Feelings of psychological ownership towards private forests

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3775-3 (pdf)
Title: Feelings of psychological ownership towards private forests
Author: Matilainen, Anne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-04-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3775-3 (pdf)
http://hdl.handle.net/10138/300433
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation focuses on analysing the feelings of ownership that the owners and other users of forests have developed towards privately-owned forest resources. These resources play a major part in providing forest-based benefits to society, as a large proportion of the forests in Europe and the US are privately owned by so called non-industrial private forest owners (NIPF). Therefore, the decisions the NIPF owners make regarding their forest resources have a direct impact on the availability of forest-based ecosystem services. Due to the importance of the private forest resources at global, national and local levels, it is not surprising that a vast number of regulations and land use practices have been developed, that set the regulatory framework for the use of forests. Thus also, users other than the owners feel that they have the right to speak about the use of forests. Due to these demands and the expectations from the wider society, the forest owners do not have sole control over their forest areas. In the best case, nevertheless, the objectives of both private forest owners and various society’s objectives for the forests could be met at the same time. This necessitates a profound understanding of the forest owners’ own objectives, values and motivations regarding their forests. This dissertation contributes to the research on forest ownership by introducing a novel concept, psychological ownership, as a potential approach to understanding the possessive feelings towards privately-owned forests, and via that, a better understanding of the role of these feelings in the behaviour of forest owners and other forest users (in this case nature-based tourism entrepreneurs). Psychological ownership is based on the idea that ownership should not be understood only as a legal construct, but also to include certain psychological elements i.e. to the feeling “it is mine”. Originally, psychological ownership was introduced in the field of organizational research, but it has since been applied increasingly in other sectors. In this study, it is used as the theoretical background to understand the ownership feelings about private forest resources. Psychological ownership can also bring a new approach to study the co-operation relationships related to the use of forests by multiple stakeholders, for example, when introducing new potential uses of forest resources (in this case nature-based entrepreneurship). The study is qualitative in nature and the data consist of thematic interviews with private forest owners and nature tourism entrepreneurs. The results summarise the findings from three published journal articles. They show that both the legal owners and the nature-based entrepreneurs utilizing private forest areas seem to have developed psychological ownership feelings towards these forests. However, these feelings are not necessarily dependent on the legal ownership of the resource. Furthermore, the psychological ownership experienced seems to influence the behaviour of the persons expressing these feelings, for example, related to the private forest owners’ forest management decisions. The results also illustrate that recognizing psychological ownership can help in understanding successful co-operation relationships and potential conflict situations relating to the multiple use of forest resources. In practice, it could help to foresee or even manage the potential conflicts.Metsät tarjoavat yhteiskunnalle runsaasti erilaisia hyötyjä. Osa näistä on taloudellisia, mutta näiden lisäksi metsät tarjoavat myös mm. virkistyshyötyjä, ilmastohyötyjä, luonnontuotteita ja suojeluarvoja. Usein kuitenkin suurin osa näitä hyötyjä tuottavista metsävaroista on yksityisten perhemetsänomistajien omistuksessa. Metsävaroista yhteiskunnalle koituvat hyödyt siis tavallaan tuotetaan yksityisten metsänomistajien mailla. Näin ollen päätöksillä, joita yksityiset metsänomistajat tekevät metsiensä käytön suhteen on myös laajempaa merkitystä paitsi paikallisella, mutta myös kansallisella sekä jopa globaalilla tasolla. Johtuen metsävarojen tärkeästä merkityksestä, ei ole yllättävää, että on olemassa runsaasti erilaisia säädöksiä ja lakeja, jotka vaikuttavat yksityismetsien käyttöön ja käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi Suomessa esimerkiksi jokamiehenoikeudet ns. ”maan tapana” mahdollistavat metsien virkistyskäytön kaikille. Metsät nähdäänkin osittain yhteisenä resurssina, kansallisena hyvinvoinnin lähteenämme. Tästä johtuen, yhä enenevässä määrin myös muut kuin metsien lailliset omistajat vaikuttavat, ja kokevat että heillä on oikeus vaikuttaa, metsäresurssin käyttöön sen eri muodoissaan, sekä asettavat erilaisia, joskus jopa ristiriitaisia, vaatimuksia sen käytölle. Parhaassa tapauksessa kuitenkin sekä metsänomistajan omat, että yhteiskunnan tavoitteet metsien käytölle pystytään yhdistämään samanaikaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää metsänomistajien omien tavoitteiden syvällistä tuntemista. On keskeistä ymmärtää, mitä metsänomistajuus merkitsee, jotta tavoitteiden yhdistäminen onnistuisi sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan viemään eteenpäin metsänomistajatutkimusta tuomalla uuden käsitteen, psykologisen omistajuuden, metsänomistajuuden tarkasteluun. Psykologisen omistajuuden teoria on alun perin lähtöisin organisaatiotutkimuksesta ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että omistajuus on laillista omistajuutta laajempi ilmiö. Objektiivisen eli laillisen omistajuuden lisäksi omistamiseen liittyy myös psykologinen puoli. Tunne siitä, että omistamisen kohde ”kuuluu minulle” tai ”on minun”. Tässä tutkimuksessa psykologisen omistajuuden teoriaa käytetään käsitteellistämään metsänomistajien sekä muiden yksityismetsien käyttäjien (luontomatkailuyrittäjien) metsiä kohtaan tuntemaa omistajuutta sekä ymmärtämään heidän käyttäytymistään. Tutkimusongelmaa lähestytään laadullisella tutkimusotteella ja aineisto koostuu sekä yksityisten metsänomistajien että luontomatkailuyrittäjien teemahaastatteluista. Tulosten mukaan sekä yksityiset metsänomistajat että yksityismaita hyödyntävät luontoyrittäjät kokevat psykologista omistajuutta näitä alueita kohtaan. Omistajuuden tunne ei kuitenkaan liity automaattisesti lailliseen omistajuuteen tai yhteistyösopimuksiin. Esimerkiksi osa luontomatkailuyrittäjistä koki käyttämänsä metsäalueet osittain omakseen ja näkivät omaavansa moraalisen oikeuden niiden käyttöön, vaikkakin tiedostivat samanaikaisesti, ettei heillä ole varsinaista laillista oikeutta alueisiin. Vastaavasti osa metsänomistajista ei vaikuttanut tuntevan kovinkaan paljon psykologista omistajuutta metsiään kohtaan. Nämä metsänomistajat olivat usein ns. passiivisia omistajia, joille metsällä ei ollut suurta merkitystä. Tulokset myös paljastavat, että psykologinen omistajuus ilmenee hieman eri tavoin riippuen siitä, mitkä motiivit ensisijaisesti vaikuttavat sen kokemiseen. Tällä puolestaan oli vaikutusta mm. yksityisten metsänomistajien metsänhoitopäätöksiin.
Subject: Metsätiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
FEELINGSO.pdf 1.050Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record