Jälleenkohtaamisia : Vainajakokemukset sekä niiden koetut vaikutukset käsityksiin elämästä ja kuolemasta

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5104-9
Title: Jälleenkohtaamisia : Vainajakokemukset sekä niiden koetut vaikutukset käsityksiin elämästä ja kuolemasta
Author: Siltala, Markku
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The purpose of this dissertation research was to investigate and illustrate how Finnish people describe their Post Death Contact (PDC) experiences and how they interpret the PDC effects on their perceptions about life and death. The results of this study were reflected through the framework of the Continuing Bonds grief theory (later CB-theory). According to Walter (1996) and Klass (2006b) the CB-theory’s PDC experiences are an intrinsic part of the grief process, which aim to re-design a deceased one’s biography by talking about the deceased one and by talking to the deceased one. The PDC experiences based on this research were investigated from the above mentioned point of view. The theoretical framework was derived from a synthesis of the earlier respected research about PDC experiences and the Continuing Bonds grief theory. The goal of the research was to disclose information, create concepts about and classification of the PDC experiences so that they could be recognised, handled and understood. The research questions were the following: 1) What kind of PDC experiences do Finnish people describe having had, 2) how do Finnish people say these experiences influence their perceptions about life and death, and 3) how do the PDC experiences of this research appear through the framework of the Continuing Bonds grief theory? Research data collection was based on the 613 documented narratives about the PDC experiences written by 195 Finnish people of which 83% were women and 17% were men, age range varying between 19 and 97 years. The data were collected at the end of 2013 and at the beginning of 2014. This research represents an empirical research data and it was conducted as a qualitative case research concerning the PDC experience narratives that were described. As to methodological decisions, content analysis was executed both as a data based and as a theory driven method. This research qualifies as a study of religion due to its appreciative approach. As an answer to the research question, a typological classification with distinguishable descriptions was created. It classified the PDC experiences into direct concrete experiences and indirect symbolically interpreted ones. In addition, the direct experiences were further classified by the way an experience was received into three main categories; external perceptions, internal feelings and a state of sleep experiences. Based on the classification of the 613 documented stories, 13 types of PDC experiences were found. According to the research results, the PDC experiences were regarded as natural and mainly positive. They were said to influence considerably and in many ways people’s perceptions on life and death by changing people’s conceptions about life continuing in death, and the presence of the deceased one after his or her death. The PDC experiences also diminished people’s fear of death or totally removed it. Additionally the PDC experiences reported to have an influence on people’s beliefs and choices. The results received of the PDC experiences were mainly in line with the CB-theory regarding continuing bonds in human relations in grief. However, based on this data, the main difference was that people also had PDC experiences outside of the so-called grief time; before the death, at the time of the death or a long time after the death. Furthermore, it was recognised that the PDC experiences had a significant impact on the re-design of a deceased one’s biography.Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoitus on kartoittaa ja kuvata sitä, mitä nykyajan suomalaiset 2010-luvulla kertovat kirjallisesti omista vainajakokemuksista ja miten he tulkitsevat kokemustensa vaikutuksia käsityksiinsä elämästä ja kuolemasta. Tutkimuksen tuloksia peilataan Continuing Bonds -suruteoriaan (jäljempänä CB-teoria), jossa vainajakokemukset ensisijaisesti sisäisinä representaatioina eli mielikuvina ymmärrettyinä ovat osana suruprosessia. Suruprosessin tavoitteena on vainajasta puhumisen ja vainajalle puhumisen kautta vainajan biografian uudelleenrakentuminen (Walter 1996; Klass 2006b). CB-teoria sekä aiheen aiempi monella eri tieteenalalla tehty tutkimus muodostavat tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimuksen tavoite on tuottaa vainajakokemuksista tietoa, käsitteistöä ja luokitteluja niiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ymmärtämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) millaisia vainajakokemukset ovat suomalaisten kertomina, 2) millaisia vaikutuksia kokijat kertovat vainajakokemuksilla olevan heidän käsityksiinsä elämästä ja kuolemasta ja 3) millaisia aineiston vainajakokemukset ovat Continuing Bonds -suruteorian valossa? Tutkimusaineistona on kirjoituskutsuun vastanneen 195 suomalaisen yhteensä 613 kertomusta vainajakokemuksista. Tutkimukseen osallistuneista on 83 % naisia ja 17 % miehiä ikäjakaumaltaan 19–97-vuotiaita. Tutkimusaineisto on tuotettu vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa. Tutkimus on empiirinen aineistotutkimus, joka toteutetaan vainajakokemuskertomusten laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmetodina on teoriaohjaava aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimus edustaa ymmärtävää uskontotieteellistä tutkimusta. Tutkimuksessa vainajakokemukset sekä luokitellaan kokemustyypeittäin että kuvataan ominaispiirteittäin. Luokittelussa vainajakokemukset jaetaan välittömiin eli konkreettisiin sekä abstrakteihin eli symbolisesti tulkittuihin kokemuksiin. Koetun vastaanottotavan mukaisesti välittömät vainajakokemukset luokitellaan kolmeen pääluokkaan: ulkoisiin aistimuksiin, sisäisiin tuntemuksiin ja unitilakokemuksiin. Tutkimuksen merkittävänä tuloksena on aineistosta analysoitu vainajakokemusten luokittelu, joka sisältää 13 erillistä kokemustyyppiä kuvauksittain. Tutkimuksen mukaan vainajakokemukset ovat kokijoiden uskonnosta, koulutuksesta ja iästä riippumattomia ja ne koetaan luonnollisina ja valtaosin myönteisinä. Kokijat myös kertovat, että vainajakokemukset ovat vaikuttaneet huomattavasti heidän käsityksiinsä elämästä ja kuolemasta. Kokijoiden käsitykset vainajan osallistumisesta elävän elämään sekä elämän jatkumisesta ja vainajan olemassaolosta kuolemanjälkeisyydessä muuttuivat vainajakokemusten johdosta. Lisäksi kokemukset vähensivät tai poistivat kokijoiden kuolemanpelkoa sekä muuttivat myös heidän uskomuksiaan ja elämän valintojaan. Tutkimustulokset yhtenevät pääosin CB-teorian näkemykseen vainajakokemuksista tunnesiteiden jatkumisen ilmentymänä surussa. Merkittävin ero on, että tutkimuksen mukaan vainajakokemuksia koettiin myös suruajan ulkopuolella joko ennen kuolemaa, kuolinhetkellä tai pitkän ajan päästä kuolemasta. Lisäksi fyysiset aistit liittyvät vainajakokemuksiin lähes kahdessa kolmasosassa tapauksista, mikä haastaa CB-teoriaa siinä, että vainajakokemukset olisivat ensisijassa mielikuvia. Tutkimuksen mukaan vainajakokemuksilla on merkittävä osuus vainajan biografian uudelleenrakentumisessa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-5104-9
http://hdl.handle.net/10138/299976
Date: 2019-03-29
Subject: Uskontotiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jalleenk.pdf 1.587Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record