Helmet koruina ja symbolina – Esimerkkinä Luistarin, Anivehmaanmäen ja Köyliönsaaren kalmistolöydöt

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor.author Ranta, Helena
dc.date.accessioned 2019-03-07T09:48:25Z
dc.date.available 2019-03-07T09:48:25Z
dc.date.issued 1998
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/299909
dc.description.abstract Tutkimus käsittelee rautakautisia helmiä koruina ja symboleina. Tutkimusmateriaalina on viiden varsinaissuomalaisen ja eteläsatakuntalaisen ruumiskalmiston, Euran Luistarin, Yläneen Anivehmaanmäen ja Köyliön Köyliönsaaren A-, B- ja C-kalmistojen helmimateriaali. Työn alkuosa käsittelee helmiä arkeologisena esineryhmänä: minkälaisia helmiä esiintyy, minkälaisia muutoksia – niin määrällisiä kuin laadullisiakin – helmissä voidaan havaita. Myös helmien alkuperäkysymyksiä pohditaan. Helmiaineiston jäsentämiseksi tutkimusaineiston 2278 helmeä luokiteltiin neljän merkitsevän kriteerin, valmistusmateriaalin, koristeaiheen, pohjavärin ja muodon, perusteella. Aineistosta erottui 185 eri helmityyppiä. Tutkimusaineiston helmien kronologista asemaa tutkittaessa valittiin tarkastelun kohteeksi ainoastaan sellaiset helmet, jotka kuuluivat hautojen varsinaiseen löytökerrokseen. Lisäksi haudan nuorimman ja vanhimman mahdollisen ajoituksen erotuksen tuli olla korkeintaan 75 vuotta. Näiden kriteerien perusteella voitiin kalmistoista hahmottaa 6 helmijaksoa: 1. 650-700 jKr., 2. 800-875 jKr., 3. 875-950 jKr., 4. 950-1025 jKr., 5. 1000-1075-1150 jKr. Helmityyppien alkuperän tarkastelu osoitti, että tutkimusaineiston helmien alkuperä on vaihteleva. Helmiä on tuotu sekä läntisestä ja itäisestä Euroopasta että myös Länsi-Turkestanista ja Välimeren alueelta. Työn jälkimmäisessä osassa selvitetään helmien käyttötarkoitusta. Koska arkeologinen aineisto antaa niukasti tulkintamahdollisuuksia helmien käytölle, valittiin tarkastelun lähtökohdaksi etnografisten tutkimusten tarjoamia tulkintamalleja. Helmien tulkinnassa keskityttiin kolmeen aspektiin: koru- ja maksuvälinekäyttöön sekä yksilön suojelutarpeen ilmentymiseen. Helmien käyttöä koruina tarkasteltiin kauneusidean ilmentymänä, johon kuuluu helmien kantotapa, helminauhojen kokoonpano ja helmien edustama värimaailma. Ryhmäidentiteettiä tarkasteltiin helmien kuvastamien sukupuoli- ja ikäryhmäerojen sekä sosiaalisten- ja taloudellisen aseman vaihteluiden ja etnisten erojen kautta. Yksilölliset erot tutkimusaineiston hautauksissa todistavat, että puku siihen liittyvine koruineen ei ole ollut vainajalle tarkoitettu standardipuku, vaan se ilmentää vainajan persoonaa. Yksilö viestii kokonaisuudella, johon kuuluu puvun ja korujen lisäksi myös mukana kannettavat työkalut ja aseet. Tämä tutkimus osoitti, että yhdenkin elementin, kuten tässä tapauksessa helmien, tarkastelulla voidaan hahmottaa joitakin piirteitä sekä tutkittavasta yhteisöstä että yhteisön muodostavista yksilöistä. Tällaisia piirteitä ovat mm. vainajan sukupuoli, muodon muutokset, yhteisön sisäiset varallisuuserot ja kauppasuhteet. fi
dc.language.iso fi fi
dc.subject rautakausi, helmet, korut, symboli, luokitus fi
dc.title Helmet koruina ja symbolina – Esimerkkinä Luistarin, Anivehmaanmäen ja Köyliönsaaren kalmistolöydöt fi
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.subject.discipline Arkeologia fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ranta_Helena_1998_lisensiaatintyo.pdf 12.21Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record