Reorganizing Biomedical Research : Biobanks as Conditions of Possibility for Personalized Medicine

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3384-7
Title: Reorganizing Biomedical Research : Biobanks as Conditions of Possibility for Personalized Medicine
Author: Tarkkala, Heta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Sosiologia
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-04-27
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3384-7
http://hdl.handle.net/10138/300602
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: In recent decades biomedical samples and data have been organized into large depositories such as biobanks. These biobanks have also been founded in Finland to allow for increasingly large-scale, international, and data-intensive biomedical research. Simultaneously expectations of personalized medicine have increased – in the future individuals instead of averages will be treated, and genomic data may be utilized in the clinics or in disease prevention. This study – rooted in science and technology studies, and linking to discussions of the role of expectations and imaginaries – examines biobanks as conditions of possibility for personalized medicine to become reality: that is, how biobanks are expected to make personalized medicine possible. The rearranging of biomedical research through biobanks is investigated against the backdrop of personalized medicine as a sociotechnical imaginary: a vision of a desirable future, which is both built on, and continuously requires, science and technology, and therefore societal efforts, for its fulfillment (Jasanoff and Kim, 2015). Consequently, this study asks: What do the expectations related to biobanks as conditions of possibility for personalized medicine tell us about the knowledge production in which biobanks are supposed to participate, and the role biobanks play in it? To answer this question, biobanking is studied through three different lenses. The analytical sections unpack, first, the claims of high quality samples they store; second, the ideas related to research population(s) seen to be stored in biobanks; and third, their link to the expectations of translational medicine. Thus, it is explored how biobanks are expected and said to contribute to contemporary biomedical knowledge production that takes place in highly regulated settings. The main argument of the study is that the very idea of biobanks is being reshaped as operations, conventions, regulatory frameworks, and new expectations are linked to the imaginary of personalized medicine and require that action be taken. The different layers of stakeholders, regulations, developments, and projects that condition and constrain biobanking and hence knowledge production, have, and continue to have, an effect on what biobanks are considered and understood to be, and the kind of knowledge and scientific practices they could foster. The analytical chapters illustrate the multiplicity of tendencies and linkages attendant on biobanks as they begin to reorganize biomedical research.Biopankkeja on perustettu viime vuosikymmenten aikana organisoimaan ihmisperäisten näytteiden ja niihin liitetyn terveystiedon keräystä, säilytystä ja jakelua. Niitä on pidetty kansainvälisen, data-intensiivisen ja suuriin aineistoihin perustuvan biolääketieteellisen tutkimuksen mahdollistajina. Myös Suomessa on perustettu biopankkeja, joilla nähdään olevan tärkeä rooli yksilöllistetyn, henkilökohtaisen lääketieteen kehittämisessä. Odotus on, että tulevaisuudessa potilaiden hoito voidaan räätälöidä juuri heille sopivaksi. Myös genomitietoa voitaisiin hyödyntää niin potilashoidossa kuin sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tässä tieteen ja teknologian tutkimukseen sekä odotusten sosiologiaan kiinnittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan biopankkeja henkilökohtaisen lääketieteen toteutumisen edellytyksenä. Biolääketieteellisen tutkimuksen uudelleenjärjestelemistä biopankkien kautta tutkitaan suhteessa henkilökohtaiseen lääketieteeseen. Henkilökohtainen lääketiede nähdään sosioteknisenä kuvitelmana eli näkemyksenä tavoittelemisenarvoisesta tulevaisuudesta (Jasanoff ja Kim, 2015). Tämä tulevaisuuskuva perustuu tieteeseen ja teknologiaan, edellyttää niitä ja näin ollen vaatii siis yhteiskunnallisia toimia toteutuakseen. Tutkimuksessa kysytään: Mitä odotukset biopankeista henkilökohtaisen lääketieteen edellytyksinä paljastavat siitä tiedontuotannosta, johon niiden odotetaan osallistuvan sekä biopankkien itsensä roolista tässä tiedontuotannossa? Kysymykseen vastataan tarkastelemalla biopankkeja kolmesta näkökulmasta. Analyysiosioissa asiaa käsitellään ensinnäkin tarkastelemalla väitettä biopankkien korkealaatuisista näytteistä. Toiseksi huomio kiinnitetään käsityksiin tutkimuspopulaatioista, joita biopankeissa säilytetään. Kolmanneksi analysoidaan biopankkien linkkiä odotuksiin translationaalisesta lääketieteestä. Analyysiosioissa huomio kiinnittyy siihen, miten biopankkien odotetaan osallistuvan tiedontuotantoon ja olevan hyödyksi biolääketieteen tarkkaan säädellyissä käytännöissä. Tutkimuksen pääargumentti on, että idea biopankista muuntuu ja muokkautuu sitä mukaa, kun uusia toimintatapoja, säädöksiä ja odotuksia kiinnittyy kuvitelmaan henkilökohtaisesta lääketieteestä, jonka toteutuminen vaatii toimia. Asiaan eri tavoin liittyvät toimijat, säädökset, kehityskulut, uudet projektit ja avaukset, jotka kaikki ovat samanaikaisesti biopankkitoiminnan jatkuvuuden ehtoja että sen rajoittajia, vaikuttavat siihen mitä biopankkien ymmärretään olevan ja minkälaiseen tiedontuotantoon ne osallistuvat sekä minkälaista tietoa ne voivat tuottaa.
Subject: Sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Reorgani.pdf 3.416Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record