisuja, jotka jatkuvasti yleistyvät apteekeissa tehostaen toimintaa ja tuoden samalla kustannussäästöjä. Digitalisaatio on edennyt viime vuosina ilahduttavasti apteekkitoimialalla. Tästä esimerkkejä ovat sähköinen resepti, verkkoapteekit, Kela-korvausten ja maksusitoumuksien reaaliaikainen tarkistus, varastoautomatiikka sekä lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönotto. Uudelle kehitykselle ja olemassa olevien ratkaisujen jalostamiselle on kuitenkin vielä runsaasti sijaa.
  • Lauroma, Susanna (2020)
    Johdanto: Monet lääkkeet lisäävät kaatumisvaaraa. Eniten kaatumisvaaraa lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet sekä uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä kaatumisvaaraa lisääviä, iäkkäille varauksin tai iäkkäillä vältettäviä lääkeaineita kaatumisen takia akuutille geriatriselle poliklinikalle hoitoon hakeutuneilla iäkkäillä oli käytössä sekä lääkkeiden käyttöön tehdyt muutokset. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineiston muodostivat akuutille geriatriselle poliklinikalle 1.9.2013–1.9.2014 kaatumisen tai pyörtymisen takia hoitoon hakeutuneet iäkkäät (≥ 75-vuotiaat) potilaat (n = 236). Kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet määriteltiin Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy (IKINÄ) -oppaan mukaisesti. Iäkkäille varauksin soveltuvat lääkeaineet (C-taso) tai iäkkäillä vältettävät lääkeaineet (D-taso) määriteltiin Fimean 75+-tietokannan mukaisesti. Tulokset: Potilaiden keski-ikä oli 84,4 (keskihajonta 7,7) vuotta, ja heistä 165 (70 %) oli naisia. Potilailla oli käytössä keskimäärin 10 säännöllisesti ja/tai tarvittaessa käytettävää lääkettä (vaihteluväli 0–23). Yleisimmin käytetty lääkeaine oli parasetamoli. Kaatumisvaaraa lisäävistä säännöllisesti käytettävistä lääkeaineista yleisimmät olivat bisoprololi ja furosemidi; Fimean 75+-tietokannan C-tason lääkeaineista yleisin oli mini-ASA ja D-tason lääkeaineista magnesium. Tarvittaessa käytettävistä lääkeaineista yleisimmät olivat vastaavasti glyseryylitrinitraatti (IKINÄ-opas), tsopikloni (C-taso) ja natriumpikosulfaatti (D-taso). Yhteensä 199 potilaalla oli yksi tai useampi sydän- ja verisuonisairausdiagnoosi. Näillä potilailla kaatumisvaaraa lisäävistä lääkeaineista yleisimmin käytössä olivat bisoprololi ja furosemidi. Niillä, joilla sydän- ja verisuonisairautta ei ollut (n = 37), yleisimmin käytössä olevat lääkeaineet olivat oksatsepaami ja tematsepaami. Johtopäätökset: Kaatumisvaaraa lisäävien, iäkkäille varauksin soveltuvien sekä iäkkäillä vältettävien lääkeaineiden käyttö näyttää olevan yleistä kaatumisen takia hoitoon hakeutuneiden iäkkäiden keskuudessa. Kaikkien edellä mainittujen lääkeaineiden käyttöä ei voida kokonaan lopettaa, mutta näitä lääkeaineita iäkkäille potilailla määrättäessä voidaan päätöksenteon tukena käyttää olemassa olevia tietokantoja ja arvioida näiden lääkeaineiden käytön hyöty-haittasuhdetta sekä tarkoituksenmukaisuutta.
  • Suorsa, Hilkka (2007)
    Osaamisen johtamisen tulee lähteä liikkeelle yrityksen strategiasta, visiosta ja tavoitteista. On mietittävä strategisia tulevaisuuden menestystekijöitä ja mitä se tarkoittaa osaamisen suhteen eli millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tänä päivänä osaamisen systemaattisen kehittämisen merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä korostuu. Apteekkilaisten on pidettävä ammattitaitonsa laadukkaana ja kyettävä vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin, koska henkilökunnan osaaminen on asiantuntijatyössä keskiössä. Projektityön tavoitteena oli saada Oriveden apteekin osaamisen kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta laatimalla prosessimalli osaamisen johtamiseen. Osaamiskarttojen laadinta yhdessä henkilökunnan kanssa ja osaamiskartoituksen toteutus itsearviointina nykyosaamisen selvittämiseksi olivat keskeisiä prosessin vaiheita. Osaamisen kartoittamismenetelmänä käytettiin yksilön työtehtävään perustuvaa kartoittamismenetelmää. Työn tuloksena syntyneiden kehittymissuunnitelmien avulla toteutetaan henkilökunnan kehittäminen. Projektityön tuloksena apteekissa on osaamisen johtamisen prosessimalli. Farmaseuteilla ja teknisellä henkilökunnalla on osaamiskartat, joilla osaamiskartoitus toteutettiin tässä projektissa. Työn tuloksena työntekijöillä on henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, lisäksi laadittiin ryhmä- ja yrityskohtainen kehittymissuunnitelma. Osaamisen kehittämisessä johto on tärkein osaamisen johtamisen taso. Johto antaa resurssit ja mahdollistaa kehittämistoimenpiteet. Yhteistoiminnallisuuden korostaminen prosessin alusta alkaen antaa hyvät lähtökohdat osaamisen kehittämiselle. Osaamisen kehittämisessä suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus korostuvat. Osaamisen arviointimenetelmänä prosessi on käyttökelpoinen juuri siinä apteekissa mihin se on laadittu. Apteekin on aina itse määriteltävä lähtökohdat ja tavoitteet osaamisen kartoittamistyölle. Siksi prosessi ei ole suoraan siirrettävissä toiseen apteekkiin.
