Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550–2018 – historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3998-6
Title: Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550–2018 – historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri
Author: Norppa, Miika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-03-29
Belongs to series: Department of Geosciences and Geography A - URN:ISSN:1798-7911
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3998-6
http://hdl.handle.net/10138/299966
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This doctoral thesis examines the development of the inner city of Helsinki during a long timespan, from the birth of the city to the present day (1550‒2018). The study inspects 1. How the inner city of Helsinki has been developed in different times, especially from the viewpoint of the city spaces and physical structures, but also from the viewpoint of functions and for what reasons, 2. How various international, especially European trends, of city planning and architecture have influenced the planning of Helsinki inner city in different time periods? 3. What kind of influence the local context, more closely the history of inner city neighbourhoods, has had on the development the neighbourhoods? 4. How the recent neighbourhoods have been formed and what kind of needs for further development there are in the inner city of Helsinki? The research material can be divided into seven categories: research literature, professional magazine material, archive material, interviews, newspaper articles, statistics and observation material. The central theoretical framework of the research consists of the theory of city roles. By city roles I mean those livelihoods that are crucial for the existence of the city and through which the the role of the city in the hierarchies and networks of cities is determined. City roles and changes in them have historically had a tremendous significance in the development of the inner cities. In the history of Hel-sinki, this study recognises several city roles that have considerably determined what has been built in the inner city of Helsinki during different times. Architecture has generally reflected the heyday of a city role. Some of the city roles of Helsinki have ceded, and new city roles have replaced them, but many roles have had continuity, and several city roles have accumulated during the centuries. The second theoretical perspective of the study is offered by the concept of path dependency. According to the path dependency theory, historical events and choices have influence on how the city appears physically and functionally and on what possibilities and challenges the city will have ahead in the future. The present study examines path dependency especially in the city planning and architecture of the inner city of Helsinki. It describes closely the international influences in the planning of the inner city of Helsinki in different times. The decisions that other cities have made and the paths they have chosen have influenced the planning of Helsinki. International influences on the planning of the inner city of Helsinki have mostly come from the Baltic Sea region and European cities, but especially during the second half of the 20th century also from the United States. The local context has also, in one way or another, always influenced and has been taken into account in the planning of the inner city of Helsinki. During the last few decades, after the long period of emphasizing suburban planning, focus in the city planning of Helsinki has moved towards more compact urban development. In the planning of the inner city, there has been a slow comeback of traditional, urban city construction. This change has been associated with changes in the city roles, especially the weakening of the industrial role and the strengthening of city roles related to services. The revival of the traditional elements of inner city building has not, however, been complete. There are still pivotal differences between modern and traditional urban building in architecture, building practices and in the way local services are organized. Although there has been many well-meaning and successful efforts to regenerate the inner city, there are still things to do. During the 21st century, Helsinki has succeeded extremely well in different international comparisons of cities. The current study speculates whether Helsinki has during the beginning of the 21st century had a golden era during which the city would have acted as an international forerunner and what obstacles there are to achieving or retaining such a position. Keywords: Helsinki, inner city, city roles, path dependency, urban planning, architecture, history of urban planning, history of architecture, urban history, urban geography, history of Helsinki, planning influences, city centres, development of city centresTässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin kantakaupungin kehittymistä pitkällä aikavälillä aina Helsingin synnystä nykypäivään (v. 1550‒2018). Tutkimuksessa tarkastellaan 1. Miten Helsingin kantakaupunkia on eri aikoina pyritty kehittämään ennen kaikkea tilallis-fyysisen rakenteen, mutta myös toimintojen näkökulmasta ja mistä syistä, 2. Miten ja mitkä kansainväliset, etenkin eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin suuntaukset ovat vaikuttaneet Helsingin kantakaupungin suunnittelussa eri aikakausina? 