Virkamiehet somessa. Miten luottamus valtionhallintoon rakentuu Twitterissä?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903131481
Title: Virkamiehet somessa. Miten luottamus valtionhallintoon rakentuu Twitterissä?
Author: Kivelä, Aino
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903131481
http://hdl.handle.net/10138/300189
Thesis level: master's thesis
Abstract: Työni lähtökohtana on vuonna 2016 julkaisu valtionhallinnon viestintäsuositus, jossa korostetaan hallinnon avoimuutta. Suosituksen esipuheessa todetaan, että avoimuus rakentaa luottamusta, joka puolestaan on viranomaisten kaiken toiminnan perusta. Viestinnän vuorovaikutteisuus kuuluu suosituksen mukaan keskeisesti hyvään hallintoon. Yhtenä keinona vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi suosituksessa kehotetaan virkamiehiä olemaan läsnä sosiaalisessa mediassa. Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisia johtavassa asemassa olevien virkamiesten Twitterissä julkaisemat sisällöt ovat ja miten ne voivat lisätä luottamusta valtionhallintoa kohtaan. Analysoin sekä tviittisisältöjä että sitä, miten virkamiehet käyttävät Twitterin tarjoamia toiminnallisuuksia kuten uudelleentviittaamista, muualla verkossa sijaitsevien sisältöjen jakamista ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen muiden käyttäjien kanssa. Työni teoreettisena viitekehyksenä on luottamus yhteiskunnallisena käsitteenä. Hallintoa kohtaan koettu luottamus on demokraattisessa yhteiskunnassa keskeistä hallinnon legitimiteetille. Tarkastelun kohteena tutkielmassani on se, miten virkamiesten toiminta Twitterissä ja heidän siellä julkaisemansa sisällöt voivat rakentaa luottamusta valtionhallintoa ja sen organisaatioita kohtaan. Aineistoni koostuu viiden johtavassa asemassa olevan valtionhallinnon virkamiehen Twitterissä julkaisemista sisällöistä ajalta 1.1.2018-28.2.2018. Aineistoon sisältyvät sekä virkamiesten omat tviitit että heidän tekemänsä uudelleentviittaukset ja jaetut sisällöt. Analyysimenetelmänäni on retorinen diskurssianalyysi. Valitsemani laadullinen lähestymistapa on Twitter-aineistojen tutkimuksessa harvinaisempi; keskittyyhän Twitter-tutkimus määrälliseen tutkimukseen ja suurten aineistojen analysointiin. Tutkimuskysymysteni ratkaisemiseen laadullinen analyysi soveltuu hyvin, sillä tutkielmani tavoitteenani on selvittää, millaisia virkamiesten Twitterissä julkaisemat sisällöt ovat, ja miten ne voivat rakentaa luottamusta julkishallintoon. Analysoin sekä tviiteissä esiintyviä aiheita ja teemoja että sitä, millaisia retorisia keinoja tviittiteksteissä on käytetty. Tviittiteksteistä löytyvien retoristen keinojen lisäksi tarkastelen analyysissäni sitä, miten Twitterin mahdollistamat toiminnallisuudet voivat Twitter-kontekstissa näyttäytyä retorisina, ja mitä tämä tarkoittaa luottamuksen rakentumisen näkökulmasta. Tutkimukseni keskeinen tulos on se, että johtavassa asemassa olevat valtion virkamiehet julkaisevat Twitterissä eniten sellaisia sisältöjä, jotka kertovat asiantuntijuudesta. Oman organisaation ja sen edustaman hallinnonalan asiantuntijuuden painottuminen näkyi sekä virkamiesten omissa tviittiteksteissä, heidän tekemissään uudelleentviittauksissa että heidän tviiteissä jakamissaan muualla verkossa sijaitsevissa sisällöissä. Yhteiskunnalliset aiheet olivat tviittisisällöissä toiseksi yleisimpiä; kolmanneksi eniten oli johtamiseen liittyviä aiheita. Nämä sisällöt kuuluvat virkamiesjohtajan omaan asiantuntijuuteen. Asiantuntijuudesta kerrottiin joko suoraan eli omissa tviittisisällöissä tai epäsuorasti eli uudelleentviittauksilla; jälkimmäinen näyttäytyy Twitter-kontekstissa retorisena. Retorisena keinona uudelleentviittaus voi Twitter-kontekstissa olla joko asiantuntijuudella tai konsensuksella vahvistamista. Asiantuntijuuden korostuminen johtavien virkamiesten Twitter-sisällöissä kertoo siitä, että asiantuntijuus nähdään valtionhallinnossa luotettavuuden mielikuvan ja siten luottamuksen saavuttamisessa yhä hyvin keskeisenä. Luottamusta käsittelevien teorioiden valossa luottamuksen rakentuminen jää näin kuitenkin vajaaksi, sillä luottamuksessa tärkeää on myös tunteiden ja tunneilmapiirin huomioiminen sekä vuorovaikutus. Aineistosta löytyi myös vuorovaikutteisuutta, mutta virkamiesten kommunikaatio muiden Twitter-käyttäjien kanssa oli kuitenkin suhteellisen vähäistä ja keskittyi yhdelle virkamiehelle. Virkamiesten suosimat Twitterin toiminnallisuudet kuten uudelleentviittaus ja linkkien jakaminen eivät lisää hallinnon avoimuutta; näin ollen ne toimivat myös luottamuksen rakentamisen näkökulmasta heikosti. Näiden toiminnallisuuksien runsaus aineistossa kertoo siitä, miten sosiaalisen median teknologiset ja sosiaaliset affordanssit johdattavat käyttäjiä tietyntyyppiseen julkaisemiseen. Pohdin tutkielmassani myös viime aikoina esiin tulleita sosiaalisen median negatiivisia ilmiöitä ja sitä, mitä ne merkitsevät etenkin luottamuksen rakentumisen näkökulmasta. Sosiaalista mediaa leimaavat yhä enemmän suosion logiikka, algoritmien määrittämä näkyvyys, samoin ajattelevien kuplat ja mielipiteiden kärjistyminen sekä erilaiset vaikuttamispyrkimykset ja valeuutiset. Näiden ilmiöiden takia ainakin osa käyttäjistä on menettänyt luottamuksensa sosiaaliseen mediaan.
Subject: Twitter
virkamies
valtionhallinto
luottamus
retorinen diskurssianalyysi
Discipline: Viestintä
Media and Communication Studies
Medier och kommunikation


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kivela_Aino_Pro_gradu_2019.pdf 1.602Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record