  • Eriksson, Siv (2006)
    Syftet med undersökningen var att nå en större klarhet i hur apoteksprovisorer ser på sig själva som ledare och hurudana svårigheter de mött som ledare på apotek. Väldigt lite forskning har gjorts med denna infallsvinkel. Undersökningen genomfördes som halvstrukturerad temaintervju. Sex provisorer som arbetat 1-5 år på apotek och där personalantalet var minst fem, intervjuades. Temaområden i intervjuerna var ledarskap, problemsituationer och konflikter. Det teoretiska perspektiv som användes var gruppsykologiskt. I flera av intervjuerna framkom det att apoteksprovisorerna upplevde sitt ledarskap som otydligt. De flesta av de intervjuade ansåg sig följa en demokratisk ledarstil. De intervjuade hade upplevt svårigheter med att ta position som ledare i arbetsgemenskapen på apoteket. Ledarskapsutbildningen i grundutbildningen upplevdes som otillräckligt och i synnerhet önskade de intervjuade mera färdigheter i ledande av människor. Det kollegiala stödet ansågs som viktigt och ledarskapskurser ansågs ge nyttiga redskap för apotekens vardag. De intervjuade apoteksprovisorerna hade i sitt arbete som ledare mött svårigheter som gällde relationerna mellan människorna i arbetsorganisationen. Graden av konflikterna varierade från ”sandlådsfenomen” till mobbning. Många av respondenterna hade i sin arbetsorganisation upplevt förändringsmotstånd. Flera respondenter hade upplevt problem vid apotekarbyten som orsakat förändringar och därmed osäkerhet i arbetsorganisationen. Provisorn har på apoteken en krävande mellanchefställning som fordrar anpassningsförmåga enligt varierande förväntningar från alla håll i organisationen. Enligt denna undersökning har man inte tillräckligt betonat vikten av personalledning vare sig på apoteken eller inom grundutbildningen. Spelreglerna gällande ledarskapet på apotek kunde kommuniceras bättre mellan apotekaren och provisorn/provisorerna. På basen av denna underökning kan man dra slutsatsen att gruppsykologiska teorier skulle kunna fungera som verktyg i apotekens vardag. Genom ökad förståelse för de processer som rör ledarskap och genom kritisk reflektion kring ledarskap i praktiken kunde såväl apoteksprovisorn som apotekaren bättre ta hand om apotekens viktigaste resurs, personalen, förbättra deras motivation och därmed även förbättra apotekens verksamhetsförutsättningar och lönsamhet. Flere av de intervjuade upplevde sig ha haft stöd av erfarna kolleger. I framtiden kunde utredas om mentorskap eventuellt kunde stöda apoteksprovisorerna i början av deras karriär.
  • Puustinen, Antti (2007)
    Lääkealan ja erityisesti apteekkien toimintaympäristö on ollut voimakkaiden muutosten keskellä viime vuosina. Useat jo toteutetut ja suunnitelmissa olevat muutokset heikentävät apteekkien taloudellista liikkumavaraa. Toisaalta kuluttajat arvostavat apteekkilaisten työtä yhä enemmän. Positiivisia muutoksia toimintaympäristöön ei ole odotettavissa, joten ainoa mahdollisuus on toiminnan tehostaminen, osin jopa radikaalisti ja samalla pioneerihengessä. Yksi apteekkien tärkeimmistä tukiprosesseista on materiaalivirtojen hallinta. Se vaatii asiantuntevaa henkilöstöä, riittäviä työvälineitä ja toimivaa tietojärjestelmää. Rowan keräilyvarastoautomaatti on esimerkki siitä, miten apteekin logistista toimintaa voidaan virtaviivaistaa tehokkaasti ja taloudellisesti sekä samalla parantaa lääkitysturvallisuutta. Keräilyvarastoautomaatin käyttöönottaneet apteekit (apteekkarit, n = 3, ja henkilökunta, n = 50) arvioivat omaa toimintaansa sekä ennen implementointia että sen jälkeen. Mielipiteet vahvistivat selvitettyjä muutoksia, jotka koskivat saapuvan tavaran käsittelynopeutta (aika), hyllytys-, keräily- ja toimitusvirheitä (määrä, laatu ja aika), reseptilääkkeiden keräilynopeutta (aika ja varmuus) sekä talousasioita (euro). Saapuvan tavaran käsittelyyn kuluu 50 % vähemmän työaikaa aiempaan verrattuna. Lisäksi samalla voidaan tehdä muita avustavia, teknisiä tehtäviä, koska yhtä lääkepakkausta ei käsitellä kuin yhden kerran ennen automaattista hyllytystä. Parhaimmillaan on saavutettu 1100 pakkausta ja kerätty 600 pakkausta (500 reseptiä) yhdeksän tunnin aikana (apteekki avoinna klo 9 – 18) eli keräilyvarastoautomaatti on tehnyt 1700 siirtoa eli 190 siirtoa tunnissa. Hyllytys- ja keräilyvirheiden määrä on lähes nolla. Aiemmin keräilyvirheitä oli selvitysten mukaan viisi - kahdeksan virhettä per työpäivä eli 1500 - 2500 virhettä per vuosi. Keräilyvarastoautomaatin käyttöönoton jälkeen hyllytys- ja keräilyvirheitä on arviolta yksi prosentti aiemmasta. Automaatti ei tee virhettä vaan sitä käyttävä ihminen. Keräilyn tai hyllytyksen aiheuttamia toimitusvirheitä ei ole kirjattu käyttöönoton jälkeen – aiemmin niitä oli noin kymmenen per vuosi (sekä kaikki toimitushetkellä huomatut ja korjatut virheet, joita ei ole dokumentoitu). Lääkitysturvallisuuden paranemisen lisäksi apteekin toiminta on nyt rauhallisempaa ja jämäkämpää. Reseptilääkkeiden keräilynopeus parani 100 asiakkaan otannalla 15 sekuntia reseptiä kohti. Reseptinkäsittelynopeus parani 49 sekuntia eli 17 % reseptin kirjoittamisen alkamisesta siihen, kun asiakas lähti kohti kassaa. Tässä on toki huomioitava mahdolliset virhelähteet. Reseptien toimitusnopeus parani 10 % 15 toimitetusta reseptistä 17 reseptiin tunti per henkilö. Muutos näkyy selvästi resepti- ja asiakasmäärien kasvuna. Tärkeintä on huomioida se, että reseptilääkkeiden keräily toimii aina apteekin ollessa avoinna 365 / 7 / 24 –periaatteella. Henkilöstökuluissa säästö on 100 000 euroa vuodessa, joten investointi on kannattava alle kahdessa vuodessa. Lääkitysturvallisuuden ja taloudellisen tehokkuuden lisäksi apteekkien työilmapiiri on parantunut.