3. Millainen vaikutus paikallisella kontekstilla, erityisesti kaupunginosien historialla, on ollut kantakaupungin kaupun-ginosien kehittämisessä? 4. Miten kantakaupungin tuoreimmat kaupunginosat ovat toteutuneet ja millaisia kehittämistarpeita Helsingin kantakaupungissa on? Tutkimuksen aineisto voidaan jakaa seitsemään ryhmään: tutkimuskirjallisuus, ammattilehtiaineistot, arkistolähteet, haastattelut, sanomalehtiartikkelit, tilastot ja havainnointiaineisto. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä ovat kaupunkiroolit. Kaupunkirooleilla tarkoitan niitä kaupungin olemassaolon kannalta keskeisiä elinkeinoja, joiden kautta määrittyy kaupungin rooli kaupunkien välisissä hierarkioissa ja verkostoissa eri aluetasoilla. Kaupunkirooleilla ja kaupunki-roolien muutoksilla on historiallisesti ollut valtavan suuri merkitys keskusta-alueiden suunnittelussa. Tutkimus tunnistaa Helsingin historiasta useita kaupunkirooleja, jotka ovat merkittäviltä osin mää-rittäneet sitä mitä Helsingin kantakaupunkiin on milloinkin rakennettu. Arkkitehtuurissa on kuvastunut kulloinkin kukoistanut kaupunkirooli. Osa Helsingin kaupunkirooleista on väistynyt ja uusia on tullut tilalle, mutta monilla rooleilla on ollut jatkuvuutta ja vuosisatojen saatossa Helsingille on ka-sautunut useita kaupunkirooleja. Tutkimuksen toisen merkittävän teoreettisen tarkastelunäkökulman tarjoaa polkuriippuvuuden käsite, jonka mukaan historialliset tapahtumat ja valinnat vaikuttavat siihen, millainen kaupunki fyysisesti ja toiminnallisesti on ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita sillä on tulevaisuudessa edessään. Tutkimuksessa polkuriippuvuutta on tarkasteltu etenkin Helsingin kantakaupungin kaupunki-suunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Tutkimuksessa on kuvattu tarkkaan Helsingin kantakaupungin kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin eri aikoina tulleita kansainvälisiä vaikutteita. Muissa kau-pungeissa aiemmin tehdyt ratkaisut ja valitut polut ovat vaikuttaneet Helsingin suunnitteluun. Vaikutteita on saatu ennen kaikkea Helsingin lähikontekstista, eli Itämeren alueelta ja eurooppalaisista kaupungeista, mutta etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla myös Yhdysvalloista. Helsingin kantakaupungin suunnittelussa on eri aikoina vaikuttanut ja huomioitu tavalla tai toisella myös paikallinen konteksti ja suunnitteluhistoria, mm. arkkitehtonisin ja asemakaavallisin viittauksin. Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkän esikaupunkirakentamista painottaneen ajanjakson jälkeen painopiste siirtynyt kohti aiempaa tiiviimpää kaupunkirakentamista. Kantakaupungin suunnittelussa on tehty hidasta paluuta kohti perinteistä, urbaania kaupunkirakentamista. Muutos on liittynyt kaupunkiroolien murrokseen, erityisesti teollisen roolin heikkenemiseen ja palvelualoihin liittyvien kaupunkiroolien vahvistumiseen. Paluu perinteisen kantakaupunkimaisen ra-kentamisen elementteihin ei kuitenkaan vielä ole kokonaisvaltainen. Keskeisiä eroja perinteiseen kan-takaupunkimaiseen rakentamiseen on mm. arkkitehtuurissa, rakentamisen tavassa ja lähipalvelutarjonnan järjestämisessä. Vaikka Helsingin kantakaupungissa on tehty runsaasti kehittämistoimenpiteitä viime vuosikymmeninä ja useita onnistumisiakin nähty, myös erilaisia kehittämistarpeita on. Helsinki on 2000-luvulla menestynyt erinomaisesti erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Tutkimuksessa on pohdittu, onko Helsingillä 2000-luvulla ollut kultainen kausi, jolloin kaupunki olisi toiminut kansainvälisenä edelläkävijänä ja mitä haasteita tällaisen aseman saavuttamiselle ja/tai säilyttämiselle on. Asiasanat: Helsinki, kantakaupunki, kaupunkiroolit, polkuriippuvuus, kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelun historia, arkkitehtuurin historia, kaupunkihistoria, kaupunkimaantiede, Helsingin historia, suunnitteluvaikutteet, kaupunkikeskustat, keskustojen kehittyminen, keskustojen kehittäminen
Subject: Kaupunkimaantiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vaitoskirja_Miika_Norppa_NET(5).pdf 48.67Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record