Masennuksen yhteys kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa pitkittäisaineistossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Vihlman, Outi
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201903271557
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/300550
dc.description.abstract Tavoitteet Masennus ja kohonnut verenpaine ovat yleistyviä ongelmia, mutta niiden yhteyttä ei vielä tunneta tarkasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin masennuksen yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa Young Finns Study -pitkittäisaineistossa neljän vuoden seurantajaksolla. Tavoitteena oli selvittää, 1) ennustaako lähtötilanteen masennusoireilu verenpainetta seurannan yli, 2) onko masennuksen ja verenpaineen yhteys erilainen naisilla ja miehillä, 3) selittyykö yhteys elämäntavoilla sekä 4) onko masennuksen kesto yhteydessä verenpaineeseen. Menetelmät Tutkittavat (N=909) olivat noin 42-vuotiaita, ja 61 % heistä oli naisia. Heiltä mitattiin verenpaine ja BDI-II-masennuspistemäärä vuosina 2007 ja 2011. Kolmiportaisessa regressioanalyysissa lähtötilanteen masennuspistemäärällä ennustettiin systolista ja diastolista verenpainetta. Ensimmäisessä mallissa kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus, toisessa mallissa myös koulutuksen ja tulojen vaikutus, kolmannessa lisäksi elämäntapojen vaikutus. Varianssianalyysissa vertailtiin ei-masentuneiden, kerran masentuneiden ja molemmilla mittauskerroilla masentuneiden keskimääräisiä verenpainearvoja. Kovarianssianalyysissa ryhmävertailuissa lisäksi kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus. Tulokset ja johtopäätökset Lähtötilanteen masennusoireilu ei ennustanut verenpainetta. Naisilla masennus oli positiivisesti yhteydessä diastoliseen verenpaineeseen ensimmäisessä mallissa muttei kontrolloidummissa malleissa. Masennuksen ja verenpaineen yhteys selittyi osittain elämäntavoilla: korkeampi painoindeksi ennusti korkeampaa verenpainetta. Masennuksen kesto oli yhteydessä verenpaineeseen, kun kontrolloitiin iän, sukupuolen ja lähtötason verenpaineen vaikutus: diastolinen verenpaine oli korkeampi, kun masennusta esiintyi molemmilla mittauskerroilla. fi
dc.description.abstract Objective Depression and high blood pressure are becoming more common problems, but their relation remains unclear. This master's thesis studied the relation between depression and high blood pressure in the longitudinal Young Finns Study over a follow-up of four years. The aim was to examine whether 1) baseline depressive symptoms predict blood pressure over the follow-up, 2) the relation between depression and blood pressure differs among men and women, 3) health choices affect the relation, and 4) there is a relation between the duration of depression and blood pressure. Methods The participants (N=909) were about 42 years old, and 61 % of them were women. Their blood pressure and BDI-II depression scores were measured in 2007 ja 2011. Three-step regression analysis was used to predict the systolic and diastolic blood pressure based on the baseline depression score. The first model was controlled for age, gender and baseline blood pressure, the second model also for education and income, and the third model additionally for health choices. The average blood pressures of non-depressed, once depressed and twice depressed participants were compared in analysis of variance. The group comparisons were additionally controlled for age, gender and baseline blood pressure in analysis of covariance. Results and conclusions Baseline depressive symptoms did not predict blood pressure. Among women, a positive relation between depression and blood pressure was found in the first model, but not in the more controlled models. The relation between depression and blood pressure was partly explained by health choices; higher body mass index predicted higher blood pressure. Controlling for age, gender and baseline blood pressure, the duration of depression was connected to higher blood pressure; the diastolic blood pressure was higher, when the participant was depressed both in the beginning and end of the follow-up. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject masennus
dc.subject masennusoireilu
dc.subject kohonnut verenpaine
dc.subject hypertensio
dc.subject depression
dc.subject depressive symptoms
dc.subject high blood pressure
dc.subject hypertension
dc.title Masennuksen yhteys kohonneeseen verenpaineeseen suomalaisessa pitkittäisaineistossa fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201903271557

Files in this item

Files Size Format View
Vihlman_Outi_Pro_gradu_2019.pdf 393.9Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record