  • Heikfolk, Mona (2006)
    Typ 2-diabetes ökar explosionsartat i hela den industrialiserade världen och hör intimt ihop med det ständigt växande antalet överviktiga personer. Den finländska DPSstudien var den första i världen att visa att typ 2-diabetes kan förebyggas/skjutas på framtiden, om man i tid ändrar sina kost- och motionsvanor. Människorna måste dock få information om riskerna med sin livsstil och också konkreta förslag till ett hälsosammare liv. Målet med denna undersökning var att på Kyrkoapoteket i Vasa utveckla en modell för regelbunden riskbedömning av individer med hög risk att få typ 2-diabetes genom att använda riskbedömningsblanketten för typ 2-diabetes och att tillsammans med den övriga hälsovården besluta vid vilka riskpoäng och vart högriskindivider skall slussas vidare från apoteket för noggrannare undersökningar samt att motivera personer med stor risk att insjukna i typ 2-diabetes att gå ner i vikt genom ändrade kost- och motionsvanor. I samband med denna undersökning tillfrågades Kyrkoapotekets kunder om deras åsikter om apoteket som aktiv deltagare i det preventiva folkhälsoarbetet. Under tiden september-december 2005 gjordes 65 riskbedömningar. Av testpersonerna var 71 % kvinnor och 29 % män. Mer än två tredjedelar var över 55 år. Av de testade männen var alla överviktiga (viktindex över 25 kg/m2), medan 61 % av kvinnorna var överviktiga. Endast 11 % av männen och 22 % av kvinnorna hade ett midjemått under riskgränsen (94 cm för män och 80 cm för kvinnor). 32 % av männen och 28 % av kvinnorna fick mer än 15 riskpoäng och uppmanades att ta kontakt med diabetessköterskan för noggrannare utredning. Blodsockret mättes på 35 personer, men ingen av dessa hade vid mättillfället alarmerande höga värden. Testpersonerna var mycket positiva till apotekets deltagande i preventivt folkhälsoarbete. De önskade konkreta råd för att äta hälsosammare, hitta lämplig motionsform och gå ner i vikt. I apotekets enkätundersökning i oktober 2005 önskade 35 % av de svarande (75 personer) att apoteket skulle erbjuda mätning av blodsockervärdet. Dessutom önskade 41 % kolesterolmätning och 39 % blodtrycksmätning på apoteket. Via apoteken kan man nå också sådana högriskindivider, som inte har några andra kontakter med hälsovården. Apoteken har långa öppettider och personalen är kunnig. Riskbedömning av typ 2-diabetes är ett utmärkt sätt för apoteken att profilera sig som en viktig länk i hälsovårdskedjan.
  • Ahonen, Merja (2006)
    Apteekin tekninen henkilökunta on farmaseuttisen henkilöstön vahva taustatuki, joka huolehtii osaltaan apteekin toiminnan sujuvuudesta. Lääkealan perustutkinto laajeni vuonna 2001 120 opintoviikon pituiseksi ja tutkintonimikkeeksi tuli lääketyöntekijän sijasta farmanomi. Vuonna 2004 lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman tutkintonimikkeeksi tuli lääketeknikko. Apteekkialan koulutusohjelmaan ennen asetuksen voimaantuloa otetut opiskelijat voivat valita tutkintonimikkeekseen farmanomin tai lääketeknikon. Lääketeknikkokoulutus on lääkehuollon toisen asteen tutkinto ja sitä järjestää Suomessa viisi eri oppilaitosta. Tämän projektityön tarkoituksena oli survey- eli kyselytutkimuksella selvittää lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman suorittaneiden mielipiteitä koulutuksen työelämävastaavuudesta. Kyselyllä selvitettiin myös lääketeknikkojen ja farmanomien taustatietoja sekä tutkinnon suorittamisen jälkeisiä suunnitelmia. Kysely lähetettiin 73:lle vuosina 2004 ja 2005 Helsingin sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksen ja Savon ammmatti-ja aikuisopiston apteekkialan koulutusohjelmasta valmistuneelle lääketeknikolle tai farmanomille. Tulokset käsiteltiin Excell-taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Kyselylomakkeen palautti 40 lääketeknikkoa tai farmanomia, jolloin vastausprosentti oli 54,8 %. Suurin osa eli 85 % kyselyyn vastannaista lääketeknikoista tai farmanomeista oli valmistunut Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta ja 15 % oli valmistunut Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Ammatillista toimintaa, lääkkeiden vastaanottoa ja identifiointia, lääkkeiden varastointia, tietotekniikan käyttöä sekä logistiikkaa pidettiin erittäin tärkeinä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Projektityöskentelyä pidettiin vähiten tärkeänä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Salassapitomääräysten noudattaminen ja tuotetoimitusten vastaanottaminen ja tarkastaminen vastasivat erittäin hyvin lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Palkanlaskenta ja kuukausitilitysten hoitaminen, työvuorolistojen laatiminen sekä apteekin markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen vastasivat vähiten lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Lääketeknikot lisäisivät koulutusohjelmaansa lähinnä laskutusta, reseptinkäsittelyä ja pankkiohjelmien käyttöä. 65 % lääketeknikoista tai farmanomeista työskenteli kyselyhetkellä apteekissa ja 32, 4 % opiskeli kyselyhetkellä farmaseuttikurssilla. Kysely osoitti, että lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelmalle on selkeää tarvetta.
  • Jääskeläinen, Joonas (2007)
    Ilmapiirikartoituksia käytetään yleisesti arviointi- ja kehittämistyökaluna paremman työpaikan rakentamisessa. Ilmapiirikartoituksella saadaan luotettavaa tietoa työpaikan vahvuuksista ja ongelmakohdista. Lisäksi ne toimivat keskustelun pohjina työpaikoilla. Apteekin ilmapiirillä on vaikutusta mm. asiakaspalvelun laatuun ja henkilöstön hyvinvointiin sekä sairastavuuteen. Tätä kautta ilmapiirillä on vaikutusta myös apteekkien talouteen. Jokainen työntekijä pystyy vaikuttamaan työpaikkansa ilmapiiriin, mutta esimiehillä on siinä erityinen vastuu. Esimiehet voivat edesauttaa omalla toiminnallaan henkilökunnan keskinäisten suhteiden paranemista. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri parantaa yhteishenkeä. Vastuun jakaminen työntekijöille sitouttaa ja motivoi henkilökuntaa. Ilmapiirin kehittämisessä muutoksia ei tehdä hetkessä, vaan ilmapiirin parantaminen on jatkuva, pitkäjänteinen prosessi. Projektityön päätavoitteena oli kehittää apteekkien tarpeita vastaava ilmapiirimittaristo. Ilmapiirimittariston kehittämisessä käytettiin hyväksi aihetta käsittelevää kirjallisuutta, lehtiä ja aiempia ilmapiirikartoituksia mm. Työterveyslaitoksen kehittelemää työyhteisöindeksi-lomaketta sekä Suomen Parhaat Työpaikat – tutkimusta. Pilotoimalla kyselylomaketta Vuosaaren apteekissa, asiantuntijalausunnoilla ja faktorianalyysin käytöllä tarkistettiin ilmapiirikartoituksen validiteetti. Mittariston kehittämisen lisäksi tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarjota tutkimukseen osallistuville apteekeille kehittämistyökalu työilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseen. Ilmapiirikartoitus suoritettiin seitsemässä apteekissa ympäri Suomea. Tutkimuksen päätavoite tuli saavutettua, eli tutkimuksessa kehitettiin validi ilmapiirimittari apteekkeja varten. Tutkimukseen osallistuneet apteekit saivat myös ilmapiirikartoituksen, mitä he voivat käyttää hyödyksi oman ilmapiirinsä kehittämisessä. Useimmissa tutkimusapteekeissa oli melko hyvä ilmapiiri. Mahdolliset kehittämistarpeet olivat joko henkilökunnan ja johdon välisissä suhteissa tai henkilökunnan keskinäisissä suhteissa. Tutkimustulosten perusteella ristiriitoja apteekeissa ei aina pystytä käsittelemään ja ratkomaan. Ilmapiirikartoituskyselyyn suhtauduttiin positiivisesti vastaajien kesken.
