Masennuksen yhteys kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa pitkittäisaineistossa

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903271557
Titel: Masennuksen yhteys kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa pitkittäisaineistossa
Författare: Vihlman, Outi
Medarbetare: Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2019
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903271557
http://hdl.handle.net/10138/300550
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Abstrakt: Tavoitteet Masennus ja kohonnut verenpaine ovat yleistyviä ongelmia, mutta niiden yhteyttä ei vielä tunneta tarkasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin masennuksen yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa Young Finns Study -pitkittäisaineistossa neljän vuoden seurantajaksolla. Tavoitteena oli selvittää, 1) ennustaako lähtötilanteen masennusoireilu verenpainetta seurannan yli, 2) onko masennuksen ja verenpaineen yhteys erilainen naisilla ja miehillä, 3) selittyykö yhteys elämäntavoilla sekä 4) onko masennuksen kesto yhteydessä verenpaineeseen. Menetelmät Tutkittavat (N=909) olivat noin 42-vuotiaita, ja 61 % heistä oli naisia. Heiltä mitattiin verenpaine ja BDI-II-masennuspistemäärä vuosina 2007 ja 2011. Kolmiportaisessa regressioanalyysissa lähtötilanteen masennuspistemäärällä ennustettiin systolista ja diastolista verenpainetta. Ensimmäisessä mallissa kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus, toisessa mallissa myös koulutuksen ja tulojen vaikutus, kolmannessa lisäksi elämäntapojen vaikutus. Varianssianalyysissa vertailtiin ei-masentuneiden, kerran masentuneiden ja molemmilla mittauskerroilla masentuneiden keskimääräisiä verenpainearvoja. Kovarianssianalyysissa ryhmävertailuissa lisäksi kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus. Tulokset ja johtopäätökset Lähtötilanteen masennusoireilu ei ennustanut verenpainetta. Naisilla masennus oli positiivisesti yhteydessä diastoliseen verenpaineeseen ensimmäisessä mallissa muttei kontrolloidummissa malleissa. Masennuksen ja verenpaineen yhteys selittyi osittain elämäntavoilla: korkeampi painoindeksi ennusti korkeampaa verenpainetta. Masennuksen kesto oli yhteydessä verenpaineeseen, kun kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus: diastolinen verenpaine oli korkeampi, kun masennusta esiintyi molemmilla mittauskerroilla.Objective Depression and high blood pressure are becoming more common problems, but their relation remains unclear. This master's thesis studied the relation between depression and high blood pressure in the longitudinal Young Finns Study over a follow-up of four years. The aim was to examine whether 1) baseline depressive symptoms predict blood pressure over the follow-up, 2) the relation between depression and blood pressure differs among men and women, 3) health choices affect the relation, and 4) there is a relation between the duration of depression and blood pressure. Methods The participants (N=909) were about 42 years old, and 61 % of them were women. Their blood pressure and BDI-II depression scores were measured in 2007 ja 2011. Three-step regression analysis was used to predict the systolic and diastolic blood pressure based on the baseline depression score. The first model was controlled for age, gender and baseline blood pressure, the second model also for education and income, and the third model additionally for health choices. The average blood pressures of non-depressed, once depressed and twice depressed participants were compared in analysis of variance. The group comparisons were additionally controlled for age, gender and baseline blood pressure in analysis of covariance. Results and conclusions Baseline depressive symptoms did not predict blood pressure. Among women, a positive relation between depression and blood pressure was found in the first model, but not in the more controlled models. The relation between depression and blood pressure was partly explained by health choices; higher body mass index predicted higher blood pressure. Controlling for age, gender and baseline blood pressure, the duration of depression was connected to higher blood pressure; the diastolic blood pressure was higher, when the participant was depressed both in the beginning and end of the follow-up.
Subject: masennus
masennusoireilu
kohonnut verenpaine
hypertensio
depression
depressive symptoms
high blood pressure
hypertension


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post