Disability related to workplace indoor air

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4647-2
Title: Disability related to workplace indoor air
Author: Vuokko, Aki
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Population Health
Finnish Institute of Occupational Health, Helsinki, Finland
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-04-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4647-2
http://hdl.handle.net/10138/300369
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Symptoms attributed to indoor air work environments may persist even without observed significant deficiencies in indoor air quality. This kind of symptomatology may lead to disability, which can cause severe restrictions in daily life and interfere with work participation. The aim of this thesis was to characterize indoor air-related disability and develop interventions for symptom management. This thesis consists of four individual studies. The first study recruited 55 participants with indoor air-related symptoms and work disability from consecutive patients examined at the Finnish Institute of Occupational Health for a suspected occupational disease. In the randomized controlled trial (RCT), the physician and psychologist counseling for symptom management showed no effect on self-assessed work ability and quality of life (QOL). In the second study, a thorough clinical characterization was carried out among 12 patients referred for evaluation due to responsiveness to workplace indoor air. Patients’ symptoms manifested in multiple organ systems, with no medical explanation and in spite of workplace interventions and the absence of exposure-related causes of symptomatology. Co-occurrent diseases were frequently present. Patients had concerns over the loss of health due to indoor air. Almost all the patients reported reactions triggered by indoor molds; the majority reported sensitivity to odorous chemicals and minority to electromagnetic fields. Avoidance of certain environments had led to restrictions in several life areas. In the third study, a RCT setting was created to evaluate the effect of cognitive-behavioral therapy and psychoeducation on workers’ QOL and work ability. This study recruits patients who search medical advice from occupational health services due to recurrent medically unexplained multiorgan symptoms and disability attributed to the indoor work environment. In the fourth study, 680 pregnant women evaluated in questionnaire survey their intolerance - time prior to their pregnancy - attributed to 12 environmental factors and its associations with symptoms, work ability and functioning in daily life. The manifestations of intolerance to environmental factors formed an increasing severity continuum, ranging from annoyance to severe disability. All of those who experienced significant difficulties (2.2%) reported intolerance to indoor molds, and majority also to chemicals. Chronic indoor air-related symptomatology fulfills criteria for idiopathic environmental intolerance (IEI). A similar phenomenon, symptomatology and comorbidity, is described in functional somatic syndromes (FSS). Effective treatment interventions are required for indoor air-related disability prevention. The usefulness of treatment approaches that have shown to be efficient for FSS should be evaluated in the treatment of IEI. As regards environmental intolerance with severe disability, indoor molds seem to be the most common environmental factor in Finland.Työpaikan sisäilmaan liittyvä oireilu saattaa pitkittyä myös silloin, kun merkittäviä puutteita sisäilman laadussa ei todeta. Tällainen oireilu voi rajoittaa merkittävästi elämänpiiriä ja työkykyä. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia sisäilmaan liittyvää pitkittyvää, toimintakykyä heikentävää oireistoa ja kehittää interventioita sen hallintaan. Väitöskirjatyö koostuu neljästä erillisestä osatyöstä. Ensimmäiseen osatyöhön rekrytoitiin 55 ammattitautiepäilyn vuoksi Työterveyslaitokselle tullutta potilasta, joilla oli sisäilmaan liittyen oireita ja työkyvyn heikentymistä. Lääkärin tietojen annolla ja ohjauksella sekä psykologin antamalla oirehallinnan ohjauksella ei satunnaistetussa asetelmassa todettu vaikutusta itsearvioituun työkykyyn eikä elämänlaatuun. Toisessa osatyössä sisäilmaan liittyvän työkykyä heikentävän oireiston vuoksi arvioon lähetetyille 12 potilaalle tehtiin tarkka kliininen tutkimus. Myös näillä potilailla ilmeni laaja oirekirjo ilman oireita selittävää sairauslöydöstä. Oireet olivat jatkuneet huolimatta työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä eikä oireisto ollut selitettävissä ajankohtaisilla sisäilmatekijöillä. Useilla esiintyi samanaikaisia muita sairauksia ja huolta terveyden menettämisestä sisäilman vuoksi. Lähes kaikilla oireiluherkkyys liittyi sisäilman homeisiin. Hajusteiden sietokyvyn heikentyminen oli yleistä ja osa ilmoitti myös sähkömagneettisten kenttien aiheuttavan oireita. Tarve välttää tiettyjä ympäristöjä oli johtanut rajoituksiin useilla eri elämänalueilla. Kolmannessa osatyössä luotiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimusasetelma, jossa arvioidaan kognitiivisen käyttäytymisterapian ja psykoedukaation vaikutusta elämänlaatuun ja työkykyyn potilailla, jotka ovat hakeutuneet työterveyshuoltoon työpaikan sisäilmaan liittyvien toistuvien, laaja-alaisten työkykyä heikentävien, mutta lääketieteellisesti selittämättömien oireiden vuoksi. Neljännessä osatyössä 680 raskaana olevaa naista arvioi kyselytutkimuksessa herkkyyttään ennen raskautta 12 ympäristötekijälle ja herkkyyden vaikutusta oireisiin, arkielämään sekä työ- ja toimintakykyyn. Herkkyys eri ympäristötekijöille kuvautui jatkumona vähäisestä sietokyvyn alenemisesta aina merkittävästi toimintakykyä rajoittavaan oireistoon. Jokainen merkittävästä toimintakyvyn heikentymisestä raportoineesta (2,2 %) ilmoitti sietokykynsä heikentyneen sisäilman homeille ja valtaosa myös kemikaaleille. Pitkittynyt sisäilmaan liittyvä oireiluherkkyys täyttää ympäristöherkkyyden kriteerit. Samanlainen oirekuva ja samanaikaissairastavuus on kuvattu toiminnallisissa häiriöissä. Sisäilmaan liittyvän toimintakykyä heikentävän oireiston hoitoon tarvitaan tehokkaita hoitomuotoja. Toiminnallisissa häiriöissä tehokkaiksi todettujen hoitomuotojen hyödyllisyyttä tulee tutkia ympäristöherkkyydestä kärsivillä. Ympäristöherkkyys, johon liittyy merkittävää toimintakyvyn heikentymistä, näyttää Suomessa yhdistyvän sisäilman homeisiin.
Subject: Lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
DISABILI.pdf 1.872Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record