  • Hakala, Päivi (2007)
    Asiakaslähtöisyys ja asiakasyhteistyö ovat palvelualalla tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Strategiset valinnat ja suunnitelmat on tehtävä myös apteekkialalla. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja teemahaastattelut ovat keinoja selvittää, miten asiakkaat kokevat saamansa palvelun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehittämiskohteet Isonkyrön apteekin asiakaspalvelussa tulevaisuutta ajatellen ja laatia tutkimustulosten perusteella strategiasuunnitelma vuosille 2008-2011. Isonkyrön apteekki muutti helmikuussa 2006 uusiin suurempiin tiloihin ja samalla reseptien toimitustapa muuttui suoratoimitusmalliin. Laihian apteekissa (= vertailuapteekkimme) on siirrytty reseptien suoratoimitusmalliin jo vuonna 2003. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tutkimuksessa oli kolme: Isonkyrön apteekin vanhoissa tiloissa toteutettu lokakuussa 2005 (132 vastausta) ja uusissa tiloissa huhtikuussa 2007 (216 vastausta) sekä vertailukysely Laihian apteekissa toukokuussa 2007 (199 vastausta). Asiakastyytyväisyyskyselyjen tietoja syvennettiin Isonkyrön apteekin osalta vielä ryhmähaastattelujen avulla. Haastateltavia yhteistyökumppaniryhmiä oli kolme: yksityiset palvelutuottajat (3 haastateltavaa), potilasjärjestöt (8 haastateltavaa) ja julkinen sektori (15 haastateltavaa). Isonkyrön apteekin muutto uusiin suurempiin tiloihin ja siirtyminen suoratoimitusmalliin on otettu kiitettävästi vastaan. Laihian apteekin palveluun ollaan myös tyytyväisiä. Laihialaiset kaipasivat parannusta reseptiasiakastilojen intimiteettisuojaan ja asiakastiloihin enemmän tilaa. Tulokset ovat valtakunnallisten tutkimustulosten kanssa yhtenevät. Ryhmähaastatteluissa nousivat samat teemat esiin kuin kyselyissäkin, joten ne tukivat saatuja tutkimustuloksia. Samalla saatiin hyviä yksittäisiä ja toteuttamiskelpoisia kehitysideoita. Tutkimustuloksista jatkettiin kehitystyötä strategisten valintojen kautta strategiakartan laadintaan. Tämän avulla pyritään ennakoimaan muutoksia ja reagoimaan niihin ajoissa, jotta apteekki säilyisi elinvoimaisena ammattiapteekkina myös tulevaisuudessa. Yhä tiiviimmän asiakasyhteistyön, asiakasuskollisuuden säilyttämisen sekä motivoituneen, kouluttautuneen ja innovatiivisen henkilökunnan kanssa jatketaan eteenpäin toimintaympäristöstä tulevien muutospaineiden keskellä. Nämä strategiset painopistealueet takaavat apteekin kannattavuuden jatkossakin. Tutkimuksen perusteella voidaan haastatteluja suositella syventämään asiakastyytyväisyyskyselyjä. Haastattelut antavat paljon enemmän, vaikka ovatkin työläämpiä toteuttaa. Muuttuvasta ympäristöstä tarvitaan syvällisempää tietoa kuin mitä pelkät kyselytutkimukset yksistään antavat.
  • Sorvala, Esko (2006)
    Innovatiivinen lääketeollisuus on välttämätön edellytys hyvin toimivalle terveydenhuoltojärjestelmälle. Lääketeollisuus on keskeisessä asemassa, kun uusia lääkkeitä kehitetään ja tuodaan markkinoille. Lääketeollisuus käyttää merkittäviä summia lääkkeiden markkinoimiseen. Lääketeollisuuden organisoima koulutus– ja lääke-esittelytoiminta terveydenhuoltohenkilöstölle on osa yrityksen ja sen tuotteiden markkinointia. Projektityön tavoitteena oli selvittää lääketeollisuuden apteekkeihin kohdistuvan markkinoinnin määrää, keinoja ja niiden hyödyllisyyttä farmaseuttisen henkilöstön lääkeinformaation saannissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko geneerisen substituution käyttöönotolla ollut vaikutusta lääketeollisuuden järjestämään koulutus- ja lääke-esittelytoimintaan, miten koulutus- ja lääke-esittelytoimintaa pitäisi kehittää ja onko apteekkiketjuun kuulumisella ollut vaikutusta lääkeyritysten markkinointitoimenpiteisiin ja niihin suhtautumiseen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Lääke-esittelyjä tutkimuksessa mukana olevissa apteekeissa oli keskimäärin 2,4 kuukaudessa. Niitä pidettiin yleisesti hyödyllisinä, erityisesti uuden tuotteen esittelyä pidettiin tärkeänä. Hyvä lääke-esittely antoi neuvoja lääkeinformaation antoon käytännössä. Lääke-esittelyjen taso vaihteli kuitenkin suuresti. Vastaajien mielestä lääke-esittelyssä pitäisi aina esittää mahdollinen terapia- alueen voimassaoleva hoitosuositus, ja muutoin sairauden hoitoperiaatteet. Esittelyssä tulisi myös kertoa lääkeaineryhmä, johon esiteltävä tuote kuuluu ja lopuksi tuotteen farmakologia lyhyesti. Lääketeollisuuden järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin keskimäärin 9,1 kertaa apteekkia kohden vuodessa. Tilaisuuksiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja niitä toivottiin järjestettävän lisää, esimerkiksi lähimmässä suuressa kaupungissa. Koulutustilaisuudet koettiin omaa tietämystä syventävinä, sillä niissä oli enemmän tietoa sairaudesta ja oireista kuin lääkityksestä. Koulutustilaisuudet säästivät farmaseuttien, proviisorien ja apteekkareiden omaa aikaa. Ne olivat hyvien asiantuntijoiden, tavallisesti lääkärien tai erikoislääkärien vetämiä ja tarjosivat mahdollisuuden kysymyksiin. Yleensä lääketeollisuuden harjoittamaan markkinointiin suhtauduttiin positiivisesti. Lääkemarkkinointi koettiin eri tavoin helpottavan omaa työtä, koska sieltä sai tietoa ja koulutusta. Negatiivisena puolena pidettiin postin liian suurta määrää ja muistutusmainontaa. Kaiken kaikkiaan mainonnassa pitäisi huomioida kohderyhmä paremmin. Hyvää lääke-esittelyä pidettiin kaikkein hyödyllisimpänä oman työn kannalta. Apteekkiketjuun kuulumisella ei ollut vaikutusta lääke-esittelyiden tai koulutustilaisuuksien määrään tai laatuun eikä myöskään markkinointiin suhtautumiseen. Geneerisen substituution myötä geneeristen lääkeyritysten lääke-esittelyt ja koulutustilaisuudet olivat lisääntyneet selvästi koskien erityisesti reseptilääke-esittelyjä. Lääke-esittelyissä puhuttiin usein kuitenkin ainoastaan lääkkeen hinnasta ja vaihtomahdollisuudesta.
  • Vihla-Tuomaala, Eija (2007)
    Kehityskeskustelu on jokaisen työntekijän oikeus. Työpaikalla kaikilla tulee olla mahdollisuus vähintään kerran vuodessa keskustella henkilökohtaisesti ja rauhassa esimiehensä kanssa omaan työhönsä liittyvistä kysymyksistä ja kehitysehdotuksista. Työntekijän kannalta kehityskeskustelu tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden keskustella toimintaan liittyvistä suuremmista linjauksista, kuten muutoksista yrityksen toiminnassa. Osin tämän takia pienissäkin työyhteisöissä, kuten apteekeissa, tarvitaan kehityskeskusteluja, sillä päivittäinen kanssakäyminen ei korvaa niitä. Hallittu muutos on osa taitavaa johtamista. Rakentavia periaatteita muutoksen läpivientiin ovat kommunikointi ja tiedottaminen. Henkilökunta tulee osallistaa muutokseen kysymällä heidän mielipiteitään ja kuuntelemalla heidän tarpeitaan. Tämän projektityön tarkoituksena on käynnistää kehityskeskustelut osana apteekin muutosjohtamista. Työssä tarkastellaan muutoksen läpivientiä ja kehityskeskustelun hyödyntämistä muutosjohtamisessa. Esimerkkikohteena on apteekin laajennusremontti ja siihen liittyvät muutokset apteekin käytännön toiminnoissa. Työ keskittyy kehityskeskusteluihin, joiden avulla pyritään ohjaamaan henkilökunnan osaamista ja voimavaroja apteekin strategian ja arvojen mukaisesti. Projektityön tavoitteena on uudistuneen apteekin toimintatapojen ja laajentuneen palveluvalinnan osastojen selkiyttäminen sekä kannattavuuden parantaminen. Kehityskeskusteluissa pyritään löytämään myös työhön liittyviä parannusehdotuksia. Työn tavoitteena on lisäksi henkilökunnan työmotivaation ja yleisen työilmapiirin kehittäminen rankan muutosprosessin jälkeen sekä kehityskeskustelurutiinin käynnistäminen apteekissa. Tässä projektityössä kehityskeskustelut oli rajattu koskemaan farmaseutteja. Kehityskeskustelut koettiin tärkeinä ja tarpeellisina, ja kehityskeskustelukäytäntöä tullaan jatkamaan apteekin kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Erityisesti työilmapiirin ja henkilöstöryhmien välisen ymmärryksen kehittämisessä kehityskeskustelut voivat toimia varsin hyvin, koska niissä tarjoutuu mahdollisuus saada kaikkien mielipiteet ja ideat esiin. Kehityskeskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden purkaa mieltä painaneita asioita. Tässä työssä käsiteltiin remontin ”jälkipyykkiä” dialogina. Kehityskeskustelu toimii hyvin muutokseen liittyvien uusien toimintatapojen tarkastelussa ja kehittämisessä. Keskusteluissa nousi esille monia apteekin kehittämiseen liittyviä käytännön ideoita ja ehdotuksia. Keskusteluissa saatiin myös hyödyllistä tietoa muutosjohtamisen onnistumisesta. Apteekin arvojen esille nostaminen onnistuu luontevasti kehityskeskustelussa. Ottamalla arvot mukaan kehityskeskusteluun henkilökunnan toimintaa voidaan ohjata arvojen mukaisesti. Ainakin kukin pysähtyy hetkeksi miettimään arvoja ja arvioi omaa toimintaansa suhteessa yhteisiin pelisääntöihin. Arvot heijastavat koko organisaation kokemusta ja ne toimivat tärkeinä kiintopisteinä myös muutoksessa.
  • Anttila, Eija (2006)
    Käypä hoito -suositus ”Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot” vuodelta 2002 on lisännyt tupakasta vieroittamistyön ajankohtaisuutta apteekeissa. Suosituksen tavoitteena on tehostaa tupakkariippuvuuden hoitojen toteutumista koko terveydenhuollossa. Omin avuin tupakoinnin lopettamisessa onnistuu vain 3–8 % tupakoitsijoista. Asianmukaisen ohjauksen, tuen ja lääkehoidon avulla voidaan tulosta kuitenkin huomattavasti parantaa niin, että jopa 30 % pystyy lopettamaan tupakoinnin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen tupakasta vieroituksessa. Asiakkailta, jotka tulivat hakemaan reseptillä määrättyä bupropionia, kysyttiin, haluavatko he osallistua seurantatutkimukseen. Kyselylomake, joka koostui 24 kysymyksestä, annettiin täytettäväksi reseptin toimituksen aikana. Siinä tiedusteltiin mm. asiakkaan sairauksia, käytössä olevia lääkkeitä, aiempia tupakoinnin lopettamisyrityksiä, tupakointi-tottumuksia ja oliko asiakas sopinut yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös, mitä ohjeita lääkärit olivat antaneet vieroitushoitolääkkeestä. Näillä asioilla on merkitystä, kun pohditaan, miten meidän apteekkilaisten tulisi informoida asiakkaita täydentäessämme jo annettuja ohjeita. Seurannan tavoitteena oli informoida asiakasta niin, että hän sai parhaimman mahdollisen hyödyn vieroitushoitolääkkeestä ja motivoida häntä olemaan tupakoimatta. Lopuksi vastaajalta pyydettiin lupa soittaa hänelle 2–3 viikon kuluttua reseptin toimittamisesta. Seurantasoittoja tehtiin myös 3 ja 6 kuukauden kuluttua bupropioni-hoidon aloittamisesta. Bupropioni-lääkettä hakeneet tupakoitsijat olivat kiinnostuneita osallistumaan apteekin suorittamaan seurantaan ja tukeen. Seurantaan osallistui 19 tupakoitsijaa. Tulosten mukaan bupropioni helpotti hyvin vieroitusoireita ja vähensi tupakanhimoa. Kaikki olivat lopettaneet tupakoinnin 2-3 viikon seurannassa. Kolmen kuukauden seurannassa oli edelleen tupakoimatta 42 % ja kuuden kuukauden seurannassa 32 %. Yleisimmät syyt tupakoinnin uudelleen aloittamiseen olivat bupropioni-kuurin keskeyttäminen sen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi, stressaavat tilanteet ja muiden tupakointi. Jos bupropioni-hoito sopii potilaalle eikä aiheuta hankalia haittavaikutuksia, voitaisiin bupropioni-kuuria jatkaa tarvittaessa pitempään tupakoinnin uudelleen aloittamisen estämiseksi. Viisi tupakoitsijaa, jotka olivat aikaisemmin päässeet bupropionin avulla eroon tupakoinnista, eivät nyt onnistuneet siinä. Neljä henkilöä, jotka olivat tupakoimatta kuuden kuukauden seurannassa, olivat sopineet yhteydenpidosta lääkärin kanssa. Tämän perusteella voisi todeta, että vieroituksen onnistuminen lisääntyy, jos useampi terveydenhuollon ammattilainen osallistuu hoitoon.
