Rahan käyttö metsästysmaan vuokraamisessa suomalaisissa metsästysseuroissa ja -seurueissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903051433
Title: Rahan käyttö metsästysmaan vuokraamisessa suomalaisissa metsästysseuroissa ja -seurueissa
Author: Kontro, Valto
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903051433
http://hdl.handle.net/10138/299928
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Tämä oikeudellinen järjestely on peräisin jo Ruotsin vallan ajalta. Maanomistaja voi halutessaan vuokrata metsästysoikeutensa toiselle taholle, joka yleensä on metsästysseura tai -seurue (jäljempänä seura). Vastike metsästysvuokrasta on yleensä riistaliha, palvelut tai raha. Tavoitteenani on tässä työssä selvittää, onko raha yleistymässä vaihdon välineenä suomalaisessa metsästyskulttuurissa osana maanvuokrausjärjestelyä. Lisäksi tavoitteena on selvittää vastikkeiden suuruus sopimuksissa, joissa vastikkeena on raha eri maanomistajaryhmillä ja riistakeskusalueilla. Aineisto on kerätty kahdella kyselyllä, joista ensimmäinen lähetettiin 1554 hirvenpyyntilupaa hakeneelle metsästysseuralle vuonna 2006. Vastauksia kertyi 882 kappaletta. Toinen kysely lähetettiin edelliseen kyselyyn vastanneelle 839 seuralle vuonna 2017 ja siihen vastasi 476 seuraa. Tämän opinnäytteen kannalta on olennaista, että kyselyt sisälsivät kysymyksiä seurojen vuokrakuluista, alueiden koosta sekä omistuksista ja rahavastikkeista. Vastanneilta seuroilta laskettiin rahavastikkeellisten metsästysmaiden osuus kokonaispinta-alasta vuosilta 2005 ja 2016 ja tarkasteltiin ovatko niiden keskimääräiset osuudet muuttuneet koko maassa ja eri riistakeskusalueilla. Myös riistakeskusalueiden keskimääräisiä metsästysmaiden hehtaarihintoja ja niiden muutoksia tutkittiin molemmilta vuosilta. Tarkastelussa otettiin huomioon myös eri maanomistajaryhmät. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin onko riistataloudellisesti arvokkaiden hirvieläinten pyyntialueiden suhteellisella osuudella kokonaispinta-alasta yhteyttä seurojen kokonaisvuokrakuluihin. Tulokset osoittivat, että rahavastikkeellisten metsästysmaiden osuudet kokonaismetsästyspinta-aloista koko Suomessa ovat pienentyneet. Pelkästään yksityisen sektorin omistamia maita tarkasteltaessa muutos oli vähäisempi. Riistakeskusalueittain tarkasteltaessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia löytyi muutamalta alueelta. Hehtaarivuokrat kasvoivat vuosien välillä yksityishenkilöiden ja metsäyhtiöiden omistamilla mailla. Yhteisöt-ryhmän kohdalla tilastollisia eroja vuosien välillä ei havaittu. Valtion mailla hinnat eivät olleet muuttuneet rahanarvon muutoksen mukana, vaan olivat inflaatio huomioiden 2 % pienemmät. Maanomistajaryhmillä oli myös keskenään erisuuruiset keskivuokrat vuonna 2016. Hirvieläintenmetsästyspinta-alan suhteellisen osuuden ja seurojen kokonaisvuokrakulujen välillä ei löytynyt yhteyttä. Hehtaarihinnat näyttäisivät olevan kasvussa, mutta kuitenkin valtaosa metsästysmaista vuokrataan rahavastikkeetta. Yksityismaanomistajat asuvat tulevaisuudessa kuitenkin yhä kauempana omistamastaan metsästä, joten rahavastikekäytäntö saattaa tulevaisuudessa yleistyä.
Subject: metsästysseura
metsästysmaa
metsästysvuokrasopimus
raha


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kontro_Valto_Pro_Gradu_2019.pdf 1.211Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record