  • Sorri, Anne-Maarit (2006)
    Ikääntyneet ovat apteekin suurin asiakasryhmä. Ikääntyneet käyttävät apteekin palveluita monta kertaa vuodessa, useasti enemmän kuin muita terveydenhuollon palveluita. Tulevina vuosina ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan entisestään. Vuonna 2025 Suomessa on yli 65-vuotiaita yli 1.5 miljoonaa ja yli 75-vuotiaita yli 500 000. Suurin osa heistä asuu kotona mahdollisimman pitkään, osa elämänsä loppuun asti. Kroonisten sairauksien takia ikääntyneiden käyttämä lääkemäärä on usein suuri. Tutkimuksessa haastateltiin 11 yli 70-vuotiasta pohjoiskymenlaaksolaista ikääntynyttä. Kaikki haastateltavat asuivat kotona eikä heillä käynyt kotisairaanhoitajaa. Teemahaastattelu jakaantui kahteen osaan, joista toinen käsitteli apteekkia ja sen palveluita. Toinen osa käsitteli informaatiota. Haastateltavilta pyrittiin selvittämään mistä lähteistä he hakevat tietoa lääkkeistä ja mitä mieltä he ovat apteekin antamasta lääkeinformaatiosta. Teemahaastattelut tehtiin kevään 2006 aikana ikääntyneiden kotona. Kaikilla haastateltavilla oli käytössään reseptilääkkeitä. Suurimman ryhmän lääkkeistä muodostivat sydän- ja verisuonilääkkeet. Itsehoitolääkkeitä käyttivät satunnaisesti yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki. Ainoastaan yksi haastateltavista mainitsi ongelmia lääkkeiden käytössä. Apteekin palveluihin oltiin tyytyväisiä ja eikä niihin juuri muutosta kaivattu. Apteekissa oli helppoa asioida ja palvelu oli ystävällistä ja nopeaa. Apteekki on muuttunut haastateltavien mielestä entisajoista huomattavan paljon palvelualttiimmaksi ja ikääntyneet ovat huomioineet myös palvelun tasalaatuisuuden eri apteekeissa. Haastateltavat eivät kertoneet apteekkikokemuksistaan kovin montaa tarinaa. Sairauksista ja lääkärillä käynneistä haastateltavat kertoivat avoimemmin. Apteekissa asiointiin ei välttämättä liity tunteita, kuten sairauksiin ja sitä kautta lääkäriin. Tietoa lääkkeistä ikääntyneet hakevat ensisijaisesti lääkäriltä. Apteekin antamaan informaatioon haastateltavat olivat tyytyväisiä. Haastateltavat tiedostivat apteekin asiantuntijuuden lääkkeisiin liittyvän tiedon antajana, mutta he eivät osaa kovin hyvin käyttää sitä hyväkseen. Alle puolet haastateltavista oli kysynyt neuvoja apteekista, mutta saatuihin ohjeisiin kysyjät olivat olleet tyytyväisiä. Apteekissa puhuttiin lääkkeistä ymmärrettävästi ja selkeästi. Lääkeinformaation tarpeeseen osa haastateltavista suhtautui epäilevästi. He eivät kokeneet tarvitsevansa tietoa lääkkeistä, vaan tietty epävarmuus ja passiivisuus ikään kuin kuuluivat asiaan. Apteekilla on mahdollisuus vuorovaikutuksessa ikääntyneen kanssa parantaa ikääntyneen tietoa lääkkeistä ja siten parantaa lääkehoidon onnistumista. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä, vaan kuunteleminen ja kysyminen ovat tärkeitä viestinnän taitoja, joihin on syytä panostaa mm. koulutuksella. Apteekin tietotaidon levittäminen esim. potilasjärjestöjen kautta lisää apteekin asiantuntijuuden tunnettuvuutta.
  • Hakala, Annamari (2006)
    Lääkealan ammatillisen perustutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma uudistettiin vuonna 2001. Muutos oli osa valtakunnallista tutkinnonrakenneuudistusta, jonka myötä kaikki toisen asteen ammatilliset perustutkinnot muuttuivat 120 ov:n pituisiksi. Alkuvaiheessa tutkintonimike oli farmanomi. Apteekkisektori ei tällöin kokenut koulutusta sopivaksi nimikkeensä ja sisältönsä takia. Vuoden 2004 alusta nimikeongelma poistui, kun lääkealan perustutkinnon apteekkityön koulutusohjelman tutkintonimike muuttui lääketeknikoksi. Tämän jälkeen työnantajapuoli on tullut mukaan kehittämään tutkintoa. Kyselyllä selvitettiin lääketeknikkokoulutuksen työelämävastaavuutta työssäoppimisen ohjaajien näkökulmasta. Ohjaajilta kysyttiin lääketeknikon tärkeimpiä työtehtäviä ja mielipiteitä koulutuksen keskeisten sisältöjen oppilaitoksessa opettamisen tärkeydestä. Kysely lähetetiin 52 ohjaajalle, jotka olivat ohjanneet keväällä 2005 valmistuneita lääkealan perustutkinnon apteekkityön koulutusohjelman opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 30 työssäoppimisen ohjaajaa (vastausprosentti 57,7%). Lääketeknikon tärkeimpinä työtehtävinä ohjaajat pitivät logistiikkaa, laskutusta, kassatoimintoja, reseptinkäsittelyä ja avustavia lääkkeenvalmistustehtäviä. Tärkeimmiksi oppilaitoksessa opetettaviksi kokonaisuuksiksi ohjaajat katsoivat logistiikan, laskutuksen ja tietotekniikan. Erilaiset toimistotyöt ja alaa määrittävien säännösten opettaminen koettiin melko tärkeäksi. Lääkkeenvalmistuksen opettamista pidettiin vähiten tärkeänä. Kyselyn perusteella lääketeknikkokoulutus on tarpeen, jotta apteekkeihin saadaan ammattitaitoista teknistä henkilökuntaa. Opetettavista sisällöistä löytyvät apteekkien teknisten työntekijöiden keskeiset osaamistarpeet, joskin sisällön painotuksia täytyy jatkossakin miettiä apteekkityön muuttuessa.
  • Taipale-Kovalainen, Krista (2017)
    Vuokratyövoiman käyttö apteekeissa on lisääntynyt (vuonna 2007: 115 apteekkia, vuonna 2011: 375 apteekkia). Vuokrafarmaseuttien käytön vaikutuksia apteekkien toimintaan tai tarvetta toiminnan kehittämiseen vuokrafarmaseuttien ja apteekkien välillä ei ole laajemmin selvitetty. Suosituinta vuokraaminen on ollut Etelä-Suomessa. Pääasialliset syyt vuokrata farmaseutteja ovat sairauspoissaolot ja vuosilomat. Projektityöni tavoitteena oli selvittää vuokrafarmaseuttien käytön pitkäaikaisvaikutukset apteekkien toimintaan. Tutkimuksessa painottuu apteekin talous, työyhteisö ja työilmapiiri sekä lääkitys- ja potilasturvallisuuden vaikutus lääkehoidon seurantaan. Tarkoituksena on saada selville ja siten tuoda apteekkien käyttöön henkilöstötarpeen suunnittelua ja toteutusta selkeyttäviä asioita. Kyselytutkimukseen vastasivat apteekkarit, jotka olivat käyttäneet viimeisen kahden vuoden aikana vuokrafarmaseutteja (n=79). Suomen Apteekkariliiton aikaisempien tutkimusten mukaan noin puolet jäsenistä käyttää vuokratyöntekijöitä. Kyselytutkimuksen vastausprosentti suhteutettuna tähän tutkimusjoukkoon oli noin 28 %. Vuokrafarmaseutin vuokrakustannusta pidetään kalliimpana kuin vakituisen farmaseutin henkilökuluja. Vuokrafarmaseuttien käyttö tilapäisesti katsotaan lisäävän kustannustehokkuutta. Vuokrafarmaseuteille ei anneta mielellään erityisosaamista ja paikallistuntemusta vaativia työtehtäviä, eikä vuokrafarmaseuttien työ- ja vastuutehtäviä ole riittävästi määritelty. Toimituspoikkeamat ja läheltä piti -tilanteet analysoidaan myös vuokrafarmaseuttien kanssa, joten lääkitys- ja potilasturvallisuuden katsotaan toteutuvan tältä osin hyvin. Vuokrafarmaseuteista ja palkatuista farmaseuteista aiheutuvien kulujen vertailuun suunniteltu työkalu olisi käyttökelpoinen apteekin henkilöstötarpeen optimoinnissa ja suunnittelussa. Apteekkien ja vuokrayritysten tulisi kehittää keskinäistä tiedonvälitystä vuokrafarmaseuttien erityisosaamisesta, koulutuksista, tutkinnoista tai mielenkiinnon kohteista. Tällöin apteekki pystyisi paremmin hyödyntämään vuokrafarmaseuttien erityisosaamista. Apteekin tulisi ylläpitää toimintoja, joilla varmistetaan vuokrafarmaseuttien lääkeinformaatio-osaamisen taso.
  • Päiväniemi, Tiina (2017)
    Systemaattinen riskienhallintatyö on nykypäivän apteekkareille yrittäjinä keskeinen johtamisen työkalu taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen suunnittelussa. Tämän projektityön tavoite on rohkaista apteekkeja aloittamaan riskienhallintatyö ja näkemään sen merkitys liiketoiminnalleen sekä antamaan riskienhallintyöhön käytännön vinkkejä. Tämän projektityön tavoitteena oli 1) tuoda esiin apteekkien keskeiset liiketoiminnan riskienhallinnan alueet ja 2) selvittää millä tasolla apteekit tekevät riskienhallintatyötä ja mikä on riskienhallinnan rooli apteekeissa. Lisäksi tämän työn tarkoituksena oli 3) selvittää, minkä apteekkarit kokevat haasteellisena tekijänä järjestelmällisen riskienhallintatyön tekemiselle. Tavoitteena oli 4) tuoda esimerkein esille apteekin arjessa tapahtuneita apteekin liiketoimintaa vaikeuttaneita riskien toteutumisia sekä läheltä piti -tilanteita. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistui myös ISO9001-sertifioitujen apteekkien riskienhallintatyöhön ja kuinka he ovat vastanneet päivitetyn ISO9001:2015 -sertifioinnin vaatimuksiin riskienhallinnan suhteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja tutkimusaineistona olivat Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien apteekkarit (n=579). Tutkimuksen mukaan joka kymmenennessä (9 %) apteekissa riskienhallinta on kaikkein kehittyneimmällä tasolla eli sitä tehdään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kaikissa apteekin tärkeimmissä prosesseissa ja riskienhallinta kytkeytyy apteekin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Systemaattisessa riskienhallintatyössä edistyneimmät apteekit pitävät prosessijohtamista keskeisenä edellytyksenä riskienhallintatyön onnistumiselle. Sertifioiduilla apteekeilla prosessimainen toimintatapa on jo johtamiskäytäntönä. Useilla ei-sertifioiduillakin apteekeilla on käytäntönä prosessijohtaminen, jolloin riskienhallinnan sisällyttäminen prosessimaiseen toimintatapaan on luontevasti seuraava kehittämisvaihe. Kaikissa kyselytutkimuksessa mukana olleissa apteekeissa riskienhallintatyö on tällä hetkellä painottunut enimmäkseen apteekin sisäisiin asioihin: henkilöstöön, talouteen ja toiminnan edellytyksiin. ISO9001-sertifioiduilla apteekeilla riskienhallintatyö näyttää puolestaan painottuvan apteekin ulkoisiin asioihin eli toimintaympäristön riskeihin. Hyvä tulevaisuuden suunta on, että apteekeilla näyttää olevan tahtotilana ulkoisen toimintaympäristön riskienhallinta. Kireä kilpailutilanne motivoi apteekkia riskienhallintatyön kehittämiseen ja suuntaa apteekin riskienhallintatyön ennen kaikkea toimintaympäristön riskeihin. Avoimissa vastauksissa apteekkarit kuvasivat suurimpina realisoituneina riskeinä eniten ulkoiseen toimintaympäristöön liittyviä riskejä, vaikka riskikartoituksessa apteekkarit kuvasivat toiminnan eri osa-alueista keskittyneensä eniten henkilöstöriskeihin. Tämä kuvastanee sitä, että kaikkein merkittävimpiä riskejä realisoituu apteekin ulkoisesta toimintaympäristöstä ja riskienhallintatyötä tulisi painottaa apteekin toimintaympäristöön. Useilla apteekeilla on käytössään prosessimainen toimintamalli, joka luo erinomaisen rakenteen riskienhallintatyön kehittämiselle. Vain neljäsosa kaikista vastanneista apteekeista kokee tekevänsä riittävästi riskienhallintatyötä. Erityisesti pienten paikkakuntien aloittelevat apteekkarit kokevat tekevänsä liian vähän riskienhallintatyötä ja niissä tehtäisiin sitä enemmän, jos olisi enemmän osaamista ja esimerkiksi työkalu tai toimintamalli riskienhallintatyöhön.
  • Purhonen, Harri (2017)
    Työn tarkoituksena on selvittää apteekissa myytävien vapaakaupan tuotteiden esillepanon merkitystä näiden tuotteiden myynnin muutokseen. Apteekeissa vapaakaupan tuotteiden myynti on muodostunut entistä tärkeämmäksi, koska lääkemyynnin kannattavuus on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Apteekeissa farmasian ammattilaiset neuvovat myös vapaankaupan tuotteista asiakasta, mikä saattaa vaikuttaa tuotteiden esillepanon merkitykseen. Vapaankaupan tuotteiden näkyvyyden lisäämistä tuotteiden myyntiin tutkittiin kahdessa keskisuuressa maaseutuapteekissa. Tuotteiden myyntiä mitattiin vertailujaksolla ja tutkimusjaksolla, mitkä olivat kuusi kuukautta samaan vuodenaikaan kahtena peräkkäisenä vuotena. Tuotteiden myynnin muutosta mitattiin, kun tuotteiden hyllytilaa kasvatettiin, tuotteita sijoitettiin katselukorkeudelle ja palvelupisteisiin. Lisäksi tutkittiin myynnin muutosta, kun tuote laitetaan liitännäistuotteen läheisyyteen ja kun tuotesarja laitetaan kokonaisuudessaan samalle hyllylle. Tutkittavien tuotteiden kuukausittainen kappalemyynti saatiin apteekkisovelluksesta. Esillepanon merkityksen selvittämiseksi tuotteiden vertailu- ja tutkimuskuukauden myynneistä laskettiin myynti—hyllytila -suhdeluku ja myynnin muutos sekä suoritettiin tilastollinen testaus. Tuotteiden hyllytilan lisääminen, tuotteiden sijoittaminen katselukorkeudelle ja palvelupisteisiin lisäsi erityisesti heräteostettavien vapaakaupan tuotteiden myyntiä. Esillepanolla on merkitystä myynnin muutokseen keskisuuressa maaseututaajaman apteekissa, missä suuri osa asiakkaista on ikäihmisiä, jotka yleensä tekevät vähän heräteostoksia. Tuotteiden sijoittaminen liitännäistuotteiden läheisyyteen ei lisännyt tutkittavan tuotteen myyntiä. Voidaan ajatella, että farmasian ammattilaiset asiakaspalvelutilanteessa esittelevät sopivia liitännäistuotteita, joten niiden sijainnilla palveluvalinnassa ei ole vaikutusta myyntiin. Vapaankaupan uotteiden sijoittaminen tuotesarjoittain samalle hyllylle ei lisännyt tutkittavan tuotteen myyntiä. Tuotteiden sijoittaminen käyttöaiheittain näyttäisi toimivammalta käytännöltä tutkimusapteekissamme kuin sijoittaminen tuotesarjoittain.
  • Kinnunen, Saija (2017)
    Apteekkien yhteydessä toimivissa Terveyspisteissä on mahdollista päästä sairaanhoitajan vastaanotolle helposti, nopeasti ja jopa ilman ajanvarausta. Terveyspisteen sairaanhoitaja tekee pieniä hoitotoimenpiteitä, rokottaa, mittaa verenpainetta, ottaa verikokeita ja tekee hoidon tarpeen arviointeja. Suosituimmaksi palveluksi edellä mainituista on osoittautunut rokotuspalvelu. Rokotuspalvelua tarjoaa tällä hetkellä 12 Terveyspisteen lisäksi muutama apteekki joko teemapäivien muodossa tai jatkuvana palveluna. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää apteekissa influenssarokotteen ottavien asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia apteekkien tarjoamasta rokotuspalvelusta sekä rokotuspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena influenssarokotuksia tarjoavissa apteekeissa marras-joulukuun 2016 aikana yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa. Rokotteen pistänyt sairaanhoitaja tarjosi rokotetuille mahdollisuutta osallistua tutkimukseen, heidän odottaessaan apteekin tiloissa rokotuksen jälkeen mahdollisten rokotusreaktioiden vuoksi. Kyselyyn saatiin vastauksia kuudesta apteekista eri puolelta Suomea, vastaajia oli kaikkiaan 155 henkilöä. Apteekkien rokotuspalvelun tunnettavuus ja sen myötä kysyntä kasvaa nopealla vauhdilla. Ensimmäistä kertaa apteekin rokotuspalvelua käytti yli puolet vastaajista. Vastaajista 85 % piti apteekin tarjoamaa rokotuspalvelua erittäin hyödyllisenä ja 15 % hyödyllisenä. Apteekin rokotuspalvelua käyttävät pääasiassa yli 45-vuotiaat työssäkäyvät ja eläkkeellä olevat henkilöt, joista suurin osa ei kuulu influenssan riskiryhmiin. Apteekkien keskeinen sijainti ja asioinnin helppous verrattuna terveysasemalla asiointiin ovat tärkeimmät syyt apteekin rokotuspalvelun käytölle. Influenssan riskiryhmiin kuuluvat vastaajat valitsivat rokotuspaikaksi apteekin apteekissa asioinnin helppouden ja apteekin hyvien aukioloaikojen vuoksi. Iäkkäämmät arvostavat edellä mainittujen asioiden lisäksi ajanvarausmahdollisuutta. Kyselyn perusteella asiakkaat ovat valmiita maksamaan apteekin rokotuspalvelusta ja sopivana rokotuspalvelun hintana voidaan pitää 15 euroa. Apteekkien palveluvalikoimaan muitakin matalan kynnyksen terveyspalveluja, kuten erilaisia terveysmittauksia, lääkärin vastaanottoa ja pieniä hoitotoimenpiteitä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että apteekkien rokotuspalvelulla voidaan parantaa influenssarokotusten rokotuskattavuutta. Tämän kyselyn tulokset tukevat tätä näkemystä. Apteekissa ensimmäistä kertaa rokottautuneista jopa 34 % ilmoitti ottavansa influenssarokotteen ensimmäistä kertaa. Tämän lisäksi apteekin rokotuspalvelua aikaisemminkin käyttäneet vastaajat ottavat influenssarokotteen säännöllisemmin kuin ensimmäistä kertaa palvelua käyttävät asiakkaat